ellikkä muistelin tässä yhtä outoa juttua ajoilta kun olin vielä melko pieni. Leikin pihalla ja sitten ihan leikilläni kompassi kädessä kävelin sellaiseen pieneen metsäläntin keskelle, joka niin pieni, ettei sellaiseen voi eksyä erkkikään. No hämmästyksekseni en enään päässyt takaisin. Sitten kun olin tarpeeksi samoillut talomme suuntaan, päätin vaihtaa suuntaa, josko pääsisin ulos metsäläntiltä, toista kautta, mutta metsä tuntui jatkuvan aina vaan pidemmälle. Sitten olin jo kauan harhaillut pääsemättä ulos siitä pienestä metsästä, kun kokeilin auttaisko rukoileminen. Sitten kävelin sinne suuntaan, jossa päin talomme sijaitsi, niin pääsin ihan normaalisti ulos siitä pienestä metsäsaarekkeesta.
Ehkä metsänpeitto, mutta miksi ei koskaan muulloin ole tapahtunut mitään kenellekkään, siinä paikassa, ei koskaan muulloin, ei tänäkään päivänä. Se vaikuttaa ihan normaalilta metsäläntiltä.
Ehkä metsänpeitto, mutta miksi ei koskaan muulloin ole tapahtunut mitään kenellekkään, siinä paikassa, ei koskaan muulloin, ei tänäkään päivänä. Se vaikuttaa ihan normaalilta metsäläntiltä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rukoileminen auttoi sinut pois metsänpeitosta. Metsänpeitto on pahuuden voimien tekosia, mutta Jumalan voima ne kaataa. Lapsen usko on vahvempi kuin aikuisten. Ennenvanhaan suurin osa aikuisistakin uskoi maahisten, menninkäisten, hiisien, peikkojen ja kotitonttujen olemassaoloon vaikka kristinusko olikin vahvasti vaikuttamassa.