Ypöyksin maailmassa vaan
silti sydän niin toiveissaan aina on
ja rakentaa rakkaudelle unelmien pilvilinnaa
sen asuttavaksi.
Porttien takana
jotka maailman paratiisista erottaa
kulkevat tunteiden vaanivat virrat.
Kaikki ne rakkauden ei toivotut lisukkeet.
Sydämessä on pelko kaivertava
joka sitoutumisessa empii
olisiko sittenkään tuon toisen arvoinen
itseltään kyselee
ja kestääkö rakkaus tuo ikuisuuden vain
sydämeltään tivaa...
Se kaikki rakkauden pikkuhiljaa tarinasta
ulos kirjoittaa...
Pilvilinnat loppunsa kohtaa
kun meri myrskynsä kerää
ja lähettää ne taivaita hyväilemään...
Haaveet alas sataa
unelmat lätäköiksi kertyy
rakkaus niiden pinnalle jääriitteeksi tulee
ja sydämessä on vilu armoton...
silti sydän niin toiveissaan aina on
ja rakentaa rakkaudelle unelmien pilvilinnaa
sen asuttavaksi.
Porttien takana
jotka maailman paratiisista erottaa
kulkevat tunteiden vaanivat virrat.
Kaikki ne rakkauden ei toivotut lisukkeet.
Sydämessä on pelko kaivertava
joka sitoutumisessa empii
olisiko sittenkään tuon toisen arvoinen
itseltään kyselee
ja kestääkö rakkaus tuo ikuisuuden vain
sydämeltään tivaa...
Se kaikki rakkauden pikkuhiljaa tarinasta
ulos kirjoittaa...
Pilvilinnat loppunsa kohtaa
kun meri myrskynsä kerää
ja lähettää ne taivaita hyväilemään...
Haaveet alas sataa
unelmat lätäköiksi kertyy
rakkaus niiden pinnalle jääriitteeksi tulee
ja sydämessä on vilu armoton...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Runo kaikessa haikeudessaan ja
suloisuudessaankin on hyvin
koskettava ja hyvin riimitelty.. Lämmin kiitos.
Tulipahan mieleen miten pintajäätyneitten kuralätäköiden varten piti kouluunkin lähteä
aikaisempaan että saattoi hypellä kaikki lätäköt rikki. Lähellä sammakon kutuja sitten saattoikin käydä niin, että tyhjän lätäkön pohjan tilalta osuikin kuraiseen lätäkköön jossa kura saattoi kurahtaa saappanvarresta sisään.
...sama ongelma minullakin oli kouluun mennessä,
oli yli kilometrin matka pikitien reunaan niin
mahtui monta lätökköä matkan varrelle ja se
kävi ihan työstä ja sille piti varata aikaa hihii.
jälkeen päin tuli mieleen että tuo lätäköiden
rikkominen olisi pitänyt rakkauden tai sydämen
särkymiseen yhdistää
mutta miten eilen puhuttiin kirjottamisesta...
no on tässä vähän sekavuutta runon kuljetuksessa.
kiitän kultainen prinsessa vierailustasi
joka toi hymyn kasvoille
ja toivon lämmöllä sydämestäni hyvää viikonloppua
sinulle rakas ystäväin.
Runo oli oikein kaunis ja surullinen,mutta
rakkauteen liittyy aina surua..Onkohan odotukset liian suuria?..Sitten vielä;ei uskota itseensä,että olisi toisen arvoinen..vaikeaa on...Noista jäätyneistä lätäköistä: Oli tosi hauskaa hyppiä niitä rikki.Vielä näin vanhanakin,vilkasen,onko ketään näkyvissä,jos ei,niin menen polkasemaan rikki..hih hih..Kiitos runostasi ja hyvää viikonloppua..Voi hyvin! t.Irkku..Iloa!
...symppikset!!!
älä suotta vilkuile vaan anna palaa
ja näytä että kyllä vanhakin osaa hihii
siinä missä nuoret huligaanitkin...rikkomaan
lätäköitä hihii.
no vähän pohdiskelevaa tämä
ja kun epäusko vallitsee niin rakkautta
ei voi rakentaa
ja pilvilinnatkin hajoaa...
kiitos rakas ystäväin sanoistasi,
ompa minun aamuun mukavia palautteita tullut.
toivotan lämpimällä sydämellä teille molemille
oikein ihanaa viikonloppua oikein muistoja
tuovaa.
Muistan yö yksinäiset, valot tyhjältä
näyttävän kaupungin. Ajatukse harhaiset,
olemista laiturilla yksinäisen miehen.
Muistan omien ajatusteni onkalot, katseeni
tyhjät taivaan rannan taa. Ontot tunteet
rinnassa, vaelluksen tyhjän omassa kesässä.
Tuuli ve mukanaan kaikki kauniit muistoni.
Irroitti inusta mitä olin jonnekkin kasannut.
Olin kypsä avautumaan, kokemaan, uudestaan.
Hahmoja kulki valoissa kaupungin, heräsi
eloon kadut pestyt, kosteat. Heräsin mukana
ja jotain päätin unohtaa. Rakkaus jä elämään.
Valoja, kuvia heijasti veden peili meren. Omasta
sielustani myös kuvat puhdistuneet. Hetki
yksinään ja itsensä luona. Voi taas jatkaa elämää.
Muistan sen yön ja miten se suotti
pois harhat ja päivän, kun taas olin
olemassa.
http://i4.ytimg.com/vi/k9E3NA2bVoQ/default.jpg
Kiitos runostasi.
Katoaako Rakkaudesta jotain
hienoa, jos se on liian todellista?
Pitääkö Rakkauteen liittyäkkin
tiettyä positiivista luovaa
hulluutta?
Unelmia, haaveita, fiktioita?
Aamuja pilvilinnassa?
Minusta saa...ja kuvittelen,
että peräkammarin hetekka on
pylvävänky ja Alfred kolli,
vaalea viehko..no, nyt lähti
ajatus karkuteille.
Suorastaan nautittava aamun
runosi ja tuli hyvä mieli heti.
Säkeet, ajatus, teksti, kaikki
kohdallaan. Todella viihdyttävä
ja hieno runosi.
Mukavaa päivää ja voimia
täältä pilvilinnaisesta
peräkammarista.
...sydän ilman toista sydäntä,rakkautta on.
rakkaus kun löytää ja tulee sydämeen
niin alkaa elää elämää..
hitsi kun on mahtava runo sinulla ja sain ajatuksen siitä jo huomiselle,todella hyvä.
vähän surullinen tämä pikkasen oli mutta
sellaista se toisinaan.
mielestäni jotakin uuttakin tähän muka olin
saavani-en tiedä.
nyt en ota kantaa peräkammariin ja sen tuhannen
ja yhden yön touhuihin mutta meno siellä
on sellaista kuulemma että kunnon kristytty
kalpenee...hihii
mutta hyviä jatkoa elämään ja menoo siellä
ja kiitän kun kerkisit poiketa kylässä
ja toivotan hyvää viikonloppua ystävä hyvä.
kovin suruvoittoinen on nyt tämän päiväinen runo-
si Jouni. Siitä huokuu yksinäisyys ja rakkauden
kaipuu.
Hyvin olet kuvaillut kaikki nämä tuntemuksesi,
mutta pikkuisen ilonpilkahduksen olisin
kuitenkin suonut vaikka loppusäkeeseen - toivon
paremmasta. Mutta ei runosi siitä millään muotoa
heikkene, vaikket siihen löytänytkään sitä.
Kokonaisuus on kuitenkin nappi suoritus.
....ajatuksesta koko runo alkoi syntymään
ja loppu olisi saanut olla iloisempi
tai toisenlainen.
olisi jääriitteellä kuvata rakkauden
särkymistä.
no sellaista se tällä kertaa.
kiitos rakas mestarini
mukavista sanoistasi ja vierailustasi.
sinä olet aina niin kannustava joten iloisena
toivotan sinulle hyviä viikonloppuja,
lämmöllä sydämestäni.
Surusävyisesti runosi tuuli vie
kovin mutkainen ja kivikkoinen
on elämän tie
Linnat romahtavat
ja veden hyöky huuhtelee
maallisen mammonan mukanaan
kauas taivaasta kuljettaa
paljaaana on
kevyempi
nousta
ikuisuuteen
- Mie voin lainata villashaalia sydämesi ympärille, jotta tarkenet siellä :))
Kaunis ja surumieleinen oli tämän aamun runosi.
Hyvää viikonloppua!
t. Tuulis
...että tarjoat lämmintä
mutta eiköhän tässä pärjätä
sillä olenhan lappalaispoika,
sankari jylhän kuusiston,ai niin
kuusiraja jää paljon alemmas hihii.
no joskus pitää rämpiä pohjamudissa
niin voi taas laulaa iloisia sydämen lauluja.
kiitos rakas ystävä kun poikkesit
ja toivotan sydämestäni hyvää viikonloppua
sinulle,lämmöllä.