Kaikkitietävä rakas Helinä

Helinän kieltämättä monipuoliset kyvyt menevät täällä palstoilla osin hukkaan. Nyt kun perhehoitajalakia ollaan aukaisemassa, hänen kannattaisi olla yhteydessä mahdollisimman moniin kansanedustajiin, saadakseen perhehoidossa olevien lasten äänen kuuluviin.

Tässä meille sopiva foorumi:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000006&conference=4500000000000040&subcat=952

sijaisvanhemmuutta ylläpidetään yhteisillä verovaroilla
ja niin kauan kuin sijaishuoltoon laitetaan lapsia ja nuoria yhteiskunnan päätöksen teon kautta (lastensuojeluviranomainen).
Niin niin kauan on jokaisella meillä oikeus ja velvollisuuskin kertoa ja sanoa sanamme ja mielipiteemme ja ihan jopa ottaa kantaa lastensuojeluviranomaisten kautta pyöritettävään
ja koko Suomea koskevaan
lainsäädännössäkin määrättyyn
ja näin ollen siis ihan viralliseen lakisääteiseen asiaan.


Lapsen Oikeuksien juhlavuonna 2009
olisi entistä enemmän saatava myös näiden
YLI 16 000 kotinsa ulkopuolelle sijoitetun lapsen ja nuoren ääni julkisuuteen ja kuuluville!

Miten heillä kaikilla, ties missä korpikylissä ja niin monesti kaiken viranomaisvalvonnankin ulkopuolella olevilla,
lapsilla ja nuorilla todellisuudessa elämässään menee.
Myös näiden kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten asiat ovat meidän kaikkien aikusiten suomalaisten vastuulla
ja näin ollen kuuluvat meille jokaiselle.



_________________

http://www.alli.fi/sivu.php?artikkeli_id=4233

Lapsia ja nuoria kuullaan kunnissa vaihtelevasti
Valtakunnallinen koulutus antaa eväitä lapsilähtöisyyteen

Lapsia ja nuoria ei Suomessa nähdä kuntalaisina lainsäädännöstä huolimatta. Lasten ääni saadaan kuulumaan, kun eri alojen aikuiset istuvat samaan pöytään. Valtakunnallinen Täällä lapsi ja nuori - kuuleeko Suomi? -koulutuskiertue kannustaa kuntia lapsilähtöisyyteen.
Lasten ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa ja tulla kuulluksi kunnissa vaihtelevat huomattavasti. Noin kolmasosassa kuntia ei ole edes lasten ja nuorten kuulemiselle tarvittavia rakenteita tai järjestelmiä, vaikka lainsäädäntö niin edellyttää.1)
Suomen perustuslain sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus tulla kuulluksi sekä osallistua itseään koskeviin asioihin kehitystasonsa mukaisesti. Nuorisolaki vuodelta 2006 puolestaan velvoittaa järjestämään alle 29-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallisten ja alueellisten asioiden käsittelyyn.

Lisäksi viime vuoden uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia tekemään perusteelliset suunnitelmat, joissa huomioidaan myös lasten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila yleisesti.
- Jotta kunnissa työn alla olevat kuulemisia koskevat mallit saataisiin toimiviksi, on suunnitteluun otettava mukaan lapsia ja nuoria, painottaa Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja.
Wreden mukaan onnistuneiden suunnitelmien teko edellyttää myös kunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Saman pöydän ääressä pitäisi istua kuntien nuoriso-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimien asiantuntijoiden.
Osallistumisen ja kuulemisen laaja-alaisessa huomioinnissa tarvitaan lisäksi järjestelmällistä koulutusta. Tällä hetkellä sitä on kunnissa tarjolla vähän. Koulutusta tarvitsisivat niin kunnan henkilöstö, luottamushenkilöt sekä lapset ja nuoret.

Koulutustarpeeseen vastataan 12.1.2009 käynnistyvällä koulutuksien sarjalla. Täällä lapsi ja nuori - kuuleeko Suomi? -seminaareissa jaetaan käytännön tietotaitoa ja malleja. Eri kuntasektoreiden yhteistyöhön kannustava koulutus on tarkoitettu kuntien viranomaisille, luottamushenkilöille, opetushenkilöstölle ja nuorisotyöntekijöille.
Seminaarit järjestetään tammi- ja maaliskuun aikana Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa.
Toteutuksesta vastaavat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, lapsiasiavaltuutettu, lääninhallitukset ja maakuntaliitot.

YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.
Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.

Sopimuksen kolme keskeistä teemaa ovat lapsen oikeus
1) erityiseen suojaan ja hoivaan,
2) riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä
3) osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009. Juhlavuoden suojelijana Suomessa toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
lisätietoja:
- ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, puh. 0400 810077, S-posti: georghenrik.wrede(at)minedu.fi
- tiedottaja Camilla Lehtinen, Lapsen oikeudet -kampanja, puh. 040 718 1114, S-posti: camilla.lehtinen(at)pp.inet.fi
www.minedu.fi/politiikkaohjelma