Juhlaan kaikki valmistuu, he parhaisiinsa laittautuu.
Paikat kirkkauttaan hohtaavat ja pellavaiset lakanat, ne vuoteisiin on sijattu ja paidat vitivalkoiset, niin hyvin on nekin tärkätty.
Huoneet kaikki siivottu ja pinnat pölyttömiksi puunattu, ikkunatkin pesty on niin kirkkaat, kuulaat, loistavat kuin paikaltaan pois oisivat.
Hopeaiset nuo atrimet ja kristalliset pikarit ne kaikki kaikki kiiltelee ja valon säteillä ne leikittelee.
Ystävät ja tuttavat, ukko ja myöskin mukulat ja juhlapuhujat nuo arvokkaat. Kaikki he nyt oottavat et, jospa hän jo saapuisi jonka vuoksi juhla tää ja puvut paikoilleen on laitettu, kauniiksi myös puettu.
Nyt aukeaa ovi pikkaisen ja talon piika Sylvi Lyytikäinen, varovasti niiaten kurkistaa ja kaikki tervetulleiksi toivottaa.
Nyt pääsee juhlat alkamaan ja puheita kuullaan totta tosiaan, on niissäkin kaikki hyvin mallillaan ja maljaa jälleen nostetaan.
Niin kuluu tunti toinenkin ja kieli juhla puhujan on nyt jo kovin kankea, oksennustakin lie rinnassa ja juhlapöydän valkeat nuo pellavat, kirjavina roikkuuvat, sekä lattiat nuo aiemmin putipuhtaisat, nyt rasvalla ja moskalla ovat vuoratut.
Jo tuli ilta ja juhla kansa on haitunut he ovat vuoteisiinsa siirtyneet.
Niin juhlivat he onnessaan ja kiittivät he tavallaan, näin miettii yksin touhuten tuo juhlakalu, Sylvi Lyytikäinen
Paikat kirkkauttaan hohtaavat ja pellavaiset lakanat, ne vuoteisiin on sijattu ja paidat vitivalkoiset, niin hyvin on nekin tärkätty.
Huoneet kaikki siivottu ja pinnat pölyttömiksi puunattu, ikkunatkin pesty on niin kirkkaat, kuulaat, loistavat kuin paikaltaan pois oisivat.
Hopeaiset nuo atrimet ja kristalliset pikarit ne kaikki kaikki kiiltelee ja valon säteillä ne leikittelee.
Ystävät ja tuttavat, ukko ja myöskin mukulat ja juhlapuhujat nuo arvokkaat. Kaikki he nyt oottavat et, jospa hän jo saapuisi jonka vuoksi juhla tää ja puvut paikoilleen on laitettu, kauniiksi myös puettu.
Nyt aukeaa ovi pikkaisen ja talon piika Sylvi Lyytikäinen, varovasti niiaten kurkistaa ja kaikki tervetulleiksi toivottaa.
Nyt pääsee juhlat alkamaan ja puheita kuullaan totta tosiaan, on niissäkin kaikki hyvin mallillaan ja maljaa jälleen nostetaan.
Niin kuluu tunti toinenkin ja kieli juhla puhujan on nyt jo kovin kankea, oksennustakin lie rinnassa ja juhlapöydän valkeat nuo pellavat, kirjavina roikkuuvat, sekä lattiat nuo aiemmin putipuhtaisat, nyt rasvalla ja moskalla ovat vuoratut.
Jo tuli ilta ja juhla kansa on haitunut he ovat vuoteisiinsa siirtyneet.
Niin juhlivat he onnessaan ja kiittivät he tavallaan, näin miettii yksin touhuten tuo juhlakalu, Sylvi Lyytikäinen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.