Miksi ihmeessä opiskelette ammattikorkeakoulussa? Itse en tajua, miksi hakeutua tradenomiksi, kun voi opiskella kauppakorkeakoulussa ekonomiksi jne. Itse ainakin haen aina parasta tarjolla olevaa koulutusta. Sama kuin ostaisi opelin, kun samalla rahalla saisi bemarin... No, duunareitakin tarvitaan, se ei vaan ole minua varten.
Miksi AMK
korkeakouluun
12815988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 128
Vanhimmat
Muualle kuin AMK:hon ja lukion jälkeen on pakko hakea jonnekin opiskelemaan,muuten tulee karenssia, niitä amiksia kyllä ihmettelen ketkä hakeutuvat AMK:hon, voisivat rauhassa lukea vuoden tai kaksi mieleisensä alan pääsykokeisiin ja olla peruspäivärahalla ilman huolta huomisesta.
Muutenkin olen sitä mieltä että tuo AMK:hon pakottaminen pitäisi lopettaa ja sallia ihmisten mennä yliopistoon/korkeakouluun jos haluavat,lisäksi lukio pitäisi poistaa ja opettaa jokaiselle ammatti jottei turhanpäiväisiä sossulukiolaisia synny...
kun kotini ja asuntoni ja lapseni ja mieheni nyt sattuvat olemaan kaupungissa, jossa ei ole korkeakoulua.
Haluan asua ihan omassa kodissani ja opiskella uuteen ammattiin ja on kätevää kun kaupungissani on edes AMK.
yliopistossa hirveä lukeminen alkaa jo pääsykoevaiheessa... en tiä, mulla on sellaiset ennakkoluulot, että siellä joutuu lukemaan aivan hirveästi ja kuuntelemaan luentoja enemmän kuin jaksaisi. korjatkaa jos olen väärässä.
tradenomiksi voin opiskella kätevästi iltaisin työn ohessa. Joka tapauksessa kilpailen kauppakorkeakoulusta valmistuneiden kanssa täysin samoista työpaikoista. Pitkä työkokemus on valttia! Miksi siis lähtisin kauppakorkeakouluun?!
jos haettavaan paikkaan tarvitaan ylempikorkeakoulututkinto. Alkuperäiselle kirjoittajalle tiedoksi, että koulutusaste ja -paikkahan on suoraan verrannollinen siihen, mitä haluaa tehdä isona. Ammattikorkeakoulut tarjoavat hyviä opintokokonaisuuksia sellaisiin ammatteihin, joihin kauppakorkeakoulusta ei voi suoraan hakea. Esimerkiksi joulupukki (AMK).
kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat yleisimmin nimikkeeltään joko KTM (kauppatieteiden maisteri) tai KTK (kauppatieteiden kandi). Ekonomi on vanha nimike.
Kah
Arvoisa tradenomi on hyvä ja ottaa selvää yleissivistyksestä. Ekonomi nimiki on edelleen käytössä. Jos et tiedä niin ekonomi on arvonimi, johon saa käyttöoikeuden suoritettuaan KTM-tutkinnon. Että silleen. Pareis vaan tradenomien hankkia lisää tietoa ennen kuin kommentoivat.
Tutkintonimikkeet ovat nykyään KTM tai KTK ilman jatkoopintoja. Ekonomi oli ennen tutkintonimikkeenä.
Ekonomi on vanha tutkintonimike, mutta ei se mihinkään ole kadonnut. Kauppakorkeasta valmistuu kauppatieteen maisteriksi, ja valmistuneelle maisterille voidaan hakemuksesta myöntää oikeus käyttää ekonomi-nimikettä. Eli sama systeemi kuin oikiksessa, mistä valmistutaan oikeustieteen kandidaatiksi (nimestään huolimatta ylempi korkeakoulututkinto), ja voidaan hakemuksesta saada oikeus käyttää nimikettä "oikeustieteen maisteri".
Älkää kysykö minulta, mitä ihmeen merkitystä noilla titteleillä on.
AMK on alempi tutkinto kuin KTM. Ja kyllä on opetuksessa tasoeroakin. Terveisin kummatkin suorittanut.
Tradenomien ammattikorkeakoulutus antaa hyvän pohjan mm. työelämään vain noin 3,5 vuodessa. Kun ekonomiksi/ktm tutkinnon saamiseksi menee noin 5 vuotta. Tänä aikana kun ekonomit pänttää vielä koulun penkillä, niin tradenomit on jo työelämässä oppimassa niitä asioita mitä siellä tarvitaan ja etenemässä urallaan. Kun ekonomi sitten vihdoin ja viimein valmistuu, hän saattaa haluta jonkun pomon paikan ja kun ei sitä saa niin on työttömänä jonkin aikaa. Tällä välin Tradenomin ura kehittyy eteenpäin ja hän voi olla tyytyväinen. Lopulta tradenomit ja ekonomit kilpailevat niistä samoista työpaikoista... toisella on ehkä enemmän työkokemusta ja toinen on taas istunut kauemmin koulun penkillä.
Ei voi loppujen lopuksi sanoa, että kumpi on parempi tutkinto tradenomi vai ekonomi. Tietysti jotkut eknomin suuntautumisvaihtoehdot antavat vankemman pohjan, mutta ei kaikki.
Kaikki eivät ole samanlaisia ja onneksi meillä onkin monenlaisia koulutusvaihtoehtoja joista valita.
Muuten ihan kiva, mutta etkai oikeesti kuvittele, että kaikki KTM:t joutuu olemaan työttöminä valmistumisen jälkeen tai kaikki tradenomit saa heti töitä? Oikeasti erittäin monilla KTM:illa on jo valmistuessaan duunipaikka eikä läheskää kaikilla tradenomeilla ole. Eikai kukaan ihan oikeasti kuvittele että joku tutkinto antaa suoraan duunipaikan? Toisekseen on aivan eri asia valmistua KTM:ksi yliopistosta (taso on taattu joka koulussa, koska yliopistoja seurataan tarkasti ja arvioidaan joka vuosi) kuin tradenomiksi jostain peräpärnävän AMK:sta jossa on samat opettaja kuin ammattikoulussa. Yliopistoissa on useimmiten tarjota paremmat oppimismahdollisuudet (lue: kirjat, opettajat, opetusvälineet) kuin AMK:illa. Tämä tosin ei päde yliopistokaupunkien amk:ihin, koska niillä usein on yhteistyötä yliopistojen kanssa.
kun tradenomit aina vetoaa verrattaessa KTM:iin siihen, että heillä on työkokemusta valmiina, kun he valmistuvat. Minulla on tähän kysymystä:
1. Kuinka moni opiskelija elää Suomessa tänäpäivänä pelkällä opintotuella? Toisin sanoen myös KTM:t keräävät työkokemusta opiskelujen aikana, parhaimmat vielä oman alan töitä, kuten minä olen tehnyt jokaisena kolmena kesänä, kun olen opiskellut. Tulevat ekonomit ovat haluttuja kesätyöntekijöitä ja usein myös valmistuminen siirtyy, koska heille tarjotaan jatkoa syksylle.
2. Kuinka korkealle työnantaja arvostaa kaupan ja hallinnon tradenomin puolen vuoden "työharjoittelua" kaupan kassalla?
Hyvä hihiihi enpäs olekaan ole tradenomi, vaan pian valmis hammaslääkäri. Kirjoitukseni oli aika ympäripyöreä. En suinkaan luule, että kaikki KTM:t joutuvat olemaan työttöminä valmistumisen jälkeen tai että kaikki tradenomit saavat heti töitä. Minusta vaan on niin hölmöä käydä tällaista keskustelua, että kuinka KTM on niin paljon parempi kuin tradenomi kun se ei käytännössä sitä ole. Vaikka todennäköisesti olet siinä oikeassa että esim. HKKK:sta valmistuneella KTM:lla on paremmat mahikset työllistyä, kuin jollain peräpärnävän AMK:sta valmistuneella Tradenomilla. Koulutus yleensä auttaa eteenpäin, mutta kun se ei ole mikään sääntö.
Kaikki eivät ole samanlaisia ja onneksi meillä onkin monenlaisia koulutusvaihtoehtoja, joista valita. Joku unelmoi tradenomin tutkinnosta ja toinen taas haluaa ne KTM:n paperit.
Ihmiset ovat turhan katkeria jonkun toisen menestyksestä ja se saa ne usein purnaamaan ja alentamaan muita. Se on kuitenkin ihan turhaa.
Jonkun mielestä hammaslääkärin työ on ihan p....duunia, mutta se ei mua haittaa. Mä valmistun pian mun unelma ammattiin!
Anteeksi siis, että erehdyin tutkinnostasi. Sen verran että en usko kenenkään halveksuvan hammaslääkärin ammattia :) Lääkärit taitavat olla eräs yhteiskunnan arvostetuimmista ammateista. Eikö sinua itse tulevana lääkärinä häiritse esim. kun sairaanhoitajia aletaan kouluttaa lyhemmässä ajassa lääkäreiksi? Tai jos sama tehtäisin esim. hammashoitajille (nimike voi olla väärä, mutta ehkä ymmärrät keitä tarkoitan)?
Tässä koko KTM vs. tradenomi keskustelussa kysehän on siitä, että KTM:t kokevat tradenomien tunkevan alueelleen työmarkkinoilla ja tradenomit taas kokevat hirvittävää tarvetta päteä KTM:lle. Loppujen lopuksi tutkinnot eivät ole millään tavalla vertailtavissa ja siksi tradenomien ei pitäisi jatkuvasti koettaa todistaa olevansa työmarkkinoilla olevansa paljon halutumpia kuin KTM:t eikä KTM:ien jatkuvasti väittää tradenomien olevan about merkonomeja. Ja ikävä kyllä se taitaa olla niin että hyvin harvalle tradenomin ammatti on se ensisijainen valinta (pois lukion esim. international business ja muut vieraskieliset tradenomiin rinnastettavat tutkinnot kuten BBA).
Itsekään en opiskele KTM:ksi saati tradenomiksi vaan DI:ksi ja minullakin on, ikävä kyllä, tiettyjä ennakkoasenteita amk-inssejä kohtaan.
Ja loppujen lopuksi oikeastaan tutkinnolla ei ole työnhakutilanteessa niin väliä, kunhan on paperit jostain. Tärkeintä on se mitä osaa ja mikään ei estä tradenomia osaamasta samoja asioita kuin KTM:n, mutta mikään ei myöskään estä KTM:ää olemasta huomattavasti pätevämpi. Niitä tenttikirjojakin voi lukea niin eri tavalla :) Kakkosen keskiarvon KTM:illä ei ole juuri varaa haukkua tradenomeja.
>> Eikö sinua itse tulevana lääkärinä häiritse
>> esim. kun sairaanhoitajia aletaan kouluttaa
>> lyhemmässä ajassa lääkäreiksi? Tai jos sama
>> tehtäisin esim. hammashoitajille (nimike voi
>> olla väärä, mutta ehkä ymmärrät keitä
>> tarkoitan)?
Miksi tämän pitäisi ketään haitata, tehdäänhän koko ajan samaa tradenomeille, insinööreille jne. eli yhden AMK-tutkinnon jälkeen saa hieman hyvitystä tulevasta korkeakoulutuksesta joissa on kaikista väitteistä huolimatta varmasti vähintään 20-30% päällekäisyyksiä.
Tämä on tosiaan mielenkiintoista, sillä itse kävin kahta korkeakoulua yhtäaikaa, olin joka kesä kesätöissä 4kk alalla jolla olen vieläkin ja viimeiset 2,5 vuotta olin töissä täysipäiväisenä "vaativissa" DI-hommissa, kun saatoin toisia opintojani päätökseen. Valmistuessani HKKK:lta työkokemusta oli siis yhteensä 3,5 vuotta ( yläaste & lukioaikaiset B-hommat), kaksi YLEMPÄÄ korkeakoulututkintoa ja aikaa meni yhteensä 6,5 vuotta.
Eli olinko tuolloin täysin kokematon teoreetikko? Omasta mielestäni kokematon edelleen, teoreetikko en todellakaan ja työt jatkuivat siitä huolimatta, että samaan aikaan markkinoille valmistui lukemattomia päteviä AMK:laisia...
Tästä voi kukin laskea, että kuinka paljon jollain opiskelun yhteydessä tehdyllä muutaman kuukauden harjoittelulla todellakin on painoarvoa. Monet yhtä korkeakoulua käyneet kaverini ovat keränneet opiskeluaikana vieläkin enemmän työkokemusta, eli se siitä.
Ekonomin paperit saa noin puoli vuotta nopeammin kuin tradenomin paperit johtuen tradenomien käsittämättömästä koulutussysteemistä,tunneilla on usein läsnäolopakko ja tunnit on määrätty,useamman luokka-asteen samanaikainen käyminen on käytännössä mahdotonta,ehkä viimeisen puolikkaan vuoden pystyy käymään etukäteen jolloin koulutuksen kestoksi tulee sama kolme vuotta kuin ktm-tutkintoonkin.Kauppakorkeakouluissa on toki myös vaikeampia linjoja mutta kokemuksesta tiedän että 7 ovarin markkinointikurssin saa suoritettua noin viikon työllä ja usean kurssin tenttiä kirjatenttinä lukemalla kirjan pari kertaa ajatuksella läpi ja tekemällä muistiinpanot siitä.
Lisäksi tradella on ne säälittävät harjoittelut jotka hidastavat opintoja ja joista ei käytännössä ole juurikaan hyötyä kun vertaa normaaliin työskentelyyn opintojen ohessa.
Pistää vihaksi lähinnä se, ettei mitään tarvetta sairaanhoitajien uudelleenkoulutukselle ole. Kyseessä lieneekin yhden katkeroituneen demarisairaanhoitajan kuningasajatus ammattikuntamme halventamiseksi, eikä sillä loppujen lopuksi ole muuta kuin symbolinen merkitys - saapa Rask tuntea kurkuttaneensa niitä vitun ylimielisiä ja mulkkuja lääkäreitä. Kuntatyöntantajan märkä uni tietysti on se, että lääkäreitä pukattaisiin työmarkkinoille niin paljon, että syntyisi lääkärityöttömyyttä, niin pääsisi pihistelemään KVTESa.
Koko "muuntokoulutus"- (lue: uudelleenkoulutus) ajatus on naurettava, eikä ole millään tavalla verrattavissa esimerkiksi insinöörien muuntokoulutukseen, joka todella perustuu päällekkäisyyksiin, ja kestääkin lyhyemmän aikaa. Lääkärikoulutuksen ollessa kyseessä ei päällekkäisyyksiä juuri voi osoittaa, enkä itse ainakaan huomannut muuntokoulutuksen opetussuunnitelmassa juuri mitään eroa "tavallisten" medareiden opinto-oppaaseen verrattuna. Eli se siitä.
[Kirjoittaja on erikoistuva lääkäri]
ahne paska kun olet. hahahahhahahah !
Lääkärinä ymmärrän kannanottosi taustan (saanut kuulla saman monen suusta), mutta edelleenkään en ymmärrä minkä vuoksi muuntokoulutuksen tai sairaanhoitajien (AMK tai ei)jatkokouluttautumisen "normaalia kautta" pitäisi ketään haitata.
Päällekkäisyyksiä ainakin tosielämässä (ja myös koulutuksessa) varmasti on paljonkin vaikkei sitä koulutuksessa huomioitaisikaan. Itsekin tunnen monia hyviä sairaanhoitajia jotka osaavat monia asioita "paremmin" kuin niitä opiskeluaikana opetettiin. Oikea työ opettaa näissäkin asioissa...
Mikäli edelleen koulutettavien lääkärien opinnot sisältävät samat asiat kuin muidenkin, liekö mitään syytä "pelkoon"? Tämänhän luulisi vielä vähemmän haittaavan kun ei ole pelkoa, että markkinoille tulee pikakoulutettuja epäpäteviä lääkäreitä vaan pikemminkin moniosaajia?
Muuntokoulutuksen symbolisuudessa oletkin sitten aivan oikeassa, mutta sama pätee em. inssi->DI tai trade->KTM. Turhaa ja tehotonta. Näin kuitenkin on jo pitkään tehty ja yksilöiden valinnoistahan siinä on kyse eikä yhteiskunnallisesti ratkaisevista asioista.
a) "Ekonomin paperit saa noin puoli vuotta nopeammin kuin tradenomin paperit"
Ei pidä paikkaansa. Ekonomin paperit voi saada vielä paljon nopeammin. Tradenomiopiskelijat istuvat koulun penkillä ennalta määrätyn lukujärjestyksen mukaan kuin yläastelaiset konsanaan kun kauppatieteiden ylioppilas voi suorittaa opintoja siinä tahdissa kuin hänelle sopii. Ktm:ksi voi valmistua alle kolmessa vuodessa jos rahkeet riittää.
b)
"jolloin koulutuksen kestoksi tulee sama kolme vuotta kuin ktm-tutkintoonkin"
Ktm-tutkinnon tavoitteellinen kesto on 4,5v. 3v on niillä amis-tradenomeilla.
c) "Kauppakorkeakouluissa on toki myös vaikeampia linjoja"
Amiksessa on linjoja. Korkeakoulussa on pää- ja sivuaineita.
d) "kokemuksesta tiedän että 7 ovarin markkinointikurssin saa suoritettua noin viikon työllä"
Ainakin amiksessa onnistuu ja vielä hyvillä arvosanoilla. Siellä se rima on hiukan matalampi ja nopat höllemmässä.
e) "Lisäksi tradella on ne säälittävät harjoittelut jotka hidastavat opintoja ja joista ei käytännössä ole juurikaan hyötyä kun vertaa normaaliin työskentelyyn opintojen ohessa."
No nyt tuli asiaa. Säälittävintä on että monet tradenomit oikeasti uskovat että tämä harjoittelu tekee heidan tutkinnostaan jotenkin oleellisesti paremman. Puoli vuotta työkokemusta jostain lehtien jakamisesta ei työelämässä paina juuri mitään.
Jotenkin katkeruus tai pätemisen tarve kuultaa tekstisi läpi. Mikähän sua vaivaa..? Vai pelottaako, ettei työpaikkaa irtoa, kun tradenomit kilpailevat samoista työpaikoista?
"Tradenomiopiskelijat istuvat koulun penkillä ennalta määrätyn lukujärjestyksen mukaan kuin yläastelaiset konsanaan kun.."
Ei pidä paikkaansa. Mulla ei ole mitään lukujärjestystä. Suoritan ne kurssit jotka haluan, siinä järjestyksessä kuin haluan. Teen siis itse oman aikatauluni, soveteetuna jokapäiväisen vakituisen työni kanssa. Voin ottaa kursseja myös iltapuolelta tai BBA tai EBA opiskelijoilta.
"Ktm-tutkinnon tavoitteellinen kesto on 4,5v. 3v on niillä amis-tradenomeilla."
Ensinnäkin emme ole mitään amis-tradenomeja. Mielestäni halventava nimitys, koska viittaa toisen asteen ammattikoulututkintoon. Sano kuule ihan vaan tradenomeja. Toisekseen tavoitteellinen kesto ei ole 3 vuotta vaan 3,5 vuotta.
"d) "kokemuksesta tiedän että 7 ovarin markkinointikurssin saa suoritettua noin viikon työllä"
Ainakin amiksessa onnistuu ja vielä hyvillä arvosanoilla. Siellä se rima on hiukan matalampi ja nopat höllemmässä."
Haloo, alkuperäinen sanoi tuon onnistuvan kauppakorkeakoulussa ja sinä vaan ohitat kommentit ja käännät se niin kuin viittaus olisi ollut tradenomeista..?
"Säälittävintä on että monet tradenomit oikeasti uskovat että tämä harjoittelu tekee heidan tutkinnostaan jotenkin oleellisesti paremman. Puoli vuotta työkokemusta jostain lehtien jakamisesta ei työelämässä paina juuri mitään."
No sä voit mun puolesta jakaa lehtiä, mutta itse en ole sellaista kyllä ikinä tehnyt. Olen kansainvälisen liiketoiminnan linjalla ja koko opiskeluaikani, joka viikko olen työskennellyt vientiassistenttina Helsingissä. Paljon enemmän, kuin sen 6 kk ja työnantaja on tajonnut vientipäällikön paikkaa, kun valmistun.
Kuule, jätäpä oman tuntosi pönkittäminen muita aliarvioimalla ja keskity siihen omaan pikku elämääsi, jookosta?!
Hauskaa talvea sinullekin!
Justiinsa näin. Nimimerkki KTM taitaa tosiaan olla hieman katkera jostain. Olisikohan niin, että ei ole päässyt tarpeeksi korkealle pallille, tiedä häntä. Tuolla asenteella tuskin koskaan pääseekään. Tuskin olisi kovin pidetty minkäänlaisessa esimiesasemassa.
En siis ole sama KTM, joka teitä dissasi aikaisemmin, mutta sanon vaan, että ihan turhaa tapella ja vääntää peistä jostain titteleistä, työelämässä osaaminen ratkaisee ja tradenomit ovat ihan ammattitaitoisia ammattilaisia siinä missä oman tiedekuntani edustajatkin. Tuskin tämä ensimmäinen KTM on edes valmistunut tai opiskelee tuota tutkintoa varten, niin lapsellisia hänen tekstinsä oli.
Tsemppiä vaan, kohta täältä tullaan tappelemaan työpaikoista.
Olen samaa mieltä kanssasi. Lopputuloshan se ratkaisee ja mielestäni jokaisen persoonallisen ja henkiset ominaisuudet painavat monesti enemmän kuin pelkät tekniset ominaisuudet.
Onnea tulevan valmistumisesi johdosta. Sulla tuntuu olevan arvot kohdallaan ja voit olla ylpeä tutkinnostasi ilman, että muita tarttisi dissata ja sillä omaa arvoasi pönkittää!
Ensimmäinen KTM mielestäni mustamaalaa tuollaisella asenteellaan muita KTM opiskelijoita, mutta sulla tuntuu olevan asiat aivan oikeilla sijoillaan.
Työelämässä siis nähdään ja tapellaan ;)
AK
Ei sairaanhoitajien uudelleenkoulutus toki ketään suoranaisesti haittaa, eikä ajatuksen ongelma siinä olekaan. Voihan kuka tahansa hakea lääkikseen vaikka eläkeikää lähestyessään. Tämän koko systeemin raivostuttavin puolihan on juuri se, että käytännössä lääkikseen suoritetaan nyt kaksi valintaa, joista toiseen saavat osallistua vain hoitsut. Mielestäni (kuten myös liiton ja useimpien medareiden mielestä) tämä loukkaa törkeästi "normaalihakijoiden" etuja ja oikeusturvaa. Koska kyseessä todellakaan ei ole mikään muuntokoulutus samassa mielessä kuin esimerkiksi insinööri->DI-tapauksessa, voisi koko järjestely aivan rehellisesti nimittää populistiseksi kikkailuksi. Jos hoitaja haluaa kouluttautua lääkäriksi, hänen on voitava hakea lääkikseen aivan samoin edellytyksin kuin muidenkin.
Potilasturvallisuuden puolesta en toki pelkää, sillä opetussuunnitelma on täsmälleen sama kuin medareiden. Ja noissa inssi-DI ja tradenomi-KTM-koulutuksissa on kyse todellisesta muuntokoulutuksesta, toisin kuin tässä Raskin kikkailuviritelmässä. AMK-insinöörit ja tradenomit kuitenkin opiskelevat pitkälti samoja asioita kuin korkeakouluissa koulutettavat alansa opiskelijat, toisin kuin hoitajat, joiden koulutukseen sisältyy varsin vähän luonnontieteisiin pohjautuvaa lääketiedettä. Tiedät varmasti yhtä hyvin kuin minäkin, että lääkintä on lääkintää ja hoitotyö hoitotyötä. Kummatkin ovat tarpeellisia, ja paljon on yhteistäkin, mutta siitä huolimatta lähtökohta on aivan erilainen.
Ikävintä tässä koko tapauksessa on se, että uudelleenkoulutus-sekoilua lähti kannattamaan eräs nimeltä mainitsematon demariprofessori.
[Kirjoittaja on erikoistuva lääkäri]
Oletpas täynnä itseäsi. Toivottavasti en koskaan joudu sinun vastaanotollesi. Eivät lääkärit saisi olla luonteeltaan tuollaisia ylimielisiä paskoja. Lääkiksen pääsykokeisiin pitäisi selvästi sisältyä myös persoonallisuustesti.
Todella kunnioitettava suoritus, harvat pystyvät samaan. Työmarkkinoillakaan tuskin on ongelmia.
Tuleepa vaan mieleen, että kun on noin kova tahti päällä, niin mahtaako jäädä ollenkaan aikaa "elämälle ja erotiikalle..."
Hei Jussu!
Tosiasia on vain, että toiset ovat toisia lahjakkaampia. Itse suoritan myös kahta korkeakoulututkintoa ja seksielämä on ihanan vireää! Monet nimittäin saavat kiksejä älykkäistä ihmisistä!
Ei ole tarvinnut päivääkään olla kaupan kassalla kun AMK:n menin. Kaikki opiskeluaikani kesät olen ollut koulutusta vastaavassa työssä esim. yhden kesän logistiikkapäällikön sijaisena ja toisen ostajana samassa yrityksessä. Nyt on vakityöpaikka projektipäällikönä ja valmistuin vasta viime keväänä...
Niin, että kyllä tutkintoni on ollut kovassa arvostuksessa!!
Ens kesänä olet varmaan ainakin Jorma Ollilan sijaisena arvostetun tutkintosi turvin!!
Kiitos!
Vihdoinkin pystytään keskustelemaan ko. asiasta oikealla tavalla. Ei pyritä pönkittämään omaa itsetuntoaan toista suohon polkemalla, vaan ymmärretään se tosiasia, että kalkkiviivoilla kokonaisuus ratkaisee.
Olen itse kansainvälisen BBA-tutkinnon suorittava viimeisen vuoden opiskelija. Työkokemusta minulle on kertynyt suht runsaasti - eritoten työharjoitteluvuoteni aikana Ranskassa suuressa IT-yhtiössä. Samassa talossa jatkan edelleen, yhdessä vastavalmistuneiden ekonomien ja tradenomien kanssa natsoihin sen enempää katsomatta. En yritä (tai ehkä yritänkin) tällä puheella pönkittää omaa itsetuntoani, vaan haluan valaista hieman tradenomikoulutuksen monimuotoisuutta.
Omaan ystäväpiiriini kuuluu kummankin kuppikunnan edustajia. On ilo todeta se, että kummassakin pöydässä arvostetaan sekä omaa, että 'vastapuolen' osaamista. Loppujen lopuksi voin kuitenkin todeta sen, että ko. kaveripiiriin kuuluvat ovat fiksuja ja ajattelevia yksilöitä, jotka tulevat pärjäämään niin työ- kuin yksityiselämässäkin erinomaisesti omaa koulutustaustaansa sen enempää miettimättä.
Sossun luukulla nähdään,
GBvU ;)
Mistä olet saanut päähän sellaista, että ammattikorkeakouluissa olisi läsnäolopakko...?Joissakin kouluissa, joissakin aineissa voi olla, mutta yleensä läsnäolopakkoa ei ole.
Vielä tuosta työharjoittelusta...meillä ei ainakaan hyväksytä harjoitteluksi mitään muuta kuin alan töitä, jotenka lehtien jakajan hommia ei hyväksytä. Tosin jotkut tyypit saattavat tyytyä esim. kaupan kassalla oloon, mutta jos yhtään on järkeä päässä niin hakee kyllä vähän vaativampaan työhön.
En ymmärrä tuota yliopistolaisten säälittävää puhetta siitä, että tradenomit ei saa koskaan töitä...blaa blaa blaa!!!
Yliopistotutkinto on sen verran vanhempi, että vanhemmat ihmiset varmaankin arvostavat sitä enemmän, mutta nykyään tradenomin tutkintoa arvostetaan koko ajan enemmän ja enemmän ja näin ollen kouluista valmistuneet kilpailevat samoista työpaikoista ajan myötä. Kilpailua nyt jo huomattavissa.
Huom. en opiskele yliopistossa enkä amk:ssa!
Mercuria Business School :) Juuh, siellähän minä, päättötyötä väännän parhaillani!
Nähdään siis opinahjossa tai sossun luukulla ;)
Ammattikorkeakoulun ensimmäinen vuosi on todella hyvä preppauskurssi yliopistoon - ainakin luonnontieteen- ja tekniikan aloilla. Pääsin itse lääkikseen paljolti AMK-vuoden ansiosta. Kaupan alalla voi olla toisin.
olit sen vuoden?
Olitko hoitotyönlinjalla vai missä?
Olen itse hirmuisen kiinnostunut lääkiksestä, arveluttaa vaan tuo minimissään kuuden vuoden opiskelu eri paikkakunnalla kuin missä mun talo on.
Tällä hetkellä opiskelen AMKissa sairaanhoitajaksi aikuiskoulutuksessa
Biotekniikan koulutusohjelmassa. Lääkärin työtä ajatellen on sairaanhoitajakoulutus etu mutta käsittääkseni se ei pidä sisällään kovin paljon luonnontieteitä, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä lääketieteen opiskelussa - ja lääkikseen sisäänpääsyssä.
Hei vaan
Yksi pointti työelämä ei ole kaikilla paikoilla oikein selkeyttänyt mikä on esimerkiksi sosionomi tehtävä kenttää ja mikä lähihoitajan.
Minä harjoittelussa pesin vanhuksia ja tein perushoitotyötä vaikka minulla ei ole hoidollista koulutusta(!!!!!miettikää haavanhoitoja EAII koulutuksella). Työelämänohjaaja oli minun purnatessa tästä sitä mieltä, että olen laiska. Minusta vanhusten oikeusturva kärsi (ja minun myös).
Tämä on myös työelämän ongelma tulevaisuudessakin, tehtävä kentät ei ole selkeät ja niiden myötä myös kärsii tulevaisuudessa ehkä asiakkaat.
No täysin samaa mieltä. Mutta miksi ihmeessä pitäisi ylipäänsä lukea mitään? Lukion suoritin E:n papereilla ihan omaksi ilokseni ja yleissivistyksekseni, mutta kun on fiksu niin ei sitä kouluja tarvitse. Perustin oman yrityksen täytettyäni 18 ja hyvin on mennyt. Miksi ihmeessä olisin mennyt kauppakorkeakouluun? Lukemaan skeidaa taloustiedettä, josta on käytännön rahantekeminen kaukana! Sen jälkeen orjaksi toiselle töihin :D Tutkimusten mukaanhan kauppakorkeakoulun käyneet eivät uskalla perustaa omaa yritystä, tai eivät lähellekään siinä suhteessa kuin merkonomit tai tradenomit. Oma verotettava tuloni oli viime vuodelta 300 000e ja rapiat päälle, olen kuitenkin vasta 24v. Sopii yrittää ottaa kiinni sitten vuosien kuluttua valmistuttuasi ;)
Tosiaan vain 8 % valmistuneista KTM:stä perustaa oman yrityksen, johtuen suurista riskeistä ensimmäisinä toimintavuosina. Sinulla on ilmeisesti käynyt hyvä tuuri, kun olet saanut ihan puskista firman tuohon tuloskuntoon, tai sitten et puhu totta. En kuitenkaan allekirjoita tuota väitettä, että käytännön rahan tekeminen olisi jotenkin kaukana opetuksesta. Kyllähän ne perustiedot pitää hallita, jos meinaa edes jotenkin päästä alkuun. Ja kyllä meidän proffista monilla osakkuuksia aika menestyvissäkin yrityksissa, kuitenkin siten, että riski on hajautettu. Et kertonut sinun yritysmuodosta mitään. Onko sulla mitenkä paljon palkattua henkilökuntaa?
Hei vaan!
Naurattaa tuo sinun käsityksesi yleissivistyksestä. Aina heikoilla olet, jos lukion tiedoilla aioit elämässä pärjätä. Tunnen kyllä yrittäjiä, jotka menestyvät. Kerran seurustelinkin, mutta jätin hänet aika nopeasti. Tuo pollea poika tuli meille kotiin syömään. Kun keskustelu siirtyi historiaan ja politiikkaan, oli tuo poika aivan hiljaa ja häpeissään. Ei ollut yleissivistystä lainkaan. No tietenkin lukion oli käynyt jne. Ja naurettava tuo ajatus, että muiden pitää saada sinut kiinni rahan määrässä.
Valitsin mieheksi museossa leipänsä tienaavan miehen. Rahaa ei tule, mutta keskustelu sujuu taiteesta tieteeseen!
Itse olen saanut kasvatuksen ns. kulttuurikodissa. Sivistykseen ei kuulu rahasta puhuminen eikä sen yletön tavoittelukaan.
Yksittäiset esimerkit ovat jonkin asian todistamiseksi ovat turhia; jotkut yrittäjät menestyvät, tilastojen mukaan suurin osa ei menesty. Kaksi kolmasosaa firmoista kaatuu jo 3 vuoden sisällä, loput ovat muita onnekkaampia ja pysyvät pystyssä, jotkut jopa menestyvät. Tähän ei juuri vaikuta onko korkeakoulutettu vai ei, vaan raaka duuni sekä ennenkaikkea pelkkä onni.
Uskoisin myös että voin sanoa jotain tähän keskusteluun; olen kauppakorkeasta valmistunut, nyt väitöskirjaa tekevä, edelleen myös yrittäjä. Perustin yrityksen jo heti kauppakorkeassa oloni alkuaikoina: firma menestyi, rahaa tuli reippaasti ja henkilöstöäkin oli kymmenkunta. Tulevaisuus näytti erittäin hyvältä. Sitten homma tyrehtyi täysin odottamattomaan muutokseen toimintaympäristössä ja liiketoiminta nuukahti minimiksi. Jatkoin opiskeluni loppuun, kävin muualla ansiotöissä ja edelleen opiskeluja eteenpäin. Nyt on kiva harrastella liiketoimintaa itsensä kehittämisen ja kouluttamisen ohella, firman toiminta edustaa kohtuullista bisnestä mutta varsinainen raha tulee muualta. Sanoisin että vaikka veri vetää yrittämään edelleen, nyt paremman koulutuksen omaavana sekä perheellisenä en ehkä lähtisi pelkästään yrittämisen varaan. Pariin vuoteen ei kuitenkaan yleensä ole rahaa yrittämisestä paljon realisoitavissa, ennenkuin liiketoiminta lähtee kasvuun. On paljon helpompaa mennä muualle töihin ja ottaa vakiona kohtuuhyvää varmaa palkkaa. Nuorehkolla perheellisellä ei ole paljon varaa ottaa yrittämisestä koituvia riskejä.
Mielestäni on varsin naivia myös uskoa, että bisnes on aina varma ja taattu; mikä tahansa bisnes voi kaatua milloin tahansa aivan odottamattomaan juttuun. Sitä ei yksinkertaisesti voi ennakoida. Yleensä myös mitä suurempi bisnes, sitä suuremmalla rytinällä se kaatuu.
Korkeakoulutukseni ja se, etten ole enää sidottu koko ajan yritykseni kehittämiseen ja ylläpitämiseen auttavat myös siinä, että pääsen helpommin ulkomaille asumaan ja töihin; minulla ei ole yritystä siinä riippana. Toisaalta tarpeeksi hyvä koulutus myös avaa paremmin ovia ja mahdollisuuksia ulkomaille, mikä kiinnostaa minua. Jos olisin ollut vähemmän koulutettu ja sama odottamaton liiketoimintaa koskeva tapahtuma olisi tapahtunut, olisin ollut aika tyhjän päällä: yrittämistä kun ei arvosteta työelämässä ja koulutustakaan ei olisi ollut vaikka kokemusta olisikin. Työpaikan saanti olisi ollut aika vaikeaa.
Mielestäni yrittäminen sopii ennenkaikkea nuoruuden vaiheeseen, jolloin ei yritystä koskeva mahdollinen ennakoimaton shokki järkytä omaa henkilökohtaista taloutta. Seuraava mahdollinen vaihe yrittämiselle on sitten keski-iällä kun on saanut kokemusta muualta sekä saanut luotua riittävän taloudellisen puskurin vastaavaa shokkia varten. Suurilla tuloilla elvistely ei myöskään kuulosta älykkäältä, usein suuret tulot tarkoittavat myös suurempia menoja.
suvaitsevaisuutta ja käytöstapoja riippumatta vanhempien kulttuuritaustasta.
Tasapainoisen kasvatuksen saanut lapsi ei myöskään sitten aikuisena lokeroi ainakaan avoimesti ihmisiä heidän yleistietonsa tai ammattinsa perusteella. Heille saattaa aikuisena olla myös luonnollista se, että jollakin alalla hyvin menestyneet ihmiset eivät välttämättä olekkaan mitään yleisneroja.
Toisissa kulttuurikodeissa taas pidetään toisten mollaamista ja alentamista heidän mahdollisten tietoaukkojensa vuoksi sivistymättömänä. Samoin oppiarvoilla pätemistä tai ylipäätään avointa pätemistä pidetään hieman koppavana käytöksenä.
Kaikissa piireissä sivistyksen mittana ei todellakaan pidetä kykyä puhua esim. politiikasta tai historiasta vaan kykyä sopeutua keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa asioista joihin molemmilla on jotakin sanottavaa.
on vapaa keskustelu ilman kasvoja. Harva täällä oikeasti on sanojensa takana, tai oikeasti on yhtä ennakkoluuloinen ja typerä kuin viesteissään - jotka ovat, ovat pohjasakkaa. Mielestäni on hyvä, että voi lukemisen lomassa välillä käydä purkamassa turhautumistaan täällä palstoilla parhaimmillaan se voi johtaa kärkevään ja samalla rakentavaan keskusteluun (erittäin harvoin). Sitäpaitsi nimimerkit "KTM" tai "eräs KTM" jne. luultavasti ovat, jotain ensi kevään abeja, kyllä yliopistomaailma yleensä tuo ihmiset maanpinnalle.
Itse opiskelen MEDIANOMIKSI ja se on aika paljon erilaista mitä yliopiston viestintä pitää sisällään.
Niin varmaan onkin. Tervetuloa kortistoon kun valmistut.
Jos et itse ole onnistunut saamaan töitä niin miksei sitten joku muu onnistuisi?
Ikävä pilata päiväsi, mutta olen tälläkin hetkellä opintojen ohella oman alani töissä (graafista suunnittelua).
En halua olla mitenkään näsäviisas, mutta viestintä/media-alan opiskelijana sinun luulisi tietävän että viestiesi otsikoiden olisi näillä keskustelupalstoilla hyvä vastata varsinaisen viestisi asiasisältöä.
Itse opiskelen viestintätieteitä sivuaineena yliopistossa. Viestintätiede oppiaineena on varsin monitieteistä ja -alaista, ja voi siten pitää sisällään paljon erilaista tavaraa: Mm. mediatutkimusta, tiedotusoppia/journalistiikkaa, (nyky)kulttuurintutkimusta, taiteen tutkimusta, kielitiedettä/soveltavaa kielitiedettä, semiotiikkaa, kulttuuri- ja mediafilosofiaa ja -historiaa, sekä lisäksi käytännönläheisempiä kursseja kuten kuvankäsittelyä, valokuvausta, äänenkäsittelyä, multi- ja hypermediaa, graafista suunnittelua jne.
Mm. näistä aineksista rakentuu oppiaineen sisältö ainakin humanistisesti suuntautuneessa viestintätieteen opiskelussa. Tuohon päälle tulevat sitten vielä tietenkin kurssit, joilla harjoitellaan yliopistotutkintoon oleellisesti kuuluvaa tutkimuksen tekoa.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä kaikkea medianomin opintoihin tarkkaan ottaen kuuluu?
Niin tai miks kaikki ei voisi olla presidenttejä? Silloin niinku kaikki ajas vaan miljaardin euron autoilla :S ööh
Aika mustavalkoinen asenne, mutta sehän on jokaisen oma ongelma. Mielestäni korkeakoulutus on muutenkin muodustunut ongelmaksi Suomessa. Kun suurimmalla osalla on joko yliopistotasoinen tai amk:tutkinto, ns. duunarikoulutukset on jätetty vähemmälle. Nyt ollaan jo tilanteessa, jossa päteviä kädenosaajia on aivan liian vähän. Yrittäkääpäs saada vaikka putkimies kotiin korjaamaan jotain? Voi olla paikkakunnasta riippuen todella hankalaa ja taksat ovat pilvissä.
Mielestäni eri koulutusasteen käyneitä osaajia tarvitaan, eihän yhteiskuntamme muuten edes pyöri. Siinä missä jotkut haluavat "parasta tarjolla olevaa", toiset painottavat jotain muita asioita. Ei kaikista ole johtajiksi tai päätöksentekijöiksi, monilla elämäntilannekin sanelee opiskelumahdollisuuksia. Moni ns. duunari saattaa olla työssään paljon onnellisempi, kuin monet korkeakoulun käyneet.
Murros ikä on rankkaa....
Toisaalta, miksi olla vain ekonomi, kun voi väitellä professoriksi. Tekee uraauurtavaa tutkimuksta ja voittaa nopelin palkinnon... hurraa.
Minä olen ainakin turvallisin mielin, kun kaikki eläkkeeni, rahani, oikeastaan koko elämäni maallinen mammona on noin fiksujen ihmisten huomassa. Siis miksi kaikki talus-opiskelijat eivät opiskele kauppakorkeassa... yeah!
"voi väitellä professoriksi"
Missäs noin voi tehdä, onkos nämä niitä amiskorkean proffia sitten?
Yliopistoissa väitelläänkin sitten tohtoreiksi, professorit ovat ovat arvostettuja ja pitkään tutkimuksia tehneitä asiantuntijoita, joille on myönnetty professuuri.
Hei!
Aloitin tämän keskustelun, enkä olisi uskonut suosiota!
Mun mielestä kaikia tarvitaan. Itse vain haen parasta. Mua varten ei ole toisen asteen koulutukset. Mun mielestä elämästä saa enemmän, kun on opiskellut ja osaa ajatella laaja-alaisesti. Joku sanoo, että kirjoitukseni ja näkemykseni eivät ole laaja-alaisia. Tarkoitukseni on tietenkin vähän provosoida!
Jännää on huomata, miten kauppiksen maikatkin koko ajan mollaa AMK:ja! He sanovat esim, että tähän asti luetaan amiksessa ja me jatkamme nyt eteenpäin.
Itse asiassa luen yliopistolla myös humanistista tutkintoa. Pakko sanoa, että yliopiston puolella on vielä fiksummat ihmiset, mutta palkalla heitä taas ei tulla siunaamaan. No, kutsumusjuttujahan ne.
olla käyttämättä amis-sanaa, ainakin ammattikorkeakouluista kirjoittaessasi, kiitos!
Ps. Kauppiksellahan et kai tarkoittanut kauppakorkeakoulua, ethän?
"Mua varten ei ole toisen asteen koulutukset. "
Niin oletkos kenties mennyt peruskoulusta suoraan yliopistoon?
LUKIOKIN on toisen asteen koulutusta ja siten samalla tasolla kuin amis eli ammattikoulu.
KORKEA asteen muodostavat ammattikorkeakoulut ja yliopistot eli ne ovat saman tasoisia.
Sinusta kertoo paljon jo se, että uskot laajempialaisen ajattelun vaativan jonkin muodollisen koulutuksen. Jos et itse tähän ilman ekonomin koulutusta pysty, (Mitä käsityksesi ammattikorkeasta jo tukee) en voi muuta kuin ottaa osaa.
Ihmisillä on erilaiset päämäärät ja arvot, itselläni mikään muodollinen koulutus, raha tai työ ei ole koskaan ollut tärkeää, harrastusteni, perhe olojen, rahatilanteen jne. takia yliopisto opiskelusta olisi tullut ikuisuus projekti. AMK antoi mahdollisuuden päästä nopeasti ja suhteellisen helposti töihin alalle, joka kuitenkin kiinnostaa ja josta tienaan tarpeeksi. Nyt voin keskittyä elämään.
Onnea vain valitsemallasi tiellä, jos se tekee sinut onnellisekisi, mutta kuka sinä olet arvostelemaan toisten valintoja?
Ps. Koko kirjoituksesi on kirjoitettu tyylillä joka viittaa hyvin nuoreen henkilöön, mahdatko edes vielä kauppakorkeassa olla? no, joka tapauksessa, odota hetken aikaa, kyllä se elämä vielä opettaa.
Esim:
Insinööri AMK - Alempi korkeakoulututkinto
DI - Ylempi korkeakoulututkinto
Opetuskaan ei ole saman tasoista, tiedän kokemuksesta! Mummonikin olisi selvinnyt joistakin AMK -kursseista ja hän on jo 85 v entinen kotiäiti.
Jälleen kerran:
Alempia korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat kandidaatin tutkinnot, ylempiä maisterin. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoja.
seuraavat TASOT:
1. aste peruskoulu
2. aste lukiot ja ammattikoulut
korkea-aste ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Joten siis tuolla mittarilla lukiot ja ammattikoulut ovat samantasoisia ja AMK:t ja yliopistot ovat samantasoisia.
Jaottelua on esim. ala- ja yläaste mutta silti ne molemmat ovat 1. asteen koulutusta
Eri kouluissa opetuksen laatu voi olla ja varmaan onkin mitä tahansa.
...sanottiin:
Maisteri, DI - ylempi korkeakoulututkinto
Yliopiston kandinaatin tutkinto, Insinööri (AMK) - alempi korkeakoulututkinto
No niin teillä varmaan sanottiin.
Yliopistolaki (2 luku, 7§, 1 momentti):
"Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta."
Ammattikorkeakoululaki (1 luku, 2§, 1 momentti):
"Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen."
Ammattikorkeakoululaissa tai asetuksessa ei rinnasteta amk-tutkintoja ylempiin tai alempiin yliopistotutkintoihin vaan pelkästään todetaan amk:jen olevan osa korkeakoululaitosta. Tästä lain maininnasta ilmeisesti myös seuraa se että amk-opiskelijat hieman erheellisesti usein väittävät ammattikorkeakoulujen olevan korkeakouluja siinä missä vanhat tiedekorkeakoulutkin. Todellisuudessa on kuitenkin kehitetty uuden tyyppinen koulutusjärjestelmä (amk:t) ja niputettu tämä saman sateenvarjon (korkeakoululaitos) alle vanhojen yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen kanssa. Tämän sateenvarjon alla eivät ammattikorkeakoulut ja yliopistot edelleenkään ole täysin vertailukelpoisia.
Kyllä se nyt vaan on niin että ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot ovat erikseen ja ammattikorkeakoulututkinnot erikseen. Jos et ole samaa mieltä, siteeraa riittävän arvovaltaisia ja varmennettavissa olevia lähteitä äläkä minkään amk-open mutu-tietoja.
Kyllähän minä lukion kävin.
Älä muuten ota kaikkea kirjaimellisesti. Paperilla AMK on korkeakoulututkinto ja maisterit ym. ylempiä korkeakoulututkintoja. En tiedä oletko vaativia töitä hakenut. Niissä vaaditaan lähes aina YLEMPÄÄ korkeakoulututkintoa. Näin rajataan jo AMK-tyypit pois.
Eli johtopaikoilla se teoreettinen ajattelu ja laaja-alaisuus nouseekin käytännön taitoja tärkeämmäksi. AMK on hyvä koulutus esimiestehtäviin, mutta ei korkeampiin johtotehtäviin. Tietysti on olemassa yksilöllisiä eroja suuntaan ja toiseen.
HEI!
Käytän termiä kauppis kauppakorkeakoulusta, kuten meillä käytetään. Jossain vaiheessa 80-luvulla myös kauppaopistolaiset alkoivat käyttämään samaa termiä. Tämä on tutkittu juttu (Suomalaiesen Kirjallisuuden Seura).
Arvoisa Timppa!
Ilmeisesti AMK on hyvä juuri sinulle. Ja onhan se tietyissä tilanteissa. Sanoin vain, että itse otan parasta tarjolla olevaan.
Olen melko nuori (alle 30) ja valmistuin jo kauppakorkeasta. Nyt suoritan tutkintoa yliopistolla, joka liittyy kulttuurien tutkimukseen. Tässä tutkinnossa menee kauan, koska pyöritän samalla konsultointiyritystä. Ehkä kultturin tutkimuksen vuoksi minua kiinnostikin tämä vastakkainasettelu ja päätin vähän provosoida.
On minullakin ystävä, joka ei ole opiskellut kuin amiksessa lukion jälkeen ja silti pidän hänestä. Haloo, ei se ihmistä huononna. Mutta kyllä hän pihalla on, kun keskustelu kääntyy talouteen tai vaikka historiaan.
Mutta totta on sekin, että lukemalla ja rasittamalla aivoja ajattelu kehittyy. Se on todistettu fysiologinen fakta. Ja kun opiskelee laaja-alaisesti, oppii maailman menosta ihan muuta, kuin mitä sattuu kadulla näkemään. kyllä se näkemystä antaa, sanot mitä sanot.
Tietysti lukeminen harrastuksenakin sivistää ihmistä. Mutta korkeakouluissa oppii lähdekritiikkiä, jota ei itse opi.
tässäkin maassa kuinka tärkeää se "korkeakoulutus" on johtotehtävien hoidossa...
Joku voisi tutkia asiaa tarkemmin ja vertailla esim. millä tavalla toimitusjohtajan muodollinen koulutus vaikuttaa yrityksen menestymiseen?
Minäpä arvaan
Korkealla koulutuksella ei ole paskankaan merkistystä ainakaan positiiviseen suuntaan.
Eniten vaikuttaa johtotehtävissä olevan henkilön ahkeruus, persoonallisuus, vaisto -ja sosiaaliset kyvyt ja etenkin työkokemus.
Työnantajien on kuitenkin pakko rajata hakijoita (monesti jo lakisääteisten tutkintovaatimusten johdosta) heidän muodollisen koulutuksen perusteella vaikka eivät näin haluaisikaan.
Valtion ja kunnan hommiinhaan palkataan käsittääkseni enemmänkin tutkintoja töihin kuin ihmisiä, näin voidaan jälkikäteen mahdollisten ongelmien tullessa mennä piiloon työntekijän tutkinnon taakse ja osoittaa että kyllä me teimme oikean valinnan mehän palkkasimme hyvät paperit omaavan maisterin.
Yksityisellä puolella tällaiseen ei ole varaa, vaan yleensä pyritään palkkaamaan oikeasti pätevin/sopivin henkilö hoitamaan vastuullisia tehtäviä, tutkinto on täysin sivuseikka. Tuskimpa esim. Harri Koponenkaan pääsi Soneralle töihin merkonomin paperien perusteella. Eikä ole tainnut Vesa Keskisenkään yrittäjyyttä kauheasti haitata pelkkä yo-todistus...
Siitä koulussa opitusta teoreettisesta ajattelusta on enimmäkseen vain haittaa, jos sitä yrittää soveltaa käytäntöön ilman sitä laaja-alaista ymmärrystä ja kokemusta käytännön työelämästä ja yritystoiminnasta. Suurin syy tähän lienee se, että käytännössä kaikki ei toimikkaan niinkuin kirjoissa kerrotaan, ihmiset mukaanlukien.
Esimerkkejä tietysti löytyy. Mutta kyllä opiskelu kannattaa.
Jorma Ollila vs. Harri Koponen
On varmaan ystävälläs tylsää, jos sun puheitas taloudesta kuuntelee.
kirjoitit:
On minullakin ystävä, joka ei ole opiskellut kuin amiksessa lukion jälkeen ja silti pidän hänestä. Haloo, ei se ihmistä huononna. Mutta kyllä hän pihalla on, kun keskustelu kääntyy talouteen tai vaikka historiaan.
Haloo, etkö tajuu ettei kaikkia kiinnosta nuo jutut!!! On muutakin elämää esim. harrastukset, perhe.. Ihmiset on erillaisia!!!
tehtävässään ensisijaisesti DI-tutkintonsa takia vai kuinka?
Luuletko tosiaan, että kukaan on edes miettinyt Ollilan muodollista pätevyyttä hommaansa?
Hänethän olisi varmaan jätetty valitsematta jos hänellä olisi sama kokemus ja menestys takana mutta DI-tutkinto puuttuisi?
Opiskelu kannattaa aina mutta se ei silti ole mikään ehdoton edellytys menestymiselle.
Voisi tietysti kärjistäen sanoa, että opiskelu on niitä varten jotka eivät muuten pärjää. Jos on tarpeeksi fiksu miksi pitäisi enää koulun penkillä aikaansa kuluttaa opiskellen jotain toisarvoisia asioita jotka pystyy tarvittaessa oma-aloitteisestikkin selvittämään.
Olet aika junttieinari! Ai kaikki pystyy itse selvittämään ja opettelemaan.
Toivottavasti Suomen valtiovarainministeri ei ole itse opetellut kansantaloutta! Toivottavasti en joudu leikkaukseen kirurgin luo, joka on itse oppinut, toivottavasti historiaa ei tutki ihminen, joka on vain lukenut kirjoista historiaa!
Tyhmä ei pääse opiskelemaan, joten täytyy yrittää mollata fiksumpia. No, kyllä ruohonjuuritason ihmisiäkin tarvitaan.
Ei kaikkia kiinnosta. Mutta siitä tunteekin sivistyneen ja valveutuneen ihmisen.
Onhan se kiva viettää pientä suljettua elämää ajatellen vain lapsia ja perhettä ja viikonlopun sulkapallovuoroa.
Itse haluan olla mukana yhteiskunnassa ja sen kehityksessä, nähdä ja kokea maailmaa ja kulttuureja, tietää asioista ja saada sitä kautta sisältöä elämään. Totta kai arvostan perhettäni ja lapsia lisäksi. Oppivat lapsetkin sitten ajattelemaan yhteiskunnallisesti!
Unohdit että Jorma on paitsi DI, myös VTM ja KTM.
jo elämänkokemustakin koulujen lisäksi takana, että en aina jaksa uskoa koulutuksen kaikkivoipaisuuteen.
Tilastollisesti, yleisellä tasolla on tietysti selvää, että koulutetut ihmiset menestyvät paremmin kuin kouluttautumattomat..
Mielestäni tuo edellinen vuodatukseni ei ollut mitenkään erityisen junttimainen. Ymmärrät kai mitä kärjistäminen tarkoittaa?
Itse olen ainakin pystynyt aika paljon selvittämään kiinnostuksen kohteena olleita asioita ilman koulun penkillä istumista. Tietysti jos ei ole omaa kiinnostusta johonkin aiheeseen mutta sitä jostain syystä haluaa opiskella niin totta ihmeessä on helpointa saada tietoa koulun penkillä istumalla.
Minusta olisi ainakin kaikkein paras jos valtiovarainministeri olisi hoitanut vastaavan tyyppisiä tehtäviä aikaisemmin menestyksekkäästi mahdollisimman paljon, en pitäisi hänen muodollista pätevyyttään kovinkaan tärkeänä tehtävän hoitamisen kannalta.
Sama pätee kirurgin suhteen. Tämä nyt on tietysti taas sitä kärjistämistä mutta kumman leikattavaksi mieluummin haluaisit, kirurgin joka on leikellyt ihmisiä menestykkäästi viimeiset 30 vuotta mutta jonka papereissa on jotain "hämärää" vai vasta koulusta kiitettävillä papereilla valmistuneen jolla on vasta muutama leikkaus takana.
Tarkoitukseni ei ole ollut mollata kouluttautumista vaan sen kaikkivoipaisuutta.
Minun kokemuksieni mukaan myös tyhmät pääsevät opiskelemaan suht' helposti ja saattavat saada vielä hyvän muistin omatessaan hyvät paperit mutta sitten on toinen asia kuinka hyvin menestyvät urallaan jälkeenpäin katsoen...
juuri näin mutta käytännössä tämä ko. rinnastus on ollut jo pitkään olemassa riippumatta siitä kuinka oikeellista se on.
Insinööri- ja AMK insinööri rinnastetaan hyvin usein alempaan korkeakoulututkintoon olipa nämä tutkinnot nyt suoritettu minkänimisessä oppilaitoksessa tahansa. Osasyynä tähän lienee se, että Suomen ulkopuolella insinöörit hyvin usein koulutetaan perinteisissä yliopistoissa tms. alempina korkeakoulututkintoina.
Mutta joku on ollut sen paperittoman kirurgin ensimmäinen potilas!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Herää!!!
Kysyn edelleen, että kumman antaisit leikata itsesi?
Oikea vastaus: Nykyisillä terveydenhuollon säästöillä olet onnekas jos kukaan sinua leikkaa.
Kyllä minä oikean lääkärin antaisin leikata. Onhan niillä kuule ekoilla keroilla kokeneet opettajat mukana. Mut minet ite, jos kummallakaan ei vielä ole paljon kokemusta?
Mieluummin lekuri kuin insinööri (amk) :)
Minkähän takia niillä on nimenomaan ne KOKENEET opettajat mukana ensimmäisissä leikkauksissa?
Olisiko juuri sen takia, että niillä on KOKEMUSTA asiasta.
"Pakko sanoa, että yliopiston puolella on vielä fiksummat ihmiset.."
Yliopistossa opiskeleva ystäväni on töissä kaupan kassalla opintojensa ohessa ja vetää huumeita. Poikaystävä on työtön sohvalla makaava paska, joka ei aio mitään muuta elämällään tehdä. Juu, tosi fiksuja ihmisiä!
P.s. Tää ei ollut yleistys vaan yksittäistapaus, mutta sinä kyllä yleistit kirjoituksessasi kaikki ammattikorkeakouluissa opiskelevat ihmiset tyhmemmiksi, kuin yliopistoissa opiskelevat...
Hohhoijaa...
Toki ymmärrän että amiksissa ne rinnastetaan mielellään toisiinsa. Ulkomaalaisille on myös helpompi esittää asia noin kuin sanoit, etenkin kun teknisillä aloilla ei muuten ole mahdollisuutta alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Tästä riippumatta rinnastus on kuitenkin teknisesti ottaen väärä. Ammattikorkeakoulut ovat ammattikorkeakouluja ja tiedekorkeakoulut tiedekorkeakouluja.
En tiedä minkälaisissa ympäristöissä toiset ovat aikaansa viettäneet mutta tuo rinnastus on kyllä olemassa etenkin työelämässä riippumatta ihmisen omasta koulutuksesta. Meillä kaikilla ei ehkä ole hyllyssämme niitä virallisia opuksia joista nämä eri tutkintojen vastaavuudet löytyvät...
Harva vanhemmasta porukasta osaa edes erotella AMK:t opistoista tekniikan puolella. Toisaalta niinkuin sanoit, eihän tästä vertailusta voi kauheasti haittaakaan olla koska tekniikan puolelta ei löydy sitä virallista alempaa korkeakoulututkintoa.
En ole huomannut että tuollaista rinnastusta edes käytännön tasolla niissä työpaikoissa joissa itse olen työskennellyt. Kukaan ei kuulteni ole puhunut insinööristä tai tradenomista alempana korkeakoulututkintona. Ei siinä tosin mitään, meillä on ollut ihan hyviä tradeja ja inssejä jotka ovat palkkansa ansainneet. Kannatan kuitenkin sitä että pidetään asiat asioina eli omenat omenoina ja banaanit banaaneina.
Kumpi on parempi, opel vai bmw? Tavataan em. palstoilla.
Kuulin tässä opettajalta toteaumuksen...Mitä eroa on diplomi-insinöörillä ja amk-insinöörillä? Ei mitään, mutta diplomi-insinöörit ei tiedä sitä!!!
Et siis tiennyt sinäkään!
Onhan se kiva että siellä amiksessakin nostatetaan yhteishenkeä, jos ei olemalla parempia tai edes yhtä hyviä, niin loanheitolla. Älä ole huolissasi, viimeistään työelämässä tulet huomaamaan eron.
Kyllä vanhat opistoinsinöörit oli rautaa. Ammattimiehiä eikä tarvinnut esittää.
Huu-haa. . .
Korkeakouluun nimimerkillä kirjoittanut!!!
En yleistä, en syytä sanon vain faktoja.
Jos meillä ei ole duunareita, ei ole esimiehiäkään. Esimiehet eivät välttämättä aina osaa, niitä duunarin hommia. Käyttäisinkin seuraavaa lauseen pätkää: esimiehet tietävät duunareiden töistä, vain niiden töiden niminä.
Ei ole helppoa, jos ei pysty tekeen duunarin hommia. Kun ei 2€:n osaa pysty vaihtamaan, niin tilataan Duunari vaihtamaan osa ja summaksi nousee 75€:a. -->Mutta onneksi tällä, EI DUUNARILLA on varmasti rahaa!!
Ai, niin miksi edes kysyit --> miksi opiskelette AMK:ssa, kun kerran tiesit vastauksen.
Yritä nyt sitten ymmärtää ...?
Minä ainakin olen siksi AMK:ssa, koska se ei ole niin teoriapainoitteinen kuin yliopisto (tottakai amk:ssakin pitää lukea, mutta siellä se on ihan kohtuuden rajoissa). Yliopistossa pitää lukea tentteihinkin kuin hullu. Monesti tradenomi voi olla huomattavasti parempi työntekijä kuin ekonomi. Ekonomi ehkä osaa teorissa, mutta käytännössä siitä ei ole mihinkään. Ja anteeks vaan ammattikorkea ei ole toisen asteen koulu...samalla viivalla kuin yliopisto. Itse olen ainakin tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen...opinnäytetyötä just aloittelemassa. Tsemppiä vaan kaikki AMKilaiset, älkää antako periksi! :)
olen samaa mieltä sinun kanssasi. Ajattelin myös tuossa kauppiksen jälkeen, että miksi en hakisi KKK:n seuraavaksi? Pari viikkoa luettuani pääsykoekirjoja ajattelin, että ei helkutti, en todellakaan halua olla kymmeniä vuosia tekemisissä näin mielenkiinnottomien juttujen kanssa. Lisäksi en halua sellaiseen asemaan tulevassa työssäni, jossa joudun päättäjän asemaan ja ottamaan mielettömästi vastuuta ja stressaamaan. Se ei taas sopisi minulle. On hyvä tuntea itsensä ja tietää mikä sopii itselle ja mikä ei. Saattaapa olla että Ammattikorkeassakin asia voi olla välillä aika käsittämätöntä, mutta tuskin niin outoa kuin KKK:n pääsykoekirjoista luin :)
Tuohon yllä olevaan kinasteluun sanoisin, että kyllä kaikki koulutus on arvokasta kun vaan viitsii kouluja käydä. En halveksi jos joku ei ole lukija-ihmisiä. Sitä halveksin jos ei viitsitä yrittää, eikä tehdä mitään oman tulevaisuuden eteen.
koska tääl on paljon hyvän näkösiä naisia!!!
Mutta yliopistossa ne ovat vielä fiksujakin!
Fiksuja naisia ei kestä kukaan,ja tätä mieltä ovat minun lisäksimelkein kaikki kaverini, nainen aina alemmasta koulutusluokasta niin pysyy älyllinen tasa-arvoisuus yllä,keskimäärinhän naiset ovat(luulevat olevansa) fiksumpia kuin miehet...
Onpas tästä tullut suosittu keskustelu. Viikkolistan sija 10. ja nousussa ollaan.
ja naivi ja kertoo kysyjästä paljon enemmän kuin hän ehkä haluaisi paljastaa.
Takaa tietenkin paistaa epävarmuus omista valinnoista koska pitää kyseenalaistaa toisten valintoja, sanoisinko hieman kliseisin perustein.
Jos nyt otetaan lähestymistavaksi se perinteinen ja kysyjänkin päässä oleva "fakta" niin siksi että kaikki eivät ole niin helvetin fiksuja ja älykkäitä lukumiehiä kuin kysyjä ja menevät siksi tyhmyyttään amk:n kun eivät muualle pääse.
Oletko tullut ajatelleeksi, että jos kaikki todellakin hakisivat sinne yliopistoon sinäkään et välttämättä olisi sinne päässyt.
Voihan olla myös mahdollista, että nykyään on myös omilla aivoillaan ajattelevia nuoria jotka menevät sinne minne haluavat eivätkä sinne minne pääsisivät, heitä kun saattaa kiinnostaa joku muu enemmän kuin akateemiset opinnot ja ura.
Toivottavasti kaikki ymmärtävät, että systeemi ei pyöri pelkästään näiden akateemikkojen ajatusten voimalla vaikka he itse tuntuvat monesti niin luulevan.
Minäpä kerron lyhyesti oman tarinani jota ei tietenkään pidä yleistää mutta siitä voi saada osviittaa minkälaisia luusereita AMK:sta voi valmistua.
1. Menin ammattikouluun keskiarvolla 8.5
2. Olin luokan paras
3. Menin tekuun, olin luokan paras
4. Menin AMK:n, olin luokan toiseksi paras
5. Pääsin alan töihin ennen valmistumistani
6. Aloin yrittäjäksi
7. Nyt tienaan > 70 000 €/v myymällä omaa osaamistani teollisuuteen
8. Mikään taho ei ole missään vaiheessa kyseenalaistanut yhtään mitään sen takia, että olen "vain" AMK:n käynyt vaikka samoja hommia tekevät tohtorismiehet mutta hieman erilaisella lähestymistavalla...
Kysymys kuuluukin, luuleeko joku, että oma ura/työtilanteeni olisi olennaisesti parempi jos olisin valinnut "akateemisen" uran ja suorittanut yliopistotutkinnon?
Onneksi olkoon!
Hyvin olet urallasi pärjännyt. Toisaalta työ voi olla muutakin kuin rahan hankkimista. Itse teen tutkimusta historian parissa. Tekisin tätä ilmaiseksikin, koska olen niin kiinnostavien asioiden parissa. Historia tulee ainakin muuttumaan/selventymään pieneltä osin. Mukavaa on, että saan vielä 50 000 euroa verottomana apurahoja. Väittelen tohtoriksi ensi vuonna ja työpaikka on jo valmiina tutkimusryhmän vetäjänä Lontoossa. Liksa tulee olemaan n. 80 000 vuodessa.
t. ikionnellinen
P.S. Parasta on, kun harrastuksesta tulee ammatti!
Epäilen vaan, että kumpikaan emme edusta sitä "keskiverto" pulliaista tohtorien ja insinöörien ryhmässä.
Vertailua ei siinä mielessä voi tietysti suorittaa, että meillä on ollut erilaiset lähtökohdat. Minusta ei olisi koskaan voinut tulla ainakaan oman alani tohtoria johtuen matemaattisten kykyjeni rajallisuudesta.
Rahan tärkeydestä voisi tietysti filosofoida sen verran, että silloin kun sitä tuntuu olevan yli oman kulutuksen raha ei ole tärkeää. Hyvien tapojen mukaistahan on vaieta tuloistaan jos ne ovat yli suomalaisen keskiarvon, paperimiehet erikseen..;)
Hei!
Täytyy kertoa, että mun palkka on tosi huono. Juuri sillä elän,kun vähän kituutan. Ylimääräistä ei jää yhtään! Teen tutkimustyötä ja nautin siitä. Se on haasteellista ja opin koko ajan hurjasti lisää. Mulle olisi tarjolla markkinasuunnittelijan paikka, jossa liksa olis puolet parempi!
En kuitenkaan lähde rahan perässä, vaan toteutan kutsumustani. Eli ei se raha ole tärkeintä, vaikka sitä ei olekaan. Joudun nyt kyllä laskemaan joka sentin.
Niin sitähän tähän tarvitaankin tutkimuksia jostain hel..tin historiasta. Arvaapa kaks kertaa kuka ne sun apurahat maksaa, ja mietipä huvikses mistä ne sun rahoittajat on tähän maailmaan tupsahtanut.
jos alkaisimme karsia ihmisten työpaikkoja ja virkoja pelkästään sen perusteella kuin paljon ne tuottavat konkreettisesti rahassa mitattuna lyhyellä aikavälillä. Suomen työttömyys% saataisiin kertoa arvioni mukaan vähintään luvulla 5...
Mitä hyötyä on maksaa lääkäreille älytöntä palkkaa? jos joku sairastuu vakavasti niin myrkkyruiskeen antamiseen ei tarvita lääkäriä.
Entäs opettajat? Kouluttakoon vanhemmat kakaransa itse, suotta verovaroilla näitäkään loiseläjiä koulutetaan.
Ja kaikki tutkimustoiminta se vasta älytöntä onkin, mitä ne muka luulevat löytävänsä ja joku historiantutkimus, eihän menneitä kannata kaivella, tapahtunut mikä tapahtunut ja se mikä meille on koulussa kerrottu on tietysti totta!
Onkohan tällainen ajattelu kovin viisasta?
Hei suivaantunut!
Kyllä kaikki sivistysvaltiot historiaa tutkivat ja ovat aina tutkineet. Kyllä se vaikuttaa tähänkin päivään. Pitää ymmärtää menneisyys, jotta osaa aavistella tulevaisuutta. Mieti vaikka Natsisaksaa!
Itse et ehkä halua, että lapsen lapsesi tietävät tästä päivästä mitään. No, onhan niitä kädestä suuhun eläjiä.
Ja Suomessa tutkimusta rahoiteteaan paljon vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Heillä on vähän pidemmät kulttuuritaustat siellä. Onhan se maalle myös imagokysymys. Politiikassa enemmänkin kuin vaikka urheilukilpailut.
Ja vielä lopuksi, kyllä olen veroja maksanut ja utlen maksamaan. Enemmän kuin pienipalkkainen kaupankassa.
Tiesitkö muuten, että Suomessa museoissa käy enemmän väkeä vuodessa kuin urheilutapahtumissa. Siis kyllä historia kiinnostaa.
Kyllähän varmaan historiaa pitääkin tutkia, en sitä väitä ollenkaan, mutta miksi siihen pitäsi käyttää niin tuhottomasti yhteiskunnan varoja?
Kohteita on olemassa tärkeämpiäkin. Esim sairaanhoito (en tarkoita nyt lääkäreiden palkkoja)vaan niitä kenellä ei oikeasti ole varaa mennä lääkäriin vaikka tarve olisi.
Suhteessahan se kaupan kassakin maksaa veroja ihan saman verran, että eipä nyt ruveta vähättelemään muita ihmisiä :)
Niin ja historia on aina kiinnostanut ja kiinnostaa yhä.
ja loppuun vilä vähän mottoa: 'Ihminen joka seisoo paikallaan liikkuu taaksepäin'
Sillä metodilla ei paljon sivistys valtioksi kehitytä, joten eiköhän kehitytä rakentamaan tätä päivää :)
Hauskaa talven jatkoa.
Huomautus tuosta "Suhteessahan se kaupan kassakin maksaa veroja ihan saman verran"... Suomessa on käytössä progressiivinen veroasteikko, jolloin tulojen kasvaessa kasvaa myös veroprosentti. Suhteessa saman verran veroja olisi mielestäni se, että veroprosentti olisi kummallakin esim. 30%, mutta toinen tienaa 1500 ja toinen 3000 euroa kuussa. Nythän tilanne menee niin että 1500 tienaava maksaa veroja esim. 20% ja 3000 euroa tienaava 35% (prosenttiluvut esimerkkejä eikä välttämättä absoluuttisia). Sanoisin ennemminkin siis, että verotus kasvaa suhteessa tuloihin, jos nyt suhteesta pitää puhua.
Kaikilla ei ole tarpeeksi älyä mennä yliopistoon opiskelemaan. Jos itse olisin voinut mennä yliopistoon niin olisin aivan taatusti menny
Tottakai KTM-tutkinto on Yksittäiselle Ihmiselle parempi kuin trade. Mutta, kun jostain paikasta kilpailevat sun kaltainen sosiaalisesti rajoitteinen ja ruma KTM, sekä ekstrovertti tradenomineiti säihkysääri, niin luulisi sunkin ymmärtävän, kumpi työhön valitaan.
Äläkä vastaa, että "riippuu paikasta", kato kuka on kulttuuriministerinä.
oli älykäs kommentti, keksitkö ihan itse Neiti Säihkysääri Trade
Keksitkö ihan itse käyttää tuota "keksitkö ihan itse" -fraasia? KKK todella näyttää tekevän tehtävänsä - moista polemisointia harvoin näkee keskustelupalstoilla.
Tähän polemisointiväitteeseesi ei voi muuta kuin sanoa:
Tässä revolutionaarisessa monografiassa lanseeraan sentenssini siitä, miksi kvalitatiivisen mantiikan sofistikoitu kuraasi presentaatio ajaa traditionalistit vulgaareihin reaktionaarisiin invektiiveihin. Olenhan sentään diligoinut boniteettisesti jo yli dekadin ajan internetissä duratiivisesti ekstensiivisiä karitatiivisia konsepteja ilman funktionaalista tai edes endeemistä panegyyriä!
Deviaatio konstitutionaalisen totalitarismin direktiivin agitaatiosta on stationaarissa abnormiteetti. Prestiisin satiirinen polemisointi on kompulsiivista solidifikaation preventiolle ja divergenssin persvaasiolle. Monomania on viskaalien probleema jota induktiiviset teesit didaktoivat. Indisputaabeleista gnoomeista voidaan observoida dyadinen struktuuri, kun singulaarisille ekserpteille generoituu antiteesinen rekapituloitu ekstensiteetti eli inversio. Relevanttia substantiivisissa paskilleissa on myös sofistikoitu ekstravaganssi.
Deklaraatioiden teleologian pretekstinä on demoralisoida kategoriset, rabulistiset generelliekspertit ja ortodoksit doseeraamaan ekstaattista knoppologiaa, triviaalia oppositiota, sekä impotentteja peristrofeja. Iteratiivisesti bigotilta kaptatioidaan tällöin apparentti tsantsa. Moderoitu presumptio on, että eksogeenien influoimat leptokefaalit konvergoivat profylaktisesti indisputaabelien gnoomien didaktiikan antirationalismin auskultoimana antisedentaarisesti attenuaation kognitioon.
Ekspektatiivisen diletantismin takia rekommendoin kollationoimaan konsiisit meemit originaaleista. Mimeetikkojen indiffferentit opponoinnit eivät voi approksimoida dialektiikan kapaabeleihin, josta voi konsekvoida desorientaatio. Objektivismin entyteeman deponoinnin invariaabeli nulliteetti on skemaattinen direktiivi. Etenkin figuratiivinen katafasia, inkompetenssin projektio, konfabulaatio, eristiikka sekä groteski deklinaatio ovat paskilli-imitaatioiden falsifikaatioita.
Monadi suprematia on IT-uniformismin perseptiivinen, absurdi inkompetenssi, joka kulminoituu ismeihin: professionaalisen linguistiikan katasemia, kognitiivinen dissonanssi, piktografien inertti paralogismi, digressio, sekä inferioriteettisten ja kvasi-konsulttien defensiivinen aversio. Ei homosentrinen segmentoinnin dynamismi, ei permutaatio, kiasmi tai edes pikantit gymniset harjoitukset tuo gradienttia tähän burleskiin, inhiboivaan syndroomaan.
Fenomenalinen kompensaation pasigrafian konkreettinen generalisaatio on atelektaasi distanssi. Toisaalta humanioran bilateraalinen oppositio kompensoi skientismin reaalimääritelmän irritaabelin thesiksen votiivin. Idealistien mobilisaatio ei formalisoi ergodihypoteesin henoteismiä. Dissertaatioiden diskontinuiteetti ekstraversio ja fleksiivinen brutaliteetti ovat inherenssi kompensaatio paradoksaalisten respiittien solesismeille.
Monokulaarinen agromegaalikko dominoi figuratiivisesti kontinentaalista spontanismin politikoinnin litosfääriä, mutta toisaalta kabbalistinen heterosuggestio kompensoi noetiikan fataalia modaliteettia. Dokimasia internetissä on neurasteenikkojen homosentrinen, mutta eksentrinen rekonstruktio. IT-budjetoinnin komprometoinnin mandaatit ovat subjektivismin prosessuaalinen robusti kalamiteetti. Pleonasmin evasiivinen, diametraalinen aspekti kvalifioi sakramentalismin intransigenttejä destinaatioita ja maksimaalisia konspiraatioita.
Immateriaalioikeuksien desilluusio internetissä imponoi latenssien defenssimekanismien aktiivista possessointia. Juveniilien temporaalisen vandalismin ja paragrammatismin skandalisointi katalysoi oligarkian mutaabelia epuraatiota. Hieraattinen patriarkia negatoi lineaarisen feodalismin antroposentristä dynamismia. Glottogoninen standardointi on kosmopolitismin illuusio, kun intervenoivat konservatiiviset monopolit dominoivat demokratistisen individualismin eksterritoriaalisuutta.
IT-dialektologian fleksiivien germinaalisen eminenssin hypomaaninen, groteski fatalismi ei ole egosentrisen invaliditeetin katakeettisen opetuksen litteroinnin maksimalistisen protagonistisen mentaliteetin indikoidun mystifikaation generatiivisen fluktuoivan infleksiopisteen traumaattisen sosiaalipedagogiikan sanktioidun, dynamismisen frekventin makroskooppisen editiovelvollisuuden negaation normatiivisen reversaalin offisiaaliperiaatteen pelagisen relativismin nominaalin terapeuttisen perspektivismin totaalinen tai puritaaninen sitaatio.
Temporaalisen trendin konkluusio olisi redusoida amfiboliaa eli konstituoida transsendenttisen prinsipaatin retrospektiivinen legitimaatio ja reputaatio. Legalisteja kuitenkin influoi kryptinen ja krooninen inkonsekvenssi. Mikrokefaalien pitäisi siis konsolidoida indisputaabelin de facto mentorin perspektivistiset statuoinnit, ja inklinoida lateraalinen auskultaatio auktoriteetin regioon. Obligatorinen predestinaationi selebriteettinä filantrooppina on dyadisten teesieni globaali, finaalinen, indisputaabeli hegemonia!
Ja lopuksi sitten vielä yksi sivistyssana, joka kuten useimmat muutkin, on niin sisällöltään kuin merkitykseltään varsin nollatasoa:
tradenomi.
mitä shittii!!! Kauheeta sivistyssana litaniaa vain peräkkäin, joka ei kuitenkaan lauseena tarkoita yhtään mitään!
Ettet vain olisi joku, joka haluaisi olla eräs KTM. Kenties olet kauppatieteen fuksi - tuskin edes sitä, luultavasti työtön.
tarkoitus olikin juuri osoittaa kuinka typerää oli tämän merkonomin (AMK) yrittää jollain naurettavalla sivistyssanalla vesittää keskustelua.
siinähän luulet mitä luulet, totuus on se että opiskelen tällä hetkellä ylintä akateemista tutkintoa varten ja töitäkin on siunaantunut parin kappalein, eivätkä ne ole mitään kaupankassajuttuja niinkuin merkonomi (AMK) tuntuu vertailevasti olettavan.
Vai olet sä tulessa väikkäris kanssa - NiiN varmaan vitun merkantti (AMK)
toisten katsos tarvitsee olla tulessa väikkärin kanssa ja toisten etsiä googlella mitä se sana edes tarkoittaa... itse kuulun ensimmäisiin.
Sun sivistyksesi on aika hukassa, kun väität, että merkonomi on AMK tutkinto. Merkonomit tulevat toisen asteen kauppaoppilaitoksista ja Ammattikorkeakouluista liiketalouden perustutkinnosta tulee tradenomeja.
Olen kuullut että ne ovat oikeasti sama asia. Nimi on vain vaihtunut.
valmistuin -01 merkomomiksi ja niitä valmistuu edelleen siitä koulusta. Tällä hetkellä opiskelen tradenomiksi, valmistun ensi keväänä...
Aika kumma juttu, jos kerran vain on nimi vaihtunut, että kumpiakin valmistuu edelleen, enkä ole päivääkään joutunut lukemaan samoja juttuja uudestaan!
Kuule, yrität varmaan pönkittää vaan omaa tuntoasi mollaamalla muiden juttuja..vaikka tiedät hyvin, miten asiat oikeasti ovat.
No, älä katkeroidu ja hyvää elämän jatkoa!
Väität siis että merkomomilla ja tradenomilla ei ole MITÄÄN yhteistä?
käytetään sitä kuinka hyvin ihminen osaa tiivistää monimutkaisenkin asian ytimekkääksi lauseeksi jonka kuka tahansa pystyy ymmärtämään.
Sivistymättömyyttä pahimmillaan edustaa sivistyssanojen käyttö jos niille on olemassa suomenkielinen vastine. Tähän liittyy myös se, ettei oteta huomioon kuulijoiden potentiaalista kyky ymmärtää sanomaa. Tällaisen tekstin ainoa tarkoitus on päteminen, omalla sivystyssanaosaamisella.
Tradenomeista olen samaa mieltä...
Katkaisen teidän kiistan. Eräs KTM vaikuttaa fiksummalta. Syynä se, että atte pitää työttömiä jotenkin alempiarvoisina ihmisinä.
Itse olisin ennemmin työtön KTM, kuin työssä oleva trade tai merkonomi!
t. Pipsa
on olemassa suomenkielinen vastine! Käytä siis sitä! Senkin sivistymätön!
Lause alkaa isolla alkukirjaimella!! Takaisin äidinkielen tunneille siitä, hus!
Yhtä tyhmää on verrata lukiota ja yliopistoa.
Ne jokuset kurssit, jotka oli suunnattu lukiolaisille,(koska asiat eivät olleet entuudestaan tuttuja heille esim. markkinoinnin perusteet)sain niistä korvaavuuden.
Kauppiksessa vain pintaraapaistiin joitakin asioita. Amk:ssa syvennyttiin tarkemmin. Kuin varmaan myös kauppakorkeakoulussa syvennytään tiettyihin asioihin vielä enemmän..
Merkonomi (ei merkomomi kuten kirjoitit) ja tradenomi ovat kummatkin liiketalouden perustutkintoja, mutta koko asia on niin laaja, ja niin moneen asiaan voi erikoistua, etten itse ainakaan ole pahemmin samoihin asioihin törmännyt.
?????
hyvin pitkälti, kuten nimimerkki Saarakin jo totesi. Itse myös vasta valmistuneena merkonomina aloittaessani tradenomiopinnot oikein hämmästyin, kun noin yhdessä-kahdessa opintoviikossa käytiin läpi se, mitä merkonomiopinnoissa kolmen vuoden aikana. Tarkoitan siis yksittäisiä aineita, kuten esim. laskentatoimen, markkinoinnin, yritystoiminnan, toimistotekniikan ym. perusteet.
Lisäksi ns. perusaineet, kuten kielet ja matematiikka ovat huomattavasti vaikeampia kuin opistotasolla. Jos ei ole lukiota käynyt, ne teettävät yleensä enemmän työtä, mutta niistä kyllä selviää.
Itse olen vasta puolessa välissä, mutta voin sanoa, että ei tätä ja merkonomiopintoja voi edes verrata keskenään. Se "sama", mitä näissä on, on mennyt jo aikoja sitten.
Enkä nyt puutu ollenkaan tuohon amk-yliopisto -väittelyyn.
Kiitos päätöksestä.
Toisaalta myönnän että väittely asiasta on ylipäätään tyhmää.
En kuitenkaan pysty välttämään kiusausta puuttua tämänkaltaiseen keskusteluun, johon on oma kärkevä mielipide aina tuotavana, olinhan ennen kauppakorkeakouluun menemistä jonkin aikaa tradenomiopiskelija. Vaihdoin kuitenkin koulua salamavauhdilla kun huomasin homman nimen: merkonomeista oltiin tekemässä diplomimerkonomeja.