On tarkoitus ohjata kiertovesipumppua sen mukaan kummassa maalämpöputkistossa on lämmempää tulonestettä. ( Toinen tulee katolta aurinkoa keräämästä ja toinen maasta ). Sopivaa ohjainta valmiina tai rakennussarjana tai kytkentäkaaviona kaipailen.
Vertailupiiri
iseite
20703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vekottimen nimi on komparaattori.
http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/honHar/ma/ELE_Komparaattori.pdf
Tuossa esimerkki käytännön komparaattoripiiristä:
http://www.onsemi.com/pub_link/Collateral/LM339-D.PDF
Lämpötilasta riippuvan jännitteen saat tehtyä jännitteenjaolla, jossa on tavallinen vastus ja lämpötilan mittaukseen tarkoitettu NTC-vastus. Tällä jännitteellä ohjataan siis komparaattoria.
Näitä lämpötilan mittauselementtejä tarvitset 2 kpl...
Komparaattorin lisäksi tarvitset vähän elektroniikkaa/ releitä sen kiertovesipumpun ohjaukseen.
Elektroniikkaihmiselle helppoa kuin heinänteko...
Kiitos tiedoista
Kantsii kierättää tulovesipumpunhydronevapinesäätimenalipumpun kautta takaisn hydrovesiainepaienhahahaastiaan...
Millainen rakenne keräimissä? Kylmä neste aurinkokeräimessä saattaa aiheuttaa kosteuden kondensoitumista ikävästi.
Itsekin suunnitellut jotain saman suuntaista.
Hiukan lisää taustaksi. Talo on rintamamiestalo, lape etelään noin 130 m2, jota aurinko parhaimmillaan lämmittää noin 50 kW:n teholla. Meillä on vanha maalämpösysteemi jossa on 600 m putkea maassa. Koneistona Keuruun Antti. Muutama vuosi sitten asensin 150 m 25 mm mustaa muoviputkea harjaorren alla olevaan tilaan ( sillä on kuuma kesällä ) ihan ylös. T-liitoksilla ja pallohanojen kiertovesipumpun kanssa kytkin sen suoraan maalenkin rinnalle. Halpaa ja helppoa. Kondenssiveden estämiseksi eristin alhaalta ylös menevät siirtoputket. Systeemi on toiminut käsiohjauksella kohtuullisesti. Tarkoitus on automatiikan avulla poimia kevään lämpöpiikit sekä syksyllä estää yön ja viileiden päivien jäähdyttävä vaikutus. Lisätehoa saisi paljon peittämällä peltikaton lasilla. Arveluttaa kuitenkin kuumuuden vaikutus rakenteisiin. Komparaattoritiedosta vielä kerran kiitos. Alan miettiä kuinka toteutan sen. Iseite.
Ajattelin nimen omaan niitä keräysputkia, enkä vain siirtoputkia. Keräysputket voivat olla hyvin kylmiä ja ullakon yläosassa olevan ilmankosteuden ajattelisi tiivistyvän väkisinkin putken pintaan. Ihmettelen jos ei putki "hikoile" ja tiputa vettä.
Ehkä en ymmärtänyt kaikkea aivan oikein???
Onko keräimellä oma kiertovesipumppu? Olisiko ideaa kytkeä keräin pelkän 3-tieventtiilin avulla systeemiin ja antaa maalämpöpumpussa olevan kiertovesipumpun hoitaa kierrätyksen. Toki kiertovesipumpun on/off-ohjaus on helpompi toteuttaa.
Ylhäällä on hyvä ilmankierto ja kuuman pellin alapintaa nouseva ilma on hyvin kuivaa, en koe sitä ongelmaksi. Katolle menevä vesi otetaan maalämpöpumpun jälkeisestä kylmästä putkesta, katolta tuleva lämmennyt vesi menee maasta maalämpöpumppuun menevään putkeen. Käytännössä kiertovesipumppu ajoitetaan kellokytkimellä. Ajoitus on ollut kesäajassa 10.00 - 17.00. Suunnilleen toukokuun alusta syyskuun alkuun.
Katolta tuleva lämpö lataa kiertovesipumpun avulla maahan lämpöä riippumatta maalämpöpumpun käynnistä.
Itselläni energiavaraaja lämpenee toistaiseksi sähkövastuksilla. Varaajassa on liitännät lämpöpumpulle ja tonttia hehtaarin verran mihin upottaa putket. Peltikatteen alla on muovinen aluskate joka varmaankin estää lämmön siirtymistä ullakkotilaan. Mitä jos käyttäisi ilmalämpöpumpun kennoa keräimenä ja imisi pellin ja aluskatteen välistä lämmintä ilmaa kennolle?
No, kun saisi ensin sen maalämpöpumpun "tulille". Tuntuisi kuitenkin järkevältä kesällä hyödyntää lämmintä ulkoilmaa.
Miltä ohjauselektroniikan suunnittelu vaikuttaa?
Kävisikö hommaan tavallisen aurinkokeräimen ohjausyksikkö. Netistä varmaan löytyisi rakennusohjeita sellaiselle. Linkissä yksi valmis malli.
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/ohjausyksikko/ohjausyksikko.html
Linkistä löytyy komparaattori ohjausreleineen valmiiksi rakennettuna. Eli se mitä juuri olin etsimässä. Sähköturvallisuuskin tulee samalla hoidettua. Kerämen kennon käyttö on varmaan hyvä ajatus. Lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa jyrkästi lähtölämpötilan ollessa lähellä kulutuslämpötilaa. Meillä maalämpöpumppu on aluperin rakennettu puuvesikeskuslämmityksen rinnalle hoitelemaan kesäaikaista lämmitystä. Kattolenkki on myöhempää perua. Käyttövesi kuumennetaan sähkövaraajassa keskuslämmityksen esilämmittämästä vedestä. Kiitti linkistä.
Markkinoilta löytyy varmasti monenlaisia säätimiä ja ehkä paljon parjatulta Ultimate Marketilta edullisesti. Pitää varmistaa että lämpötila-alue on sopiva. Vielä kuitenkin yksi kytkentäkaavio jossa Q1 FET:in voi muuttaa pienemmäksi ja laittaa pumpun tilalle releen/kontaktorin.
http://www.reuk.co.uk/Solar-Water-Heating-Pump-Controller.htm
hei.mä haluaisin tietä mitä vertailupiiri ic 7485 tekee ja mihiin niitä käytetään?
Vertaa kahta 4-bittistä koodia toisiinsa.
http://www.nxp.com/documents/data_sheet/74F85.pdf
Mihin meinasit käyttää sitä?
kyllä .siellä on englannin kieli teksti ja mä en osaa hyvin englantia. haluaisin tietä mikä vertailupiirillä tehdään ja mihiin sen käytetään?(suomeksi..)
osatko sä suomenna tä teksti mulle?
The 74F85 is a 4-bit magnitude comparator that can be expanded to
almost any length. It compares two 4-bit binary, BCD, or other
monotonic codes and presents the three possible magnitude results
at the outputs. The 4-bit inputs are weighted (A0–A3) and (B0–B3)
where A3 and B3 are the most significant bits. The operation of the
74F85 is described in the Function Table, showing all possible logic
conditions. The upper part of the table describes the normal
operation under all conditions that will occur in a single device or in
a series expansion scheme. In the upper part of the table the three
outputs are mutually exclusive. In the lower part of the table, the
outputs reflect the feed-forward conditions that exist in the parallel
expansion scheme. The expansion inputs IA>B, and IA=B and IAB, A=B and AB, IA=B and IAB = Low,
IA=B = High, and IA
translate.google.fi vastaa:
74F85 on 4-bittinen suuruus vertailukohtana voidaan laajentaa
lähes kaikki pituus. Se vertaa kahta 4-bittinen binääri, BCD-tai muu
monotoninen koodit ja esitetään kolme mahdollista suuruus tulokset
lähdöissä. 4-bittinen tulot painotettu (A0-A3) ja (B0-B3)
missä A3 ja B3 ovat merkittävimmät bittiä. toiminta
74F85 on kuvattu Funktiotaulu, jossa näkyvät kaikki mahdolliset logiikka
ehtoja. yläosa taulukossa kuvataan normaalia
toiminta kaikissa olosuhteissa, jotka tapahtuvat yhden laitteen tai
sarjakehitelmän järjestelmään. Ylemmässä osassa taulukossa kolme
Lähdöt ovat toisensa poissulkevia. Vuonna alaosassa taulukko,
tuotokset vastaavat rehu-eteenpäin olosuhteet olemassa rinnakkain
laajennus järjestelmään. laajennus tulot IA> B, ja IA = B ja IAB, A = B ja AB, IA = B ja IAB = Low,
IA = B = Suuri ja IA
Teetkö turkuamk:n labraa?
http://kehittaminen.turkuamk.fi/msuhonen/digelinlabrat/Labra3.pdf
kyllä,,kun teksti on englanniksi ja google kin ei suomenna hyvin..on vaikka ymmärtää mitä tehään vertailupiirillä ja miihin sen kaytetään?
itse oon kotoisin turkista ja en osaa kuunnolla suomenta tä teksti..onko tässä tekstissä kirjoitus virheitä vai ei?
muuten kiitos avustasi..!
Löytyi java-appletti, jolla toiminta selviää:
http://tams-www.informatik.uni-hamburg.de/applets/hades/webdemos/20-arithmetic/45-compare/7485-comparator.html
Piiriä käytetään esim. siten että toiseen 4-bittiseen inputtiin tulee asetusarvo kytkimeltä/kytkimiltä. Toiseen inputtiin mittausarvo jostakin. output-pinnit ilmoittavat kumpi A/B inputti on suurempi tai ovatko ne samat.
kiitos avustasi. oli aika hyvä. olisi vielä parempi jos olisi jotain suomen kielinen teksti tästä vertailupiiristä.. mä itse en voi kääntää englannin tekstit suomeksi..eikä google kääntäjäkin ei käännää ihan kuunnolla..
onko sun mielestä tä käännety teksti on ok vai mitä?
74F85 on 4-bittinen suuruus vertailukohtana voidaan laajentaa
lähes kaikki pituus. Se vertaa kahta 4-bittinen binääri, BCD-tai muu
monotoninen koodit ja esitetään kolme mahdollista suuruus tulokset
lähdöissä. 4-bittinen tulot painotettu (A0-A3) ja (B0-B3)
missä A3 ja B3 ovat merkittävimmät bittiä. toiminta
74F85 on kuvattu Funktiotaulu, jossa näkyvät kaikki mahdolliset logiikka
ehtoja. yläosa taulukossa kuvataan normaalia
toiminta kaikissa olosuhteissa, jotka tapahtuvat yhden laitteen tai
sarjakehitelmän järjestelmään. Ylemmässä osassa taulukossa kolme
Lähdöt ovat toisensa poissulkevia. Vuonna alaosassa taulukko,
tuotokset vastaavat rehu-eteenpäin olosuhteet olemassa rinnakkain
laajennus järjestelmään. laajennus tulot IA> B, ja IA = B ja IAB, A = B ja AB, IA = B ja IAB = Low, IA = B = Suuri ja IA
Teksti ei ole kelvollista suomea. Piirin toiminta kuitenkin selviää jotenkin, kunhan jättää "rehu", "vuonna" ym. väärät sanat lukematta.
Täällä toimintaa suomeksi, sivu 12:
http://users.metropolia.fi/~raute/digmats2008/Luennot/Luku11.pdf
kiitos tiedosta.