Hohtaa valkeus hangen,
ylhäällä sininen vyö.
Kaunista, kaunista sangen,
takana marras ja yö.
Ruokojen valkeat varret
härmästä johtavat nuo.
Tuulet pyyhkivät karret
alhaalle maaemon luo.
Harmaina haapojen pylväät
harovat pilviä taivaan.
Ryhdissä, suorat ja ylväät,
valmiina mastoiksi laivaan.
Utuinen pyöreys pajun
maiseman täydentää.
Kauneus täyttää tajun,
kaipaa en enempää.
ylhäällä sininen vyö.
Kaunista, kaunista sangen,
takana marras ja yö.
Ruokojen valkeat varret
härmästä johtavat nuo.
Tuulet pyyhkivät karret
alhaalle maaemon luo.
Harmaina haapojen pylväät
harovat pilviä taivaan.
Ryhdissä, suorat ja ylväät,
valmiina mastoiksi laivaan.
Utuinen pyöreys pajun
maiseman täydentää.
Kauneus täyttää tajun,
kaipaa en enempää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuinka kaunis, sointuva runo. Juuri sopiva sävellettäväksi. Tällaiset runot ovat harvinaisia nykyään. "Eino Leinoja" kun on niin vähän.
kerppunen
Kiitän kauniisti kauniista vastauksestasi! Itseäni jäi kyllä vähän harmittamaan yhden kirjaimen painovirhe. Mutta lukijan pitää korjata se mielessään. Kerran eräs lukija korjasi runoni ajatustakin ja oli sitäpaitsi oikeassa, minkä hänelle kerroin ja toivoin muiden lukijoiden ottavan korjauksen huomioon.
ei ole - täydellistä...
k-l.
Totta, niin totta (huokaus), varsinkin, mitä tulee runoihin.
siinä se seesteisen kaunis runosi jälleen olla
nököttää. Maisema maalla, melkein kuin oma maise-
mani täällä kosken äärellä.
Kiitos lukunautinnosta.
Kiitos huomiostasi, vaikka runossani ei koskesta puhuta mitään. Mutta minulla ei ole iloa sellaista tuntea. Vain Lusikkakoski, joka oli itseasiassa pieni puro. Ja sekin nyt tuhottu.
Sinun koskesi ansaitsisi oman runonsa,luulen.