Hei!
Meille tuli pari kuukautta sitten leiketatut kissasisarukset jotka on viettäneet koko elämänsä yhdessä. Ne on 1.5- vuotiaita ja leikattuja. Hyvin ovat sopeutuneet ja hyvin seurallisia ja suloisia lemmikkejä ovat, sisäsiistejä, eivät nirsoile ruuan kanssa jne.
Ongelma on hyperaktiivinen kolli, jolle ei millään tunnu riittävän tarpeeksi tekemistä. Se on fiksu, aukoo ovia ja laatikoita ja tutkii paikkoja yksinään öisin. Lisäksi se "juttelee" välillä tuntikausia öisin, en ole ikinä tavannut noin "puheliasta" kissaa. Alkuyöt, välillä neljäkin tuntia se penkoo paikkoja, juttelee yksinään, pitää tyttökissaa hereillä että olis leikkikaveri ja muutenkin pitää aikamoista elämää. Nyt ei olla pariin viikkoon saatu nukuttua yhtenäkään yönä tämän takia. Ihan aluksi ei tätä ongelmaa ollu. Tiedän kyllä, että kissat ovat aktiivisia alkuyöstä ja iän myötä elämä rauhoittuu. Olisko kuitenkin joku vinkki, miten yöt sais rauhoitettua? Yritän aina erityisesti iltaisin hoivata ja leikittää niitä, tyttökissan kans toimii hyvin mutta ei kollin.
Nykyään kissat pääsee makkariin yöllä jos haluaa, ovi pidetään auki. Aluksi ovi oli kiinni ja homma toimi hyvin. Olin kuitenkin muutaman päivän pois ja kissat mieheni vastuulla. Kun tulin takaisin, kissat ovat seuranneet minua jopa suihkuun ja saunaan, etten vain katoa enää, eikä mitään ovia voi sulkea kun kissat hätääntyy saman tien. Ne on olleet eläinkodissa jo kaks kertaa eläessään ja varmaan pelkäävät hylätyksi tulemista. Tämä varmaan helpottaa ajan myötä, kun ne oppii, että aina tullaan takas.
Kissoilla on paljon virikkeitä, leluja, kiipeilymahdollisuuksa, pihalletähystämispaikkoja, toisensa ja kaks omistajaa niitä paijaamassa ja leikittämässä. Eivätkä tällä hetkellä joudu olemaan yksin paria tuntia kauempaa kerrallaan. Mitä niille sitten keksisi? Jotain energiaa vievää leikkiä tai puuhaa pitäis olla iltaisin mutta en keksi enää mitään.
Ulkona ne ei oo koskaan olleet, muuta kun kopassa kun niitä on kuljetettu. Eivät ole tottuneet valjaisiin tai pantaan. Olen aloittanut totuttelun kyllä, jos keväällä pääsis ulkoilemaankin varsinkin kollin kanssa, mutta siihenkin on vielä aikaa.
Kokemuksi, ideioita, vinkkejä??
Meille tuli pari kuukautta sitten leiketatut kissasisarukset jotka on viettäneet koko elämänsä yhdessä. Ne on 1.5- vuotiaita ja leikattuja. Hyvin ovat sopeutuneet ja hyvin seurallisia ja suloisia lemmikkejä ovat, sisäsiistejä, eivät nirsoile ruuan kanssa jne.
Ongelma on hyperaktiivinen kolli, jolle ei millään tunnu riittävän tarpeeksi tekemistä. Se on fiksu, aukoo ovia ja laatikoita ja tutkii paikkoja yksinään öisin. Lisäksi se "juttelee" välillä tuntikausia öisin, en ole ikinä tavannut noin "puheliasta" kissaa. Alkuyöt, välillä neljäkin tuntia se penkoo paikkoja, juttelee yksinään, pitää tyttökissaa hereillä että olis leikkikaveri ja muutenkin pitää aikamoista elämää. Nyt ei olla pariin viikkoon saatu nukuttua yhtenäkään yönä tämän takia. Ihan aluksi ei tätä ongelmaa ollu. Tiedän kyllä, että kissat ovat aktiivisia alkuyöstä ja iän myötä elämä rauhoittuu. Olisko kuitenkin joku vinkki, miten yöt sais rauhoitettua? Yritän aina erityisesti iltaisin hoivata ja leikittää niitä, tyttökissan kans toimii hyvin mutta ei kollin.
Nykyään kissat pääsee makkariin yöllä jos haluaa, ovi pidetään auki. Aluksi ovi oli kiinni ja homma toimi hyvin. Olin kuitenkin muutaman päivän pois ja kissat mieheni vastuulla. Kun tulin takaisin, kissat ovat seuranneet minua jopa suihkuun ja saunaan, etten vain katoa enää, eikä mitään ovia voi sulkea kun kissat hätääntyy saman tien. Ne on olleet eläinkodissa jo kaks kertaa eläessään ja varmaan pelkäävät hylätyksi tulemista. Tämä varmaan helpottaa ajan myötä, kun ne oppii, että aina tullaan takas.
Kissoilla on paljon virikkeitä, leluja, kiipeilymahdollisuuksa, pihalletähystämispaikkoja, toisensa ja kaks omistajaa niitä paijaamassa ja leikittämässä. Eivätkä tällä hetkellä joudu olemaan yksin paria tuntia kauempaa kerrallaan. Mitä niille sitten keksisi? Jotain energiaa vievää leikkiä tai puuhaa pitäis olla iltaisin mutta en keksi enää mitään.
Ulkona ne ei oo koskaan olleet, muuta kun kopassa kun niitä on kuljetettu. Eivät ole tottuneet valjaisiin tai pantaan. Olen aloittanut totuttelun kyllä, jos keväällä pääsis ulkoilemaankin varsinkin kollin kanssa, mutta siihenkin on vielä aikaa.
Kokemuksi, ideioita, vinkkejä??
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kissojen pahin "rymyvaihe" on aina alkuyöstä. Itse samanlaisen "sisarkatraan" isäntänä on pakko todeta, että eipä siihen juurikaan mikään auta. Helpompi on totutella itse nukkumaan siinä ryminässä kuin saada kissaa rauhoittumaan. Etenkin kun on vielä noin nuorista kissoista kyse. Ikä tuo viisautta ja rauhallisuutta, mutta teidän kissanne ovat periaatteessa vielä "murkkuja".
Korvatulpat korvaan, jos ei muu auta.
Hei, itelläni oli samanlainen kolli-poika, keskustelua riitti kovasti. Kurina ääni nousi ja laski, ja tekemistä olisi pitänyt olla jatkuvasti. Kissa on nykyään jo edesmennyt, ikävä kyllä piti lopettaa sairauden vuoksi vuosi sitten. Mutta kurina ja levottomuus rauhoittuivat iän myötä, kissa eli 6v. Illalla aina leikitin kovast poikia, velipoika on vielä täällä kotona, ja on aivan eriluonteinen. Kokeilin Felicea-haihdutinta, eläinlääkäriltä, levottomuuteen, mutta ei se minun kissaan tepsinyt. Kyllä kissa rauhoittuu, ymmärrän että hankala kun ei saa nukuttua, itse olen niin hyväuninen että ei äänet valvota. Sujetut ovet ovat kissalle kauhistus, kokevat ne loukkauksena. Minulla kissat ovat aina päässeet joka paikkaan, ja nukkuvat yöt vieressä. Tosin nyt ei enää ole kuin yksi vieressä nukkuja, kun levoton velipoika on pilvikissana, ja ikävä on vieläkin.(vaikka hermoja kokeili kurinalla ja öisellä valvottamisella). Elä reagoi kissasi ääniin tai leikkiin kutsuun, yöllä. JOs oppii että hei, tämähän toimii, saan omistajat valveille, niin se vain jatkuu. Todella hienoa että kissat ovat saaneet kodin, ikävää eläimelle kun joutuu paikasta toiseen kulkemaan ja eläinsuojassa olemaan. Ala valjaisiin opettelu hyvissä ajoin, ja voithan ulkoiluttaa talvellakin kissoja. Minun kolli-poika ulkoilee kesät-talvet.