Hätkähdin, kun aivan luontevasti nyt siirretäään valtion eläkerahastosta rahaa yrityslainoihin ja vielä suuriin yrityksiin, jotka ovat jo saaneet runsaita verohelpotuksia tämän hallituksen ja varsinkin edellisen hallituksen aikana. Tulonsiirtoa verovaroista on maksettu kuin maataloustukiaisia muinoin.
Edellisen laman aikana kävi niin, että konkursseja tuli roppakaupalla ja mm. yksityiset eläkeyhtiöt, jotka olivat lainanneet eläkevakuutusmaksuja vastaan yrityksille rahaa jäivät nuolemaan näppejään ja saivat tuntuvat luottotappiot. Rahastoista jäi silloin puuttumaan satoja miljoonia luottotappioina. Niinpä eläkevakuutusmaksuja tuntuvasti korotettiin ja palkansaajille kehitettiin ihan omat maksut, jotka sitten jäivät pysyviksi.
Kuka takaa, ettei yritysten tappiokierre lainoista huolimatta jatku ja etteivät yritykset siirrä rahat saatuaan toimintaansa ulkomaille? Siitä on saatu esimerkkejä riittämiin. Ovatko eläkerahastot jatkossakin niitä, joista rahaa mätetään takuitta ja vakuutuksitta, kun yrityksillä menee huonosti? Tappiota tuottaneet yritykset ovat muka tuottavia sijoituksia? Missä yrittäjyyden riski suomalaispoliitikkojen mielestä on?
Yksityisellä puolella tehtiin päänavaus samaan suuntaan Marimekon kohdalla. Ilmarinen ja Varma ostivat osakkeet, joita ammattisijoittaja Ihamuotila ei uskaltanut ostaa. Kas, eläkeyhtiöitä eivät riskit huoleta. Other peoples` money tosiaan.
Kummallista,että eläkeyhtiöt ja valtion eläkerahsto eivät ole olleet lainkaan huolestuneita siitä, että Suomessa toimivat suuret yritykset ovat vain käärineet voittoja, mutta eivät investoineet lainkaan Suomeen. Nyt, kun yritykset rahavaikeuksiaan syyttäen eivät ainakaan investoi Suomeen, me senkun syydämme lisää verorahoja.
Miten suu sitten pannaan ja kuka kantaa vastuun, kun rahastoista puuttuu miljardeja ja eläkkeitä pitäisi maksaa eikä ole, mistä ottaa? Hyväksymmekö me ikääntyneetkin ihan kaiken? Sanoen, että voi, voi, kun politiikka on niin vaikeaa?
Edellisen laman aikana kävi niin, että konkursseja tuli roppakaupalla ja mm. yksityiset eläkeyhtiöt, jotka olivat lainanneet eläkevakuutusmaksuja vastaan yrityksille rahaa jäivät nuolemaan näppejään ja saivat tuntuvat luottotappiot. Rahastoista jäi silloin puuttumaan satoja miljoonia luottotappioina. Niinpä eläkevakuutusmaksuja tuntuvasti korotettiin ja palkansaajille kehitettiin ihan omat maksut, jotka sitten jäivät pysyviksi.
Kuka takaa, ettei yritysten tappiokierre lainoista huolimatta jatku ja etteivät yritykset siirrä rahat saatuaan toimintaansa ulkomaille? Siitä on saatu esimerkkejä riittämiin. Ovatko eläkerahastot jatkossakin niitä, joista rahaa mätetään takuitta ja vakuutuksitta, kun yrityksillä menee huonosti? Tappiota tuottaneet yritykset ovat muka tuottavia sijoituksia? Missä yrittäjyyden riski suomalaispoliitikkojen mielestä on?
Yksityisellä puolella tehtiin päänavaus samaan suuntaan Marimekon kohdalla. Ilmarinen ja Varma ostivat osakkeet, joita ammattisijoittaja Ihamuotila ei uskaltanut ostaa. Kas, eläkeyhtiöitä eivät riskit huoleta. Other peoples` money tosiaan.
Kummallista,että eläkeyhtiöt ja valtion eläkerahsto eivät ole olleet lainkaan huolestuneita siitä, että Suomessa toimivat suuret yritykset ovat vain käärineet voittoja, mutta eivät investoineet lainkaan Suomeen. Nyt, kun yritykset rahavaikeuksiaan syyttäen eivät ainakaan investoi Suomeen, me senkun syydämme lisää verorahoja.
Miten suu sitten pannaan ja kuka kantaa vastuun, kun rahastoista puuttuu miljardeja ja eläkkeitä pitäisi maksaa eikä ole, mistä ottaa? Hyväksymmekö me ikääntyneetkin ihan kaiken? Sanoen, että voi, voi, kun politiikka on niin vaikeaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
On tuossa alempana!
Noh, mehän ollaan erään kirjoittajan mukaan seniilejä. On tuolla romanialaisromaneistakin kaksi samaa aihetta. Eikös kertaus ole opintojen äiti? En ole huolissani siitä, että saisin muutenkaan kommentteja, kun aihe on näin vaikea ja käsittämätön. Jos joku tästä ryhmästä edes joskus katselisi ja kuuntelisi talousuutisia ilman,että taju on kankaalla, se olisi jo jotakin.
Mielestäni tämä toimisi parhaiten nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.Eläkelaitoksilla ON RAHAA.
Eihän nyt olekaan kysymys mistään KORVAUKSETTOMASTA HÄTÄAVUSTA,vaan yritysten rahoituksen turvaamisesta.
Tämä rahoitushan toimii aivan markkinahintaisena lainarahana. Tietenkin valtiovallan pitää antaa tietyt takuut rahoitusta käyttävän yrityksen puolesta. Juuri nyt yrityksillä on suuria vaikeuksia saada pankeilta rahaa toimintansa pyörittämiseen,koska PANKIT EIVÄT VIPPAA TOISILLEEN.Pankeilla ei siis ole mistä ottaa,vaikka olisi kuinka hyvä lainan tarvitsija.
Tämä eläkerahojen sijoitusmuoto,jos mikä,olisi oikeaa ja varmaa sijoitustoimintaa.
Vastaan kuin Aisopoksen sadussa kettu, jota vokoteltiin vierailemaan kiltin leijonan luolassa: jäljet pelottavat. Tarkemmin sanottuna se, että hirveällä kiireellä valmistellaan lainoja yrityksille, jotka viime vuosina eivät ole osoittaneet kykyä kasvuun tulevaisuuden varalle, muuten rahat eivät olisi loppu slut.
Miksi niihin nyt pitäisi luottaa? Yritysten vetäjiin, joiden ainoa keino supistaa kuluja on henkilökunnan irtisanomiset. Lainataan rahaa toivossa, että Siperia opettaa - vai?
Ollaan eletty kädestä suuhun erittäin hyvinä aikoina, jolloin fiksu liikeenjohtaja olisi sijoittanut sivuunkin, koska kaikki tiedämme, että kurssit sekä suhdanteet tulevat myös alaspäin. Lamasta on puhuttu jo pitkään, joten varautua siihen olisi voinut.
Kyllä minä uutisista olen sen hyvin ymmärtänyt,että on aivan kamala tilanne, kun pankki ei lainaa. En ole tilanteen kamaluudesta samaa mieltä. Monet yritykset liioittelevat nyt tilanteensa huonommaksi kuin se on, koska tulevat saamaan erittäin halpaa rahaa. Halvemmalla ne eivät sitä pankista saisi, kannattaa siis valittaa.
Olen täysin vakuuttunut suuryritysten johtotasoa seuranneena, että siellä ei ole osaamista muuhun kuin valittamiseen ja siihen,että on totuteltu iltalypsyyn. Valtiota huudetaan apuun eli kaikkia veronmaksajia, kun vähänkin suhdanteet liikahtavat alaspäin. Olen myös vakuuttunut, että valtio on löpsö velanantaja ja auttaja, koska ei annettujen rahojen perään kysele eikä ole tarkka. Pankkituki näytti, miten hukataan rahaa, kun kulloinkin voimassa oleva taho valtion nimissä antaa lainaa ja hoitaa omaisuutta. Näin jälkikäteen siitä ollaan hyvin muistamattomia.
Yrityksillä on mahdollisuus saada maksamiaan eläkevakuutusmaksuja vastaan lainaa eläkevakuutusyhtiöistä. Sen pitäisi riittää. Suomalaista kannattavaa sijoittamista tulisi toki suosia, mutta onko kannattavaa suosia yrityksiä, jotka eivät ilman lainarahaa pärjää lainkaan? Edes tässä vaiheessa, jolloin lama on vasta alullaan? Oli suomalainen tai muu yritys, kannattavaa toiminta ei voi olla, jos se on yksinomaan lainarahasta kiinni, niin se vaan on.
Tässä pelissä käy niin, että kun rahat on saatu, pannaan pillit pussiin ja muutetaan muille maille vierahille. Niin kävi pankkitukea eniten kupanneiden kanssa edellisellä kieroksella. Lainoja maksaa takaisin vain harva, mutta poliitikot ovat siihen mennessä vaihtuneet. Ainoa muistamisen arvoinen asia onkin, että muistamme kuluttaa, kuten viisas pääministerimme toivoo.