Kielikiintiöt = Vammaislakiko vaatii

Ruotsinkielisistä korkeakoulupaikkaa hakevista opiskelijoista vuoden 2006-tilaston mukaan yli 50 % saa opiskelupaikan, suomenkielisistä kielisistä opiskelupaikan saa runsaat 30 %.

Tämä on sitä RKP:n 1920-luvun itäruotsalaisuuden hengen mukaista tasa-arvoa ja demokratiaa, jonka takuumiehinä näyttää olevan "aivopestyt" ja "lahjotut" suomenkieliset politiikot!

Eli muissa länsimaissa kielletyt ja oikeuden toimesta lakkautetut, meillä ruotsinkielisten, kiintiöpaikat tarkoittavat käytännössä sitä, että heikomman tasoiset vievät opiskelupaikkoja paljon pätevimmiltä opiskelijoilta: totuus on raaka!

Tietäen suomenkielisten nuoten menestymisen kansainvälisissä PISA- ja Civic-tutkimuksissa, niin huomaa kyllä suomenkielisten ja ruotsinkielisten nuorten lähtötason jo olevan hyvinkin erilaisen - silti ihmetyttää, että pitääkö meidän suhtautua opiskelupaikkoja jaettaessa ruotsinkielisiin nuoriin kuin vammaisiin, joilla ymmärrettävästi on erikoistukia vammansa vuoksi: riittääkö ruotsinkielisyys jo vammaistukeenkin?
12355
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Mikä ihme tarve sinulla on nimittää ihmisiä vammaisiksi kielitaidon takia? Tämä "vamma" sattuu nyt vaan olemaan tarpeellinen etu erilaisissa tehtävissä Suomessa, joten siksi sen osaajia halutaan myös kouluttaa. Jos haluat suhtauta ihmisiin kuten vammaisiin koska he osaavat jonkun kielen, niin siitä vaan.. kertoo paljon järjenjuoksustasi.

Äänestä
  • "Jos haluat suhtauta ihmisiin kuten vammaisiin koska he osaavat jonkun kielen,..."


    Eikö kielikiintiöt ole juuri siksi, että eräät eivät ole oppineet maan pääkieltä?

    Esim. naapurimaassamme Ruotsissa on kaksikertaa enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä eikä siellä tarvita minkäänlaisia kielikiintiöitä suomenkielisille - siellä ei ole suomenkielisiä yliopistoja eikä edes korkeakouluja.

    .

    Äänestä

  • helpompaa kuin toisille kirjoitti:

    "Jos haluat suhtauta ihmisiin kuten vammaisiin koska he osaavat jonkun kielen,..."


    Eikö kielikiintiöt ole juuri siksi, että eräät eivät ole oppineet maan pääkieltä?

    Esim. naapurimaassamme Ruotsissa on kaksikertaa enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä eikä siellä tarvita minkäänlaisia kielikiintiöitä suomenkielisille - siellä ei ole suomenkielisiä yliopistoja eikä edes korkeakouluja.

    .

    själv blev jag nästan ett offer för den denna odemokratiska och orättvisa språklag som finns i Finland.

    De åtta första skolåren tillbringade jag i Finland och på detta sätt blev jag tvungen att läsa det för mig totalt onödiga svenska språket.

    Som tur var så flyttade vi hela familjen till en vacker stad i Norge på 70-talet. Min farsa och morsa fick så klart genast jobb och jag behövde som tur var aldrig mera (tack gode gud) läsa det obegripliga svenska språket.

    Tyvärr slösade jag bort många dyra timmar av mitt liv under den tiden vi bodde i Finland och jag var tvungen att läsa svenska. Jag kan ännu minnas den grymma och sadistiska läraren som skrek åt mig där för att jag aldrig lärde mig prata svenska, gud vad hemska han var.

    MUMINSPRÅK NO MORE !!

    Äänestä

  • kämpa vidare ! kirjoitti:

    själv blev jag nästan ett offer för den denna odemokratiska och orättvisa språklag som finns i Finland.

    De åtta första skolåren tillbringade jag i Finland och på detta sätt blev jag tvungen att läsa det för mig totalt onödiga svenska språket.

    Som tur var så flyttade vi hela familjen till en vacker stad i Norge på 70-talet. Min farsa och morsa fick så klart genast jobb och jag behövde som tur var aldrig mera (tack gode gud) läsa det obegripliga svenska språket.

    Tyvärr slösade jag bort många dyra timmar av mitt liv under den tiden vi bodde i Finland och jag var tvungen att läsa svenska. Jag kan ännu minnas den grymma och sadistiska läraren som skrek åt mig där för att jag aldrig lärde mig prata svenska, gud vad hemska han var.

    MUMINSPRÅK NO MORE !!

    "Eikö kielikiintiöt ole juuri siksi, että eräät eivät ole oppineet maan pääkieltä?"

    Eivät, vaan siksi että meillä on kaksi pääkieltä.

    Äänestä

  • ......... kirjoitti:

    "Eikö kielikiintiöt ole juuri siksi, että eräät eivät ole oppineet maan pääkieltä?"

    Eivät, vaan siksi että meillä on kaksi pääkieltä.

    Näköjään jonkinlainen pakkomielle tehdä vastakkainasettelua tämän maan kahden virallisen kielen välillä. Nehän täydentävät toisiaan, ei ruotsinkielen oppinut unohda suomea, eikä ruotsinkielinen ole täysin osaamaton suomenkielessä. Se on tietty totta, että ruotsinkielisten parissa on suhteessa enemmän menestyneitä, tämä taitaakin olla se asia joka jurppii suomalaista perusduunaria joka ei aikoinaan jaksanut lukea pääsykokeisiin.

    Äänestä

Miksi on edes mahdollista nyt EU-aikana, että eri tiedekuntiin/korkeakouluihin pääsee sisään niin alhaisilla pääsykoepisteillä ruotsinkielisten kiintiössä, verrattuna siis suomenkielisiltä vaadittavaan pistemäärään?

Selitys ei varmaankaan ole että ruotsinkieliset eivät jaksa lukea kunnolla pääsykokeisiin kun tietävät että kilpailua paikoista on huomattavasti vähemmän kuin suomenkielisillä ja siten heikompikin suoritus pääsykokeessa riittää sisäänpääsyyn.

Äänestä
  • Pakko huomauttaa asiavirheestä, joka saattaa vaikuttaa pieneltä mutta on kuitenkin erittäin merkityksellinen: Ruotsinkielisille ei ole mitään omia kiintiöitä. Kyse on pelkästään ruotsinkielisen opetuksen / ruotsia osaavien kiintiöistä. Äidinkielellä ei ole kiintiöiden kanssa mitään tekemistä, koska jokaisen ko. kiintiössä hakevan - myös ruotsinkielisten - on osoitettava ruotsin taitonsa täsmälleen samalla tavalla.

    Kielitaitovaatimukset on toki vaativat, muttei läheskään niin hankalat kuin "ruotsinkielisten" kiintiöistä marmattajat antaa yleisesti ymmärtää. Osa kiintiöpaikoista menee jatkuvasti suomenkielisille, jotka luki aikoinaan ruotsin läksynsä hyvin, on koulun jälkeen parantanut ruotsin taitojaan vain vapaa-ajallaan eikä ole asunut Ruotsissa tai ruotsinkielisellä seudulla kertaakaan elämänsä aikana.

    Äänestä

  • ....... kirjoitti:

    Pakko huomauttaa asiavirheestä, joka saattaa vaikuttaa pieneltä mutta on kuitenkin erittäin merkityksellinen: Ruotsinkielisille ei ole mitään omia kiintiöitä. Kyse on pelkästään ruotsinkielisen opetuksen / ruotsia osaavien kiintiöistä. Äidinkielellä ei ole kiintiöiden kanssa mitään tekemistä, koska jokaisen ko. kiintiössä hakevan - myös ruotsinkielisten - on osoitettava ruotsin taitonsa täsmälleen samalla tavalla.

    Kielitaitovaatimukset on toki vaativat, muttei läheskään niin hankalat kuin "ruotsinkielisten" kiintiöistä marmattajat antaa yleisesti ymmärtää. Osa kiintiöpaikoista menee jatkuvasti suomenkielisille, jotka luki aikoinaan ruotsin läksynsä hyvin, on koulun jälkeen parantanut ruotsin taitojaan vain vapaa-ajallaan eikä ole asunut Ruotsissa tai ruotsinkielisellä seudulla kertaakaan elämänsä aikana.

    Itse olen tullut ylioppilaaksi ruotsinkielisestä lukiosta, jolloin yliopistoon hakiessani ei tarvinnut osoittaa kummankaan, suomen tai ruotsin, osaamista.

    Vain suomenkielisistä lukioista tulevat joutuvat osoittamaan ruotsin kielen taitonsa, kun hakeutuvat ruotsinkielislle linjoille tai ruotsinkielisiin korkeakouluihin tai Åbo Akademiihin.

    ..että nyt vaan opiskelemaan sitä vihattua ruotsia.

    Äänestä

  • Gitta.. kirjoitti:

    Itse olen tullut ylioppilaaksi ruotsinkielisestä lukiosta, jolloin yliopistoon hakiessani ei tarvinnut osoittaa kummankaan, suomen tai ruotsin, osaamista.

    Vain suomenkielisistä lukioista tulevat joutuvat osoittamaan ruotsin kielen taitonsa, kun hakeutuvat ruotsinkielislle linjoille tai ruotsinkielisiin korkeakouluihin tai Åbo Akademiihin.

    ..että nyt vaan opiskelemaan sitä vihattua ruotsia.

    Joillakin ruotsinvihaajilla tuntuu olevan luetun ymmärtäminen kanssa vaikeuksia, joten tässä vielä samaa rautalangasta vääntäen: Osa umpisuomenkielisistä käy ruotsinkielisen koulun, ja heille riittää kielitaidon osoitukseksi aivan sama päättötodistus kuin ruotsinkielisillekin. Vastaavasti osa ruotsinkielisistä käy jonkun muun kuin ruotsinkielisen koulun, ja he joutuvat todistamaan kielitaitonsa täsmälleen samalla tavalla (eli samalla kielikokeella tai esim. yhtä hyvällä ruotsin arvosanalla) kuin kaikki muutkin joilla ei ole ruotsinkielisen koulun päättötodistusta.

    Äänestä

  • vääntäen: kirjoitti:

    Joillakin ruotsinvihaajilla tuntuu olevan luetun ymmärtäminen kanssa vaikeuksia, joten tässä vielä samaa rautalangasta vääntäen: Osa umpisuomenkielisistä käy ruotsinkielisen koulun, ja heille riittää kielitaidon osoitukseksi aivan sama päättötodistus kuin ruotsinkielisillekin. Vastaavasti osa ruotsinkielisistä käy jonkun muun kuin ruotsinkielisen koulun, ja he joutuvat todistamaan kielitaitonsa täsmälleen samalla tavalla (eli samalla kielikokeella tai esim. yhtä hyvällä ruotsin arvosanalla) kuin kaikki muutkin joilla ei ole ruotsinkielisen koulun päättötodistusta.

    Juuri edellähän Gitta kertoi selvästi, mikä systeemi on - ookko sinä muistanut lääkkeesi?

    Äänestä

  • oikein on kirjoitti:

    Juuri edellähän Gitta kertoi selvästi, mikä systeemi on - ookko sinä muistanut lääkkeesi?

    En näe mikä tässä on ongelmana, jos ruotsinkieli ei kiinnosta niin eihän sellainen tietenkään hae ruotsinkieliseen kiintiöön, eikä silloin pääsyvaatimuksilla ole mitään väliä. Jos taas haluaa opiskella ruotsiksi, niin jaksaa varmasti myös osoittaa ruotsinkielen osaamisen tarvittavilla kokeilla. Pitäisikö kaikki englanninkielisetkin koulutusohjelmat/maisteriohjelmat kieltää, koska brittiläiset pääsevät niihin helpommin.

    Nämä ruotsinkieliset linjat eivät ole kenellekään käytännössä ongelma, ne jotka täälläkin niistä valittavat eivät varmastikaan opiskele (/ole opiskelleet) yliopistossa, vaan tahtovat ainoastaan lietsoa vihaa.

    Äänestä

  • ............ kirjoitti:

    En näe mikä tässä on ongelmana, jos ruotsinkieli ei kiinnosta niin eihän sellainen tietenkään hae ruotsinkieliseen kiintiöön, eikä silloin pääsyvaatimuksilla ole mitään väliä. Jos taas haluaa opiskella ruotsiksi, niin jaksaa varmasti myös osoittaa ruotsinkielen osaamisen tarvittavilla kokeilla. Pitäisikö kaikki englanninkielisetkin koulutusohjelmat/maisteriohjelmat kieltää, koska brittiläiset pääsevät niihin helpommin.

    Nämä ruotsinkieliset linjat eivät ole kenellekään käytännössä ongelma, ne jotka täälläkin niistä valittavat eivät varmastikaan opiskele (/ole opiskelleet) yliopistossa, vaan tahtovat ainoastaan lietsoa vihaa.

    "..vaan tahtovat ainoastaan lietsoa vihaa"


    Tuollaista kirjoittava on varmasti pois raiteiltaan ja juuri sellaiset pystyvät kouluissa hirmutekoihin.

    Toisaalta nousee väkisinkin esiin kysymys:

    MIKSI SUOMESSA TÄYTYISI OPISKELLA RUOTSIKSI eihän Ruotsissakaan opiskella suomeksi - mutta eihän siellä ole tehty iskuja kuiluihinkaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onko kielikin vamma kirjoitti:

Ruotsinkielisistä korkeakoulupaikkaa hakevista opiskelijoista vuoden 2006-tilaston mukaan yli 50 % saa opiskelupaikan, suomenkielisistä kielisistä opiskelupaikan saa runsaat 30 %.

Tämä on sitä RKP:n 1920-luvun itäruotsalaisuuden hengen mukaista tasa-arvoa ja demokratiaa, jonka takuumiehinä näyttää olevan "aivopestyt" ja "lahjotut" suomenkieliset politiikot!

Eli muissa länsimaissa kielletyt ja oikeuden toimesta lakkautetut, meillä ruotsinkielisten, kiintiöpaikat tarkoittavat käytännössä sitä, että heikomman tasoiset vievät opiskelupaikkoja paljon pätevimmiltä opiskelijoilta: totuus on raaka!

Tietäen suomenkielisten nuoten menestymisen kansainvälisissä PISA- ja Civic-tutkimuksissa, niin huomaa kyllä suomenkielisten ja ruotsinkielisten nuorten lähtötason jo olevan hyvinkin erilaisen - silti ihmetyttää, että pitääkö meidän suhtautua opiskelupaikkoja jaettaessa ruotsinkielisiin nuoriin kuin vammaisiin, joilla ymmärrettävästi on erikoistukia vammansa vuoksi: riittääkö ruotsinkielisyys jo vammaistukeenkin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu