Elän kirjoista

E.v.p sanoi, että hän ei ole koskaan nähnyt ihmistä, joka lukee saunassa.
Hän näki, eli, kuoli.
Mutta tästä ei sitten puhuta muille...

hande kirjoitti:

E.v.p sanoi, että hän ei ole koskaan nähnyt ihmistä, joka lukee saunassa.
Hän näki, eli, kuoli.
Mutta tästä ei sitten puhuta muille...

Minuun voit luottaa, en toki ala muille kertoilemaan kahdenkeskisistä jutteluista.

Saunassa lukeminen kuulostaa hullunkuriselta. Vaan, hmmmm... kun tässä mietiskelin asiaa, niin voishan se olla rentouttavaa maata lauteilla, tyyny pään alla ja siinä suloisessa lämmössä lueskella hyvää kirjaa. Ei paha, ei paha.
Tosin olen sen verran kova saunomaan, että en kauaa malttaisi lauteilla makoilla, kun tulis tunne, että Löylyä pitää heittää.

Kukaan ei ole nähnyt mua saunassa kirjan kera, mutta moni löylynapon kanssa ja siinä on jo kattomista. Vähän aikaa, ennen pakenemista.

Tämä ketju toimikoon aasinsiltana vastaukselleni kysymykseesi, joka koski paksua kirjaa hyllyssäni.
En tarkoittanut olla vastaamatta, mutta jotenkin se jäi.
Kirja on Perhe Raamattu.
Etulehdillä olevan tammen juuristoon, enempää kuin oksillekkaan ei ole raapustettu yhtään nimeä. Se taas johtuu siitä, että aloittamani sukututkimus loppui lyhyeen. Syytä en tosin kerro.
Ehkäpä joku vitsiniekka kertoo!

Heikunkeikku kirjoitti:

Minuun voit luottaa, en toki ala muille kertoilemaan kahdenkeskisistä jutteluista.

Saunassa lukeminen kuulostaa hullunkuriselta. Vaan, hmmmm... kun tässä mietiskelin asiaa, niin voishan se olla rentouttavaa maata lauteilla, tyyny pään alla ja siinä suloisessa lämmössä lueskella hyvää kirjaa. Ei paha, ei paha.
Tosin olen sen verran kova saunomaan, että en kauaa malttaisi lauteilla makoilla, kun tulis tunne, että Löylyä pitää heittää.

Kukaan ei ole nähnyt mua saunassa kirjan kera, mutta moni löylynapon kanssa ja siinä on jo kattomista. Vähän aikaa, ennen pakenemista.

Lue lisää

On juuri näitä sanahelmiä, joita Lönnrothin tavalla etsin.
Hyvin kaunis sana. Länsisuomalainen.

verditti kirjoitti:

Tämä ketju toimikoon aasinsiltana vastaukselleni kysymykseesi, joka koski paksua kirjaa hyllyssäni.
En tarkoittanut olla vastaamatta, mutta jotenkin se jäi.
Kirja on Perhe Raamattu.
Etulehdillä olevan tammen juuristoon, enempää kuin oksillekkaan ei ole raapustettu yhtään nimeä. Se taas johtuu siitä, että aloittamani sukututkimus loppui lyhyeen. Syytä en tosin kerro.
Ehkäpä joku vitsiniekka kertoo!

Lue lisää

...olisihan se pitänyt arvata. Niin paksu ja iso kirja. Jostain syystä ei yhtään juolahtanut mieleen.
Sellainen valtava, kuvitettu raamattu, jokseenkin saman kokoinen, kuin sinun, on isäni kodista kulkeentunut yhdelle sisaruksista. Heillä oli 8 lasta ja se, joka luki ensimmäisenä koko raamatun, sai sitten sen raamatun itselleen. Nopeimmin luki perheen toiseksi nuorin lapsi ja hänelle se sitten annettiin.

En oikein ymmärtänyt viestisi lopussa olevaa kirjoitusta, että joku vitsiniekka kertoisi...
Ehkä juontuu jostakin aikaisemmasta ketjusta? Mutta eipä mun kaikkia tarvitse ymmärtääkään.

Heikunkeikku kirjoitti:

...olisihan se pitänyt arvata. Niin paksu ja iso kirja. Jostain syystä ei yhtään juolahtanut mieleen.
Sellainen valtava, kuvitettu raamattu, jokseenkin saman kokoinen, kuin sinun, on isäni kodista kulkeentunut yhdelle sisaruksista. Heillä oli 8 lasta ja se, joka luki ensimmäisenä koko raamatun, sai sitten sen raamatun itselleen. Nopeimmin luki perheen toiseksi nuorin lapsi ja hänelle se sitten annettiin.

En oikein ymmärtänyt viestisi lopussa olevaa kirjoitusta, että joku vitsiniekka kertoisi...
Ehkä juontuu jostakin aikaisemmasta ketjusta? Mutta eipä mun kaikkia tarvitse ymmärtääkään.

Lue lisää

Se loppu tarkoitti tietenkin sitä, että kun törmäsin ensimmäiseen romaaniin suvussamme,löin kannet kiinni samalla sekunnilla.
Onneksi meillä on valtaväestön ulkopuolella nämä mustalaiset, joita saa vapaasti morkata, vääristellä heidän elämäntapaansa, sanoa varkaaksi. Kukaan ei heristä sormeaan, ei nouse syytettä rasismista. Muilla vähemmistöillä sen sijaan on puolustajansa, vaikkapa nyt pullasorsilla.

verditti kirjoitti:

Se loppu tarkoitti tietenkin sitä, että kun törmäsin ensimmäiseen romaaniin suvussamme,löin kannet kiinni samalla sekunnilla.
Onneksi meillä on valtaväestön ulkopuolella nämä mustalaiset, joita saa vapaasti morkata, vääristellä heidän elämäntapaansa, sanoa varkaaksi. Kukaan ei heristä sormeaan, ei nouse syytettä rasismista. Muilla vähemmistöillä sen sijaan on puolustajansa, vaikkapa nyt pullasorsilla.

Lue lisää

ovat antaneet elämän monille sotaveteraaneille.
Veteraanien jälkeläisien näkee, vieläkin, laittamassa Ranskiksen paloja poluksi.
Polun päässä on ahavoituneet kourat.
Hagiksessa ja muuallakin missä on pumppujen tekemää avovettä.
Kannatan lintujen ruokkimista. Se auttaa monia Suomalaisia.
Ehkä kohta muunmaalaisiakin.

HTZA kirjoitti:

ovat antaneet elämän monille sotaveteraaneille.
Veteraanien jälkeläisien näkee, vieläkin, laittamassa Ranskiksen paloja poluksi.
Polun päässä on ahavoituneet kourat.
Hagiksessa ja muuallakin missä on pumppujen tekemää avovettä.
Kannatan lintujen ruokkimista. Se auttaa monia Suomalaisia.
Ehkä kohta muunmaalaisiakin.

Lue lisää

Kylläkyllä! Tutkailin vähän aikaa...
Olet vakavissasi

verditti kirjoitti:

Kylläkyllä! Tutkailin vähän aikaa...
Olet vakavissasi

kun kyseesä on vakava asia.

Olet jo sitä, mitä minä kirjoista haen.
Nämä elämän rappuset ovat vain niin jyrkät...

hande kirjoitti:

Olet jo sitä, mitä minä kirjoista haen.
Nämä elämän rappuset ovat vain niin jyrkät...

taidan olla.:)

Käytän muiden kovalla vaivalla hankkimat tiedot kuunteluoppilaana hyödykseni.

No onneksi omat lapset ja heistä jokainen, lukevat todella paljon.

Lapsena luin lähes koko kansakouluni kirjaston ennätysajassa läpi. Murrosiässä ahmin kaiken maailman kirjallisuutta. Lukemista jatkui tuonne 25 ikävuoteen asti, mutta siihen se loppui. Nyt ole enää vuosiin jaksanut keskittyä kirjoihin. Enkä syynä on opiskeluvuosien tolkuton pänttääminen joka vieläkin kammottaa. Vuosi sitten ostin yhden viikingeistä kertovan kirjan jota olen yrittänyt lukea nukkumaan mennessä. Olne suurin piirtein puolessa välissä neljstäsadasta sivusta.

emw34 kirjoitti:

taidan olla.:)

Käytän muiden kovalla vaivalla hankkimat tiedot kuunteluoppilaana hyödykseni.

No onneksi omat lapset ja heistä jokainen, lukevat todella paljon.

Lue lisää

Kun suomi jatkosodassa valloitti Vienan Karjalan.
Kylä toimikin wanhalla periaatteella, starikoilla.
Näyrästi piti ottaa sotilasvirkamiehen suikkansa käteen.
Kas ei siellä koulut pelanneet.
Kokemus, järki kyllä.

emw34 kirjoitti:

taidan olla.:)

Käytän muiden kovalla vaivalla hankkimat tiedot kuunteluoppilaana hyödykseni.

No onneksi omat lapset ja heistä jokainen, lukevat todella paljon.

Lue lisää

Voit kuunnella netistä viikon ajan ohjelmaa tuosta Waltarin eläkerrasta. Siinä on Rajala haastateltavana ja pääpiirteissään teos käydään läpi, mielenkiintoisia anekdoottejakin tulee esiin. Uusinta tuli juuri aamulla ylen ykköseltä.

Steffo kirjoitti:

Lapsena luin lähes koko kansakouluni kirjaston ennätysajassa läpi. Murrosiässä ahmin kaiken maailman kirjallisuutta. Lukemista jatkui tuonne 25 ikävuoteen asti, mutta siihen se loppui. Nyt ole enää vuosiin jaksanut keskittyä kirjoihin. Enkä syynä on opiskeluvuosien tolkuton pänttääminen joka vieläkin kammottaa. Vuosi sitten ostin yhden viikingeistä kertovan kirjan jota olen yrittänyt lukea nukkumaan mennessä. Olne suurin piirtein puolessa välissä neljstäsadasta sivusta.

Lue lisää

ainoastaan kuunteluoppilas.
Samaten, pakolliset kotiläksyt tein tunnilla, kotona en milloinkaan esim. kokeisiin lukenut.

Ilmeisesti se on minulle se oikea tapa, sillä koulussa pärjäsin joka vuosi koht' hyvin, joskus erinomaisesti.

verditti kirjoitti:

Voit kuunnella netistä viikon ajan ohjelmaa tuosta Waltarin eläkerrasta. Siinä on Rajala haastateltavana ja pääpiirteissään teos käydään läpi, mielenkiintoisia anekdoottejakin tulee esiin. Uusinta tuli juuri aamulla ylen ykköseltä.

Lue lisää

Avaamatta.Isän muistolla se lähtee.
Pidätkö Waltarista?

Itse pelkään lukea noita kirjoja.
Pelottaa koko suomen puolesta, tällaistakö se meillä on?

verditti kirjoitti:

Voit kuunnella netistä viikon ajan ohjelmaa tuosta Waltarin eläkerrasta. Siinä on Rajala haastateltavana ja pääpiirteissään teos käydään läpi, mielenkiintoisia anekdoottejakin tulee esiin. Uusinta tuli juuri aamulla ylen ykköseltä.

Lue lisää

'kuulostaa' aika vaivattomalle:)

Silti kaikista sopivinta opiskelua on tilanne, siis tässä tapauksessa,Panu Rajala, olisi pöydän vastapuolella ja saisin väliin kysellä niitä "tyhmiä".
(telkkarista satuin näkemään pienen haastattelun siitä aiheesta)

Innostun aihepiiristä riippumatta, sellaisista henkilöistä, jotka ovat innostuneita asioista(-aan). Ei ole paljoakaan väliä, mitä aihe koskee. Kuitenkin vastapuolen olisi hyvä olla perustelevaa tyyppiä, tai niin 'uskottava', että vakuuttaa minut.
Kumma kyllä, mitä vanhemmaksi tulen, sen paremmin minuun osuu ja uppoo!:)

hande kirjoitti:

Kun suomi jatkosodassa valloitti Vienan Karjalan.
Kylä toimikin wanhalla periaatteella, starikoilla.
Näyrästi piti ottaa sotilasvirkamiehen suikkansa käteen.
Kas ei siellä koulut pelanneet.
Kokemus, järki kyllä.

Lue lisää

sisäsitää, ilman käytännön antamaa kokemusta.

Olin 26-v, kun kävin kaksivuotisen ammattiin liittyvän koulun. Oli suuressa etulyöntiasemassa, kun olin ollut käytännön töissä usean vuoden ko. alalla.

Tein jopa sen koulun historiaa ja olisin saanut siitä hyvästä palkallisen koulutuksen teknikoksi/inssiksi, vaan ei ollut minun juttu. Eräs paperitehdas olsisi stipendinä maksanut palkan ja senjälkeen tarjonnut koulutusta vastaavan työpaikan.


Niinkuin yleensä, en ole jälkikäteen katunut päätöstäni. Olen luonteeltani itseni kanssa puurtaja, en pomo tyyppi, jolla on alaisia.
Muuten usein tuntuu, että 'joudun tahtomattani' ottamaan vastuita muidenkin puolesta.

hande kirjoitti:

Avaamatta.Isän muistolla se lähtee.
Pidätkö Waltarista?

Itse pelkään lukea noita kirjoja.
Pelottaa koko suomen puolesta, tällaistakö se meillä on?

Olen koukussa hänen teoksiinsa. Luulen lukeneeni hänen koko tuotantonsa, osa siitä on hyllyssäni.
Aina muutaman vuoden välein luen hänen suuret romaaninsa, Sinuhen, Mikaelit, Johanneksen ja Turmsin. Ihmiskunnan viholliset kuuluu myös näihin sivumäärältäänkin suuriin, mutta jos on lukenut nuo edellämainitut "viholliset" on vain toistoa noista.
PS. Ei tuota raamattua tule muuten availtua, kuin tapauksissa, joissa huomaan olleeni väärässä ja yritän puolustella mokiani. Sieltä löytyy sujuvalla tulkinnalla selitys kaikkeen.
Olen ymmärtänyt leskeytesi olevan kovinkin tuoreen. Enpä kehoittais lukemaan Waltaria tuossa mielentilassa. Niihin jokaiseen sisältyy
järkyttävä rakkaustarina jossa mies on aina se´tappiolle jäävä osapuoli, niinkuin elämässäkin.

verditti kirjoitti:

Olen koukussa hänen teoksiinsa. Luulen lukeneeni hänen koko tuotantonsa, osa siitä on hyllyssäni.
Aina muutaman vuoden välein luen hänen suuret romaaninsa, Sinuhen, Mikaelit, Johanneksen ja Turmsin. Ihmiskunnan viholliset kuuluu myös näihin sivumäärältäänkin suuriin, mutta jos on lukenut nuo edellämainitut "viholliset" on vain toistoa noista.
PS. Ei tuota raamattua tule muuten availtua, kuin tapauksissa, joissa huomaan olleeni väärässä ja yritän puolustella mokiani. Sieltä löytyy sujuvalla tulkinnalla selitys kaikkeen.
Olen ymmärtänyt leskeytesi olevan kovinkin tuoreen. Enpä kehoittais lukemaan Waltaria tuossa mielentilassa. Niihin jokaiseen sisältyy
järkyttävä rakkaustarina jossa mies on aina se´tappiolle jäävä osapuoli, niinkuin elämässäkin.

Lue lisää

Waltaria ymmärtääkseen, on sielulle laitettava sulku.
Hän on vanha sielu, jonka piti piirtää nämä sanat.
Kuin hän itsekin sanoi, ei näitä voi lukea.
Näihin on asuttava.

Hän oli vaikea ihminen, alkoholisti.
Kukapa ei meistä lukijoistakin...

verditti kirjoitti:

Olen koukussa hänen teoksiinsa. Luulen lukeneeni hänen koko tuotantonsa, osa siitä on hyllyssäni.
Aina muutaman vuoden välein luen hänen suuret romaaninsa, Sinuhen, Mikaelit, Johanneksen ja Turmsin. Ihmiskunnan viholliset kuuluu myös näihin sivumäärältäänkin suuriin, mutta jos on lukenut nuo edellämainitut "viholliset" on vain toistoa noista.
PS. Ei tuota raamattua tule muuten availtua, kuin tapauksissa, joissa huomaan olleeni väärässä ja yritän puolustella mokiani. Sieltä löytyy sujuvalla tulkinnalla selitys kaikkeen.
Olen ymmärtänyt leskeytesi olevan kovinkin tuoreen. Enpä kehoittais lukemaan Waltaria tuossa mielentilassa. Niihin jokaiseen sisältyy
järkyttävä rakkaustarina jossa mies on aina se´tappiolle jäävä osapuoli, niinkuin elämässäkin.

Lue lisää

Mika Waltarin kansainvälinen menestys johtuu hänen sveitsinranskalaisen kustantajansa toimista Tukija oli silloinen suurlähettiläs Suomessa. Tämän seurauksena vieläkin on eräässä suomalaisessa yliopistossa hänen poikansa tai pojanpoikansa. Sitä Vanha Mylly ravintolaa ei enää ole siinä Lac Lemanin törmällä, jossa W oli vieraana..Käännökset ranskaksi ovat yllättävän hyviä. Ensin ranskaksi ja myöhemmin sitten markkinamurteelle englanniksi.

minäkin olen oppinut, vaan enpä tiennyt, saati mistä kirjasta se on pätkäisty:)

Onkohan kirjailija mahtanut itse niin toimia, vai kuultua kirjannut?

lukemisessakin joku juju on, eikä nimenomaa ole ainoastaan eliitin tai alempien sosiaaliluokkien yksinoikeus.


Suomi on kirjastojensa kautta tasa-arvoinen maa, kuten useassa muussakin mielessä.
Kirjastot eivät ole tasapäistämässä kansaa, mitä joskus koululaitoksesta sanotaan.
Silti 'väittäisin', ettei koululaitoskaan siihen kykene, sellainen on selvästi yliarviointia koululaitoksen voimasta.;)

emw34 kirjoitti:

lukemisessakin joku juju on, eikä nimenomaa ole ainoastaan eliitin tai alempien sosiaaliluokkien yksinoikeus.


Suomi on kirjastojensa kautta tasa-arvoinen maa, kuten useassa muussakin mielessä.
Kirjastot eivät ole tasapäistämässä kansaa, mitä joskus koululaitoksesta sanotaan.
Silti 'väittäisin', ettei koululaitoskaan siihen kykene, sellainen on selvästi yliarviointia koululaitoksen voimasta.;)

Lue lisää

Luin eilen tosi mielenkiintoisen kirjan.
Jokainen lause oli luettava ajatuksella.
Olof Lagercrantzín Ensimmäinen piirini.

Lukeminen voi toimia myös pakenemisena.
Todellisuus on liian ahdistavaa, kirja kautta
voin mennä jonkun toisen ihmisen todellisuuteen,
hetkeksi. Ollessani masentunut, joskus kolme-
kymmentä vuotta sitten, luin Kalle Päätalon
kirjoja. Ajattelin, ettei mulla nyt sitten niin huo-
nosti taida mennäkään...

Wiiru& kirjoitti:

Luin eilen tosi mielenkiintoisen kirjan.
Jokainen lause oli luettava ajatuksella.
Olof Lagercrantzín Ensimmäinen piirini.

Lukeminen voi toimia myös pakenemisena.
Todellisuus on liian ahdistavaa, kirja kautta
voin mennä jonkun toisen ihmisen todellisuuteen,
hetkeksi. Ollessani masentunut, joskus kolme-
kymmentä vuotta sitten, luin Kalle Päätalon
kirjoja. Ajattelin, ettei mulla nyt sitten niin huo-
nosti taida mennäkään...

Lue lisää

Joku muisto on...

Eli padottiin puuelementein joen virtaa. Puita laitettiin poikittaen virran syöksyä vastaan.

Sanoisin, että tammettu virta = padottu tai valjastettu virta.

Nykysuomen sanakirja kertoo (kysymääsi liittyen) sanasta tammi:
2. pato. / Kosken niskassa olevan tammi, jonka kautta tukit päästetään ruuheen. Nurmeksi aoittu paikka saatettiin veden alle patolaitteen eli tammen avulla. Kesällä järvi pantiin tammeen (=padottiin) uittoveden kokoamista varten. - Kuv. Silloin aukeni tammi ja [puheen] rätinä syntyi yhtäkkiä. KANERVA.

3. myllyn tms. siipien akselina oleva tukki, tammi-, siipitukki / Jalkamyllyn käyttörattaan muodostavat pystysuorassa asennossa oleva myllyn tammi ja siihen säteittäisesti upotetut ja kiinnitetyt siivet.

oikeastaan kaunis sana...
mitenkähän se sitten taipuu noin niinkuin passiivissa
että sitä virtaa ei ole tammettu ?

ja kiitos.. ;)

nyt ymmärrän tuon symboliikankin .....

optimisti-orvokki kirjoitti:

Sanoisin, että tammettu virta = padottu tai valjastettu virta.

Nykysuomen sanakirja kertoo (kysymääsi liittyen) sanasta tammi:
2. pato. / Kosken niskassa olevan tammi, jonka kautta tukit päästetään ruuheen. Nurmeksi aoittu paikka saatettiin veden alle patolaitteen eli tammen avulla. Kesällä järvi pantiin tammeen (=padottiin) uittoveden kokoamista varten. - Kuv. Silloin aukeni tammi ja [puheen] rätinä syntyi yhtäkkiä. KANERVA.

3. myllyn tms. siipien akselina oleva tukki, tammi-, siipitukki / Jalkamyllyn käyttörattaan muodostavat pystysuorassa asennossa oleva myllyn tammi ja siihen säteittäisesti upotetut ja kiinnitetyt siivet.

Lue lisää

Tulee ruotsinkielen sanasta "damm" = pato.

huolelliseen ja perusteelliseen tutkimustyöhön, ja kertovat kuvaamansa ajan elämästä ihan oikeaa tietoa. Kirjat voivat olla myös hyvä tapa rentoutua ja siirtyä hetkeksi fiktiiviseen maailmaan tai yhteen esimerkkiin jonkun toisen todellisuudesta.

Elätkö sinä valhemaailmassa, kun katsot televisiota tai käyt elokuvissa? Kirja vaatii ja jättää elokuvaa enemmän tilaa omalle mielikuvituksille ja ajattelulle. Hyvä kirja tai elokuva voi toimia monella tasolla ja jättää lukijalle/katsojalle tilaa tulkita sisältöä oman elämänkokemuksensa mukaan. Eri ihmisille sama elämys voi tarjota eri tasoja tai jollekin se ei kerro yhtään mitään.