En kaipaa enää rakkautta, suuria tunteita
kaipaan henkilöä, sinua
sekoittamatta muuttamatta jakamatta erottamatta
vaikka sanotkin että oppirakennelmiin ei pidä luottaa
sillä ajat muuttuvat
minusta tuntuu että sinä käyt niitä muuttelemassa
käännät katkaisinta
käännät katseesi minuun
ja ne silmät...
ne silmät säätävät että mikään ei voi olla kuten ennen
sekoittaen muuttaen jakaen erottaen
kaipaan sinua
kyllästymiseen saakka
ei rakkautta, suuria tunteita
olen avoin kaupunki
jota ei voi enää pommittaa
kaipaan henkilöä, sinua
sekoittamatta muuttamatta jakamatta erottamatta
vaikka sanotkin että oppirakennelmiin ei pidä luottaa
sillä ajat muuttuvat
minusta tuntuu että sinä käyt niitä muuttelemassa
käännät katkaisinta
käännät katseesi minuun
ja ne silmät...
ne silmät säätävät että mikään ei voi olla kuten ennen
sekoittaen muuttaen jakaen erottaen
kaipaan sinua
kyllästymiseen saakka
ei rakkautta, suuria tunteita
olen avoin kaupunki
jota ei voi enää pommittaa
Vastaukset 6
Vanhimmat
' olen avoin kaupunki
jotai ei voi enää pommittaa '
Oletko muuten ihan varma asiasta, minä en olisi.
Ja uskon kyllä, että kaipaat rakkauttakin vielä
vaikka nyt kaipaatkin henkilöä.
Muutenkin pidin runosi rakenteesta, ajatuksista
jälleen kerran. Hyvin avoimesti teet tiliä tapah-
tuneesta.
kiitos palautteesta. Varmahan ei voi olla, mutta runossa on hyvä uhota. Olen realisti. Avoimuuteni on näennäistä.
sinä kaipaat häntä
jos minä olisin hän
tulisin ja ryminällä
mutta kiusaa en sinulle
tekisi, vaan olisin
vierelläsi
rakkaus odottaa aikaa
jolloin olet valmis
joku kaunis päivä ja
siinä on joku muu
jota et uskonut
olevankaan
Jos minä olisin hän, pysyisin etäällä. Mutta niin hän kyllä tekeekin, aina ollut järkilikka.
Tämä runosi vei kyllä jalat suusta!
Jotenkin pysähtymättä kun lukee niin runosi henki tulee paremmin esille.
Hieno kynänjälki sinulla tässä!
Kiitos siis ja mukvaa alkavaa pvää vilkuttaa Murukulta! :)
Kiitos kauniista sanoistasi. Mukavaa päivää myös sinulle!