Ihan teoreettinen kysymys, tuli mieleen vuoden 1734 lain rakennuskaarta silmäillessäni. Mikä on tämän osittain kumotun lain oikeudellinen velvoittavuus? Jos jonkun mehiläiskasvattajan mehiläiset lentäisivät toisen omistamaan metsään, pitäisikö kasvattajan käydä paikallisessa Esson baarissa ilmoittamassa kylänmiehille, että asia on näin? Jos joku löytää toisen mailta mehiläisiä, saisiko hän niistä kolmasosan? (Rakennuskaari 21 Luku)
Ovatko nämä pykälät velvoittavia ydinalueellaan? Minkälainen liikkumavara tuomioistuimella on tällaisissa asioissa, joita säätelevät pykälät ovat selvästi vanhentuneet?
Ovatko nämä pykälät velvoittavia ydinalueellaan? Minkälainen liikkumavara tuomioistuimella on tällaisissa asioissa, joita säätelevät pykälät ovat selvästi vanhentuneet?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jeps, rakennuskaari on todellinen "helmi" lakikirjassa...
"Siat ovat kirren maasta lähdettyä rengastettava jotteivät nurmia nurin tonkisi, ja on siltavoudin pidettävä siitä tarkka vaari..."
"jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle.... nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen joka ei ole humalistoa näin istuttanut ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää"
Ja nämä siis voimassaolevaa lainsäädäntöä!
Mutta itse asiaan... opintojen jossain vaiheessa törmännet tenttikirjoissa käsitteeseen "desuetudo" eli tosiasiallisesti normi lakkaa olemasta voimassa, koska on vanhentunut ja kukaan ei sitä enää noudata. Näin lienee oletettavasti käynyt monille rakennuskaaren pykälille. Mutta olisihan tuo piristävää käydä oikeutta vaikkapa mehiläisten omistusoikeudesta rakennuskaareen vedoten!
Jotenkin ihmetyttää miksi koko rakennuskaari on ylipäätään enää voimassa ? ehkä tietoinen valinta huumoria silmäkulmassa :)
Ja hauskahan että asia on näin..vieläkin. Mutta sitä en ymmärrä minäkään huumorillani, että esikoululaiset kävelevät kouluun, mikäli matka on alle 5km. Ja se on tämänpäivän lakiehdotus, joka mennee läpi. Siitä voi repiä huumoria. Onko liikennemäärät hieman kasvaneet 30:ssä vuodessa??
Lukekaapas mitä sanotaan vuoden 1734 laissa sekä ns. Välirajalaissa vuodelta 1902 miten välirajat kylien välillä on vedettävä vesialueella.
Prof. Haataja on todennut vuoden 1734 lain kumotuksi ja väittää, että raja vedetään siten,että kukin piste mikä on lähimpänä omaa rantaa kuin toisen on sille kylälle kuuluvaa ( niinkuin po. laissa osaltaan sanotaan ). Mutta Välirajalaissa sanotaan myös, että raja on vedettävä kylän tilusten mukaan ( ja rannan rajalinjain mukaan ).
Mitä tämä tarkoitaa tämä "tilusten mukaan" ? Yli kymmenen vuotta sitten tekemässäni diplomityössä väitin, että tuo pinta-alan mukainen geometrinen jako on virheellinen ja tilusten mukaan saadaan, vettä siten, että mitä enemmän kylällä on manttaalia niin sen enemmän se saa vettäkin ja ja Välirajalin nmääräys sijoittaa raja lähemmäs omaa rantaa kuin toisen onkin toissijainen ja määrää tilusten mukaan sijoittuvaa omaisussumassaa sijainniltaan.
Diplomityö hyväksytiiin ja prof. Hollo ei mitenkään protestoinut käsitystäni vastaan.
Aluksi kun tein diplomityötä käydyissä keskusteluissa esitin saman teorian kuin prof. Haataja mutta prof. Hollo esitti kysymyksen onko vuoden 1734 laki kumottu, jolloin aloin epäillä opetuksen oikeellisuutta ja kehittelin em. teorian. Samalla päädyin siihen, että Teknillisen korkeakoulun kiinteistöopin opetus kylien muodostumisesta on virheellinen seurauksena HY:n virheellisestä opetuksesta.
Näillä asioilla on sikäli merkitystä, että Inarin järven välirajaa on määrätty 1960-lla virheellisin perustein. Tietääkseni kaikki muut rajat on käyty siten, että vuoden 1734 laki sekä ns. välirajalaki ovat molemmat voimassa ja esittämilläni perusteilla. Vuoden 1902 Välirajalaki on vuoden 1734 lakia selittävä ja täsmentävä mutta se ei kuomoa vuoden 1734 lakia.