Paljetteja

Yritänpä minäkin kertoilla omista tekemisistäni tämän päivän ja muutaman edellisenkin päivän kohdalta.

En osaa niin sutjakkaasti kertoilla kuin esimerkiksi lyyli kirjoittelee, ja ehkä ei ketään kiinnosta minun tyylini kirjoittaa.

Kerronpa vain paljettien ompelusta.
Minulla on kaksoistytöt lapsenlapsinani jotka käyvät kilpajumppailemassa, oikein mukavat 11 vuotiaat tytöt. Hieman sellaisia "pikkuvanhoja" joita ainakin ennemuinoin tavattiin sanoa lapsista jotka osasivat olla vähän aikuismaisia jutuissaan.

Heillä on aika nuori jumppaohjaaja , vasta 17 vuotta täyttänyt. Ostettiin uudet jumppapuvut, sellaiset liehuvahelmaiset, leveät. Mutta kävi niin, ettei nuori jumppaohjaaja osannut ostaa tarpeeksi paljetteja, eikä niihin yhdistettäviä helmiä, vaan ne loppuivat helmet heti alkuunsa, joita kävin ostamassa lisää.

Kun olin ommellut kaksi leveää helmaa paljetteja helmineen, loppuivat paljetitkin loppusuoralla. Mitäpä siinä muuta kuin hankkimaan lisää.

Haettiin momen henkilön voimin samanlaisia paljetteja, Raumaa, Laitilaa, ja Turkua myöten. Ei missään, ei kuulema saanut edes tilaamalla.
Menikö minun ja monen äidin suuritöinen ompeleminen täysin hukkaan, ihmeteltiin.

Sattui kuitenkin erästä rouvaa onnistamaan kun hän löysi eräästä pikkupuodista suurinpiirtein samanlaisia paljetteja, ja hän, ystävällisenä ihmisenä antoi toisille oman tyttärensä paljetit vielä ompelemaan alkamattomana kiertoon.

Juuri äsken sain kiinnitettyä viimeisen paljetin toisen kaksosen pukuun ja ristin kädet kyynärpäitä myöten ristiin kun pelkäämääni katastrofia ei tullutkaan.
7412
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Hauskastihan kerroit,niin sitä pitää.
Minulla kun ei paljon tahdo päivän aikaan tapahtua mitään erikoista.
Paitsi tänään kun poika tuli kylään koiransa kanssa,on se ihana koira osaa hakea mitä pyydetään
ja on kauhean mielissään kun pääsee tänne,
mutta sitten alkaa vaivata koti-ikävä vaikka isäntä on mukana.
Nyt en jaksa enää,onhan tuo kellokin jo noin paljon.
Heido.

Äänestä
  • Sinullekin tapahtuu monenlaista, kertoile vain.
    Mullakin kävi kaksi koiraa tällä viikolla vierailulla. Toinen on Pyry, vanhimman tyttären jo ehkä 15 vuotias karvaturri, oikein söpö.
    Toinen taas tuttavan koira Kukka, joka on sellainen pieni, mitä herttaisin ja tosiaankin nimensä vertainen. Menevät molemmat ensimmäiseksi sisälle tullessaan tyhjentämään lattialle unohtuneen Tiina-kissan ruokakupin.

    Äänestä

sinul onkii suur onni elämässä ko on noita lapsenlapsia.ja viel kaksoset ,on siin äitil ollu pienenä hommaa ko kaks yht aikaa tuli. onkos hyö ihan saman näkösii.

monet sannoo että lapsenlapsiin on iha erilainen suhde ko omiin.
omien omat lapset ko ol pienii joutu monet käymää töissä ja piti olla mukana kaikessa aren hyörinnässä.

nyt ko on eläkkeellä saapi olla kokonaa lapsen kanssa,ei oo kiirettä viiä lastenseimeen eikä tarvii kasvattaa :),saa vaa lellutella ja nauttii pienen seurasta.

miekii kuuntelisin lapsen puhetta ja juttuja vaik kuinka kauan. sinul ko on jo tuos iäs tytöt, että hyö on jo pienii neitejä ja on varmaa monta hauskaa hetkeä heiän kanssaa.

heillähän mukava harrastus on ja niinkö hienot puvut siel on ,taitaa vissii olla esiintymis vaatteet ko iha paljeteilla ja helmillä koristettaa.

paljetit on hidas ja vaikia ommella ja tytöt on tietysti mielissää ko mummi tekkee ne.
liikunta onkii nykypäivänä monen harrastus ja se on hyvä, ko muute ihmiset liikkuu paljo vähempi ko ennen.nuorenahan luut kasvatettaa vanhuuen varalle.

televisios ko oli bil kosby sow niin hää aina jututti lapsii ja se sitte mukava ohjelma oli.mite hää saikii lapset niin avoimesti puhumaa,eikä hyö ujostellukkaa niinko ylleensä.

vai jos amerikkalaiset lapset ei oo niin ujoja ko suomalaiset,ko vanhemmat ihmisetkii näyttää enenpi tunteitaa ko suomes on totuttu.

semmosta ohjelmaa mie kaipaisin televisioon ,vois olla suomen lapsista, et joku juttelis lasten kanssa . heiltä ko kuulee semmosii viisauksii ettei voi muuta ko päätää pyöritellä.

mie ootan jännityksellä ko toivolle tullee laps ja alkaa puhumaa, siihe vissii männee pari vuotta.
vauvaa on mukava seurata,eihä hyö näe ees syntyes,on ko kissanpennut näkö tullee myöhemmin.

nykyää ei ennää panna lapsii kapaloihin vaa suoraa vaatteisiin. on siin monta mukavaa hetkee tulos mie ihan kihelmöin onnesta.

tiiän mille pien vauva tuoksuu,kerran oon pitäny sellaista sylissa. minul ko on varattu kaksi liinavaatekaapin hyllystä vauvan vaatteille,niitä oon ain ostellu kaupungis käyessä, niin siihe kaapiiin on tullu vauvan tuoksu.:)

mukava kuulla arkipäivänkin juttuja,ei täs minulkaa mittää kummosii tapahu. ja näin on mukava,ko rauhallista saap touhuu ommii touhuja.

mie rupesin tekemää kissoille uutta telinettä.saahan niit kaupoista valmiinakin ja sielt mie vähä osviittaa otinkii.

mutta tykkään väsätä itte kaikennäköstä ja ko on aikaa, enkä tee ennää mittää muuta käsitöitä,niin koton minul ei oo muuta touhuu ko soittaminen.

teen siihe muutamii lisäyksii leluille hyö tykkää siin kulkies ain sohasta jottain;).ostin puutavara liikkeestä puut ja köyttä ja teen siit nyt oikee hienon.

pyysin toivon tekemää minulle siihe piirustukset,häneltä sain vähä lisää ideaa nyt siit tulleekin tosi hieno.

entisee saikii vähä vällii lyyä lissää nauloja ko hyö oikee innostuivat ryntäilemmää ees taas.

lähen taas kaupunkii pyhän sapuskat hankkimaa remontti porukalle. minun ei ite tarvii tehhä sapuskaa,saan siihekin apua, tai pittää sannoo et mie oon ruuanlaittajlle apuna,niinpäin se mennee.;)

poikeen viel iltasella vilkasee mitä tänne kuuluu heippa taas tällä errää.

Äänestä
  • että lapset ovat aitoja ja vilpittömiä, heitä on ihan mukava kuunnella. Käyvät tosin liian harvoin, mutta kyllähän sen ymmärtää että tuonikäisille kaverit on se elämän suola, muistaa sen itsestäänkin. Ja noita läksyjäkin taitaa olla enemmän kuin meidän lapsuudessa, kaikki vieraat kielet ovat lisääntyneet ajoistamme.

    Pienempänä olivat nämä kaksoset samannäköisiä, erotin heidät ainoastaan nenästä. Nyt kyllä kun naamaa katsoo, niin kyllä tuttu ihminen ainakin erottaa kumpi on kumpi, kumpi kampi.
    Luonne tuntuu olevan erilainen, ainakin minun mielestäni. Toinen on sellainen vakavampi, hillitty, toinen nauravainen ilopilleri.

    Minullahan on kuusi lastenlasta, vanhin opiskelee jo yliopistossa, nuorin on viiden vanha.
    Kyllä oli vilskettä pienessä huoneessa silloin kun me vanhukset kullan saavutimme, ja kaikki olivat yhtä aikaa koossa.

    Ymmärsinkö väärin kun kerroit soittavasi jotain, mitä soitat, ja sävellätkö myös?

    Äänestä

ovat varmaankin iloisia kun heillä on niin kätevä ja auttavainen mummo! Tuskinpa äiti olisi ehtinyt satoja paljetteja kiinnittämään hamosten helmoihin. On siinä ollut sinulla näpläämistä!

Äänestä

Erron myös vielä yhden pienen tarinan päivän tapahtumasta.
Tässä jokunen päivä sain pienen vihjeen että muuttaisin nikkiäni,mutta en ole nyt oikein totellut,en tiedä mitä tarkoitettiin sillä,eihän tällä palstalla ole kukaan muukaan vaihtanut.

Äänestä
  • Tulipa taas kirjoitettua väärin piti olla
    kerron mutta kun ja kun oli jäänyt k kirjain jonnekkin harhailemaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Liena kirjoitti:

Yritänpä minäkin kertoilla omista tekemisistäni tämän päivän ja muutaman edellisenkin päivän kohdalta.

En osaa niin sutjakkaasti kertoilla kuin esimerkiksi lyyli kirjoittelee, ja ehkä ei ketään kiinnosta minun tyylini kirjoittaa.

Kerronpa vain paljettien ompelusta.
Minulla on kaksoistytöt lapsenlapsinani jotka käyvät kilpajumppailemassa, oikein mukavat 11 vuotiaat tytöt. Hieman sellaisia "pikkuvanhoja" joita ainakin ennemuinoin tavattiin sanoa lapsista jotka osasivat olla vähän aikuismaisia jutuissaan.

Heillä on aika nuori jumppaohjaaja , vasta 17 vuotta täyttänyt. Ostettiin uudet jumppapuvut, sellaiset liehuvahelmaiset, leveät. Mutta kävi niin, ettei nuori jumppaohjaaja osannut ostaa tarpeeksi paljetteja, eikä niihin yhdistettäviä helmiä, vaan ne loppuivat helmet heti alkuunsa, joita kävin ostamassa lisää.

Kun olin ommellut kaksi leveää helmaa paljetteja helmineen, loppuivat paljetitkin loppusuoralla. Mitäpä siinä muuta kuin hankkimaan lisää.

Haettiin momen henkilön voimin samanlaisia paljetteja, Raumaa, Laitilaa, ja Turkua myöten. Ei missään, ei kuulema saanut edes tilaamalla.
Menikö minun ja monen äidin suuritöinen ompeleminen täysin hukkaan, ihmeteltiin.

Sattui kuitenkin erästä rouvaa onnistamaan kun hän löysi eräästä pikkupuodista suurinpiirtein samanlaisia paljetteja, ja hän, ystävällisenä ihmisenä antoi toisille oman tyttärensä paljetit vielä ompelemaan alkamattomana kiertoon.

Juuri äsken sain kiinnitettyä viimeisen paljetin toisen kaksosen pukuun ja ristin kädet kyynärpäitä myöten ristiin kun pelkäämääni katastrofia ei tullutkaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu