Ennen kun ei ollut kännykkää,nykypäivän netti ei vielä tavoita kaikkia,tv on lähes jokaisella ynnä muut viihde aparaatit jne.
Muistatko kun kirjoitit kirjeen,lähetit sen,odotit vastausta joskus viikkojakin,oli lankapuhelin,joillakin ei sitäkään.
Miten tultais toimeen nyt?
Jos palattais ajassa taakseppäin vaik 20 v...?
Kirjoitustaito unohtuu,päässälaskutaito myös,jne.
Onks tullu mieleen?
Muistatko kun kirjoitit kirjeen,lähetit sen,odotit vastausta joskus viikkojakin,oli lankapuhelin,joillakin ei sitäkään.
Miten tultais toimeen nyt?
Jos palattais ajassa taakseppäin vaik 20 v...?
Kirjoitustaito unohtuu,päässälaskutaito myös,jne.
Onks tullu mieleen?
Vastaukset 24
Vanhimmat
sitten!
Ja mitä näitä kellekään kirjoittelemaan...menin töihin,tulin pois töistä...villakoira poikii...on siis niiiiiin tylsää..ketä kiinnostaa!
EVVK!
Ennen ei ollut sen paremmin, revi siitä.
ja sen jälkeen löysää pipoa vähän.
joskus kännykän kiinnipito päiviä.
Silloin en ite soita eikä mua saa kiinni.
Kirjeitä en pahemmin kirjottele mutta päiväkirjaa käsin ihan ruutuvihkoon.
Alan taas kirjottaa kun alotin tään elämäntapa parannuksen. Ajatuksia matkan varrelta.
Hyvää talavista loppiaaspäivää vaan kaikille.
Elettihin vuotta 1969, se oli kevät-talavia, tais olla helemikuuta. Oliin tualla Keski-Suomen puolella kuorma-autoolla tukiin ajoos, oikeen viikkoo kunnis.
Siinä laanin lähellä asuu silloon jo sellaanen iäkkäämpi pariskunta, Aino ja Kalle. Pirin siinä heirään luonaan pairan vaihratus paikkaa ja Aino laittoo ruuanki aina päivisin. Se Kalle oli sellaanen urheeluhenkinen ja kovanlaanen seuraamahan televisiosta urheelukilipailuja. Televisio oli siihen aikahan syrijääsellä maaseurulla aika uusi tulokas. Ne oli sitten justihin ja siihen aikahan, oliiskoos ny ollu sitten hiihron maalimanmestaruus kisat ja Kallehan seuras ne koko tarkkahan. Siitä keräänty sitten niitä kylään ukkoja liioon kans seuraamahan Ainon ja Kallen televisiosta varsinki ehtoo aikahan niitä MM. kisalähetyksiä. Sitten tuli yhtenä ehtoona tai illansuus taas lähetys sieltä kisoosta ja siinä istuu sellaanen Aukusti ja sitten sellaanen nuorempi mies Matti nimeltänsä. Se Aukusti oli kovanlaanen tupakkamies ja olikos ny sitten Saimaa, vai Työmies siinä kärysi holokin-nokaas ja sillä oli liioon sellaanen tyyli jotta se piti sellaasta bensasytkää melekehen aina kourakupihnaansa. Istuvat naapurukset Aukusti ja Matti siinä takaan vieres, patapenkillä vieretysten. Se tais olla miesten viesti se hiihtoo, taispa olla. Siinä tuli sellaanen jännempi paikka siinä hiihroos ja Aukusti innostuu siinä kans ja jotenki koukki toisella kärelläänsä vanha ja innokas urheelumies ku oli. Ja se palava tupakka siinä holokiis, niin sujautti epähuomios sen tupakan Matin housuuntaskuhun. Vahinkohan se Aukustilta oli. Sehän poltti siellä taskuus ja se Matti hyppäs pystyhyn notta mitä h......tiä. Housuhun paloo reikä ja tais siinä se ihoon pintaki korventua reisivarrees. No se tillannes rauhoottu siihen ja taas seurattihin viesti hiihtoa. Se touhu meni siinä lopuus ennen maalihin tuloa kovasti jännäksi. Ja taas Aukusti innostuu huitomahan, nousi oikeen seisomahan ja se sytkä kärees siinä huitoo ku oli niin jännää. Irtoos siinä hötäkäs se sytkä Aukustin kouraasta ja tuvan ikkunahan ja klasii palasiksi.
Ne oli sellaaset kaks kerroksiset ne ikkunat että ei sieltä kylymä ny kuitenkaan heti sisähän päässy ku se sisäpinta vaan rikkoontu.
Aino siinä jo meinas niinkuun sanotahan "nostaa maitonsa" sen ukkoon hiihtokilipaalujen seurannan päältä. Eihän se ny ihimes oo ku yhyreet palanehet housuut ja rikkoontunu tuvanklasii jäi muistoksi.
Se televisioruutu toi maaliman sillälaalla siihen lähelle ja syrijääsimpihinki saloomökkien eläjille.
Näitä muisteli seppä vaan pohojanmaalta, niin ja Tiitu kulta liioon.
koskaan et saa olla rauhassa siltä aina on tarkistettava vaikkapa lenkille lähtiessä että se on mukana ettei vaan satu mitään ennenkin lenkkeiltiin ja se kävi ilman kännykkää sattuu jos sattuu mutta aina pitää olla varulta jos jollain sattuis oleen asiaa ilman sitä tulisin toimeen ja kiinni pidänkin aina oman kännykkäni jos olen vapaalla mutta onhan sit toi miehen kännykkä kuitenkin mistä saa kiinni.
kun pitää olla aina kännykkä mukana vai tunnemmeko ittemme niin tärkeiksi jotta meidät on ain a saatava kiinni.
vaikka sattuuhan sitä ilman kännykkääkin jos on sattuakseen ja kai sitä joskus joku kaipaa mutta kännykän myötä on tullu se että jos ei heti vastaa niin varmaan jotain on sattunut mun elämä olis ainakin paljon helpompaa ilman sitä jäis monet huolehtimiset huolehtimatta kannatan paluuta lankapuhelimiin.
..hoitu ne hommat silloinkin. Nyt jos, et vastaa kun känny soi, minäkään en vastaa, jos autolla ajan..no, heti, että mikset vastaa...nykyisin olen jo opetellut kännyn kotiin jättämään...ei hitsi..joskus, ihan tarpeellinen väline ei siinä mitään mutta, tultiihan sitä toimeen ennenkin, ilman kännykkää....ja hyvin kaikki pelas..
t.friidu
...vaikka porhaltaisin 20 vuotta taaksepäin.
Kesäisin "vajoan" 50 vuotta taaksepäin :)
Television katseluun ei mene aikaa ollenkaan, koska oon laittanut television pois n 6 vuotta sitten. Se kökötti turhana olohuoneen nurkassa, koska en sitä koskaan katsonut.
Kirjeitä tykkään kirjottaa. Mutta en käsin, koska se rasittaa rannetta ja haittaa sitten pianonsoittoa. Ennen kirjoitin kirjeet kirjoituskoneella, nykyään tietysti tällä koneella ja tulostan sen sitten.
Saaressa oon paljon, siellä ei ole sähköä, vain öljylamput ja kynttilät. Ah, ihanaa. Ei myöskään mitään muita mukavuuksia ja juuri Se on siellä mukavaa.
Mukavuudeksi voisin laskea sen, että teetätin ammattikoululla, ruostumattomasta teräksestä saunaan vesipadan, jossa on semmoset lämpöeristeet, että kun lämmitän veden kiehuvaksi, niin lämmintä vettä sitten piisaa koko päiväksi. Ylellistä :)
Kylpyhuoneeni on saaren kokoinen, sillä kylpyamme kököttää ison kiven juurella ja sen vieressä iso vesipata, jonka alle voi pistää tulen ja avot, voin pulahtaa kylpyyn.
Rannasta kannan merivettä sisälle. Pihan perällä on ulkovessa. Päälle päin, vanhanaikaisen näköinen, kuin leikkimökki. Sisältä uudenaikainen. Inhoan nimittäin hämähäkkejä ja ulkovessan hajuja. Siksi vessa on tilkitty niin, ettei hämähäkkejä tule. Ja jätöksistä tulee multaa. En oikein osaa selittää. Hajuja ei ole ja jos haluaa "kaupunkimaista" tunnelmaa, niin sielä voi istuskella :) On kuin normaali sisävessa.
Semmonen elämä sopii mulle.
ja muille, kummallisia tai vähemmän kummallisia tarinoita.
Lasken päässäni laihdutusohjeita teille.
Sähköpostini on avoin kaikille, kenellekään, teistä, en soittele, ennen tein lentokoneita ja liidättelin niitä, keväisten niittyjen yllä.
Nyt ajelen Jumboja tietokoneella.
Eipä ole paljoakaan muuttunut.
Paitsi yksi asia, te ette kirjoittele.
Eikä teitä löydy, kirjeenvaihtopalstoilla.
Surkimukset tulee mieleen.
olet unohtanut salasanasi etkä lue postejasi-
Siis mimmosia? Pienoismalleja? Jännää :)
Vai kirmailitko halki peltojen Leijaa lennetellen?
Mulle ei laihdutusohjeita tarvitse laskeskella. Asia on niin yksinkertainen, että on kulutettava enemmän, kuin syö. Ei siinä mitään kummosempia laskeskeluja tarvita. Järkeä vaan.
Jos kirjoittaisit kirjeen minulle, niin vastaisin. Ja kertoisin kaikista mukavista asioista, mukavasti.
Surkimuksistakin voisin kertoa.
Kaikki mediat tänä päivänä on täysin valittavissa olevia. Minä vastaan henkilökohtaiseen kännykkääni, jos minulle sopii. Sähköpostiviesteihin vastaan silloin kun minulla on fiilis päällä. Tälle pastalle tulen kun huvittaa. Lehtiä luen valikoidusti samoin katson TV.tä. Musiikkia kuuntelen paljon ja kirjoja luen.
Silti tai juuri siksi minulla on paljon aikaa. Ehdin tehdä vaikka mitä, ei ole kiire.
Toisaalta kirjoittelen nykyään paljon useammin ja useammalle jopa viikottain, kuin koskaan ennen kirjeaikoina. Paappa HTZA sp toimimaan, niin jopa rupeaa puskemaa tekstiä luukusta.
ek727298
Vanhemman mähmäsin kyllä.
H.
salaperäisiä sanoja: TOKA-1, TOKA-2
Ja muutakin.
9v. oli mukana tyttöystäväkin, oli ihan haltioissan kun liidokkini lensi yli 150 metriä.
Liittyi kerhoon ja unohti minut.
Kerran, tosin, tehtiin kerhon yhteistä projektia, sormemme liimaantuivat yhteen, mutta revittiin ne irti, silloin sain häneltä viimeisen, kiukkuisen, katseen.
Oli sitten ammattilentäjä 28 vuotta.
Minä sorruin nörtiksi.
Mutta muistot elävät.
Jälleen vauhdissa,ethän sinä itse usko noihin?
ethän?
...kertomus, että mietiskelen tässä, että uskoako vai ei. Kallistun siihen toiseen vaihtoehtoon.
kunnianimen.
Mutta tällä (kin) kertaa kerroin ihan oikeaa asiaa.
Kyllä minä annan, selvästi, ymmärtää, kun laskettelen luikuria.
Minä kyllä kerron, jos lasken leikkiä.
Minulla on vieläkin kolme pienoismallia, jotka tein, jotain 8-10v.
16v. kun muutin kotoa, jäivät loput, ja ne tuhosi 4v. nuorempi veljeni.
Törmäsin, joku vuosi sitten, tuon tyttöni nimeen netissä.
Nuori eläkeläinen, 45v. ja täyssä työssä muualla.
Peehana!
Kyllä naisten perässä pitäisi, viisaan miehen, juosta.
nuoruuttaan täällä, ihmeellistä?
kämmäät uudenkin. Ihan kuin profiilisi pääsyn. Miksi avata itselleen sähköpostia jos ei edes pakasta vaikka vanhojen kynsien seassa salasanaansa.
Hatsa on fiksu ja filmaattinen.
Hatsa on 59v. ja tuossa iässä kuolemaisillaan.
Siis terve mies, mutta vuodet käyvät vähiin.
Hatsa ottaa kantaa kaikkeen, turhaankin, mutta urheasti.
Ole ylpeä siitä että on Hatsa.
Komea, rohkea, mies joka on kaikkien tieto ja neuvo ja sylkykuppi, ja kaikkien naisten unelma.
H.
..jatka vaa.Kirjoitteluu...
t.friidu
20.v:tta sitten, kun oli lankapuhelin tutut ja sukulaiset soittivat pitkiä puheluja. Nyt tuntuu päässälaskutaito kehittyneen, kun laskevat minuutteja, ettei kuulu kun terve ja hei, pari sanaa välissä, paitsi euron pyhinä.
Kirjeitä tuli laskujen ja mainosten lisäksi yksi tai kaksi kappaletta vuodessa, jos siihen vastasi, niin vastaanottaja kiitteli vielä joulukortissakin.
Nyt saattaa pyhäseutuna tulla viistoista sähköpostia. Ne ei ole niin juhlallisia kun ennen, että otan nyt kynän käteen ja paperin eteeni ja lähestyn Sinua näillä äänen kuulumattomin sanoin.
Tämä nykyinen kännykkä-riippuvuus ihmetyttää. Eikö silloin voi jättää kännykkää autoon, kun mennään vierailulle, näkeehän siitä, kuka on soittanut. On turhautunut olo, kun vuoron perään jonkun kännykkä soi.