kuinka pitkälle maatalouden tuhoamisessa mennään? tuhotaanko kaikki, ja vain suomen 700 kartanoa jätetään ainoiksi (valtaviksi) maatiloiksi? nyt ollaan 70 000 tilan määrässä. (sotien jälkeen oli 150 00 tilaa) onhan se mahdollista että EU:n päättäjät ovat tehneet sen päätöksen. suvussa minullakin on muutama kartanon herra ja emäntä, ja heille tämä kysymys on ihan yhtä pimennossa kuin minullekkin, köyhälle talonpojalle.
missä menee tilakokoraja? mihin EU menee?
poker face
642904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Kyllä kai kannatavan tilan tukikelpoinen peltopinta-ala pitäisi olla yli 35 hehtaarin, kymmenen vuoden päästä ehkä 50 hehtaarin.
Kun kerran tukikelpoista yhteenlaskettua peltopinta-alaa ei voi EU säännösten mukaan lisätä valtakunnassa, niin tiloja karsimalla saadaan lisää peltoja niille jotka jatkavat.
Joten oletan tilojen määrän noin puolittuvan seuraavaan kymmenen, tai ehkä kahdenkymmenen vuoden aikana.
Ainakin täällä missä minä viljelen tätä tilaa, niin suuria tiloja ei tule moniakaan. Pellot ovat pienehköjä lohkoja ja moreenimaita tai suota. Tuskin näitä on kukaan halukas vuokraamaan, ehkä "hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi" korkeintaan.
Tarvitaan jonkinlainen "järistys" ennenkuin päättäjät huomaavat, että pienempikin tila on tarpeen ruokaa tuottamaan. Ja onhan se traktorintekijän etukin, että mitä useampi maatila, sitä enemmän traktoreita voi myydä.
jäljellä ja viljanviljelytilan min.60 ha
jolla laskennallisesti päästään kannattavuuteen
jolloin on mahdollista saada täysi starttiraha
terv 50 ha ja isäntää pitäs nuorentaa
Investointeihin tila saa tukea, kun pystyy osoittamaan maataloustulon olevan viiden vuoden päästä vähintään 17 ooo euroa.
Nuo "kartanot" eivät ole välttämättä niitä kannattavimpia tiloja nyt eikä tulevaisuudessa juuri korkeiden palkkakulujen takia.
Itse näkisin tulevaisuudessa jatkavien päätoimisten tilojen asettuvan 150-250 hehtaarin kokoluokkaan, eli sellaisiksi joita yksi ihminen pystyy hoitamaan pienen kiireavun turvin...
Lisäksi aina tulee olemaan suuri koukko pieniä harrastetiloja, joilta ei odotetakkaan saatavan mitään tuloja ja joita hoidetaan sivutoimisesti.
Nämä edellämainitut seikat huomioiden tilojen määrä tuskin vähenee juurikaan alle 50 000 tilan???
maataloustulo samakuin verotettava tulo?
Juu vissiin suurinpiirtein ja siitä vähennetään metsätulot ja urakointitulot kuten paalinpyöritys ja tietysti palkkatulot. Minusta ihan ok systeemi. Jos homma ei kannata, niin eikö se ole vaan hyvä jos järjestelmä estää investoimasta kannattamattomaan.
Toisaalta laskelmaa pystyyn säätämään melkoisesti omien ajatuksiensa mukaan, jos haluaa pettää itseään...
Tällä hetkellä moni tila, jolla tuo laskennallinen tulo jää alle 17000 euron tekee investoinnin silti ja ihan omarahoitteisesti.
Tiedän myös muutamia SPV kauppoja tehdyn omarahoitteisesti tuon tulorajan vuoksi. Totuushan on se, ettei tuo tuloraja aiheuta kuin eriarvoisuutta ja katkeruutta tilojen välille. Sellainen isäntä joka on päättänyt jatkaa viljelyä, tekee sen vaikka ei mitään yhteiskunnan avustuksia saisikaan. Turhaa on millään rakenteen kehittymisellä perustella.
En usko että tilakoko tulee olemaan milloinkaan luokkaa 150-200 hehtaaria. Ehkä jossain etelän suotuisimmilla alueilla voidaan 100 ha ylittää, mutta kautta suomen pidän 50-60 hehtaaria realistisena. Omalla paikkakunnalla ei ole yhtään yli 150 ha tilaa, vaikka vahva maatalouspitäjä onkin. Isot tilat on kokoluokassa 50-100 hehtaaria ja valtaosa luokkaa 30 ha.
Miten se tilakoko voisi kasvaa tuollaisiin lukuihin kun lopettajia ei juurikaan ole?
vajaan 30 kantturan karjapimiössä jää verotettavaa vuodesta riippuen jotain 1500-2000€/elukka eli tuohon 17000€ pääsee jo 10 lehmällä??
Kannattavuus on täysin tilakohtainen asia!
Joku saa leipänsä pienestäkin tilasta, toinen ei saa isostakaan. Sinä ainakin saat pienellekkin tilalle halutessasi investointitukia, koska pystyt helposti likwissä osoittamaan nykyisen ja tulevan kannattavuuden.
Ainoa muistettava asia on se, että nykyisessä investointituessa tuotannon täytyy kaikissa tapauksissa kasvaa aina vähintään 25 prossaa.
Kyllä sitä peltoa alkaa tippua, kunhan hinnat ja tuet vielä laskee ja kulut nousee.
Peltopinta-alan hoidolle ei ole olemassa ylärajaa, kysymys on vain logistiikasta ja työstä! Itselläni maat ovat yli sadassa peruslohkossa ja neljässä kunnassa! Silti hoidan tilaani pääasiassa yksin! Pari työntekijää palkkaamalla joku 500 hehtaaria kyllä onnistuisi, mutta nykyisillä vuokratasoilla siinä ei ole vielä järkeä.
Ps. Maatalous on vielä liiankin kannattavaa, kun maksetaan ihan järjettömän suuria vuokria, jotkut jopa peltotukia enemmän!
Seuraa ikä rakennetta. Keski-ikä yli 50 vuotta isännillä.
Ei niitä maita ja mantyjä hautaanka viedä!
On totta, täälläkin viljelijät ovat merkittävältä osalta yli 50 ikäisiä. Mutta eipä he montaa vuotta viljele, kun uusi sukupolvi tarttuu remmiin.
Aika jännä on ollut huomata sellaisten parikymppisten kaverien muuttaneen mielensä kun ovat ensin opiskelleet ja asuneet kaupungissa muutaman vuoden, ajatuksella että ikinä ei maalle enää tulla, niin muutaman vuoden kuluttua ollaan kovasti halukkaita ottamaan se vanhempien tila haltuun. Kai se routa porsaan kotiin ajaa.
Jokatapauksessa, ei niitä lopettavia tiloja ole. Ei ainakaan täällä missä maatalous on arvostettua ja viljely intensiivistä. SPV kauppoja tehdään 15-20 hehtaarin tiloilla siinä missä isoillakin.
Nuoren sukupolven paluumuutto ja maataloudesta toimeentulon saanti tulee lisääntymään muutto mahd lisääntyy ei maatalouden hoito.Työttömälläkin huomattavasti parempi tulokehitys kuin maanviljelijällä.Talkoot eivät onneksi meitä enään kiinnosta ja tulokehitys on tilastollinen totuus.Maataloudessa heikko tulokehitys
Viljelijäväestön kokonaistulot ovat kasvaneet maatilojen ulkopuolisten palkkatulojen kehityksen kautta. Maataloustulo ei ole reaalisesti lisääntynyt vuodesta 1995, vaikka tilakoko on kasvanut keskimäärin kolmanneksen peltoalalla mitattuna. Vuoden 1990 keskimääräistä maataloustuloa ei vieläkään ole saavutettu. Paras tulokehitys on saavutettu osa-aikaisimmilla tiloilla, joilla on voitu hyödyntää maatalouden ulkopuolista tulokehitystä.
Tilakoon kasvua mielestäni ajoittaa eräs toinen juttu erittäin tehokkaasti.
Nimittäin Suomessa tukikelpoiset lohkot on aika pienissä paloissa ja ympäri kyliä, joten jos tilojen hehtaarimäärät nostetaan keinotekoisesti jonnekkin 100 ja 200 hehtaarin välille ja siitä yli, niin tiloista tulee sellaisia tilkkutäkkejä, ympäri pitäjää.
Tämä aiheuttaa lohkojen hoitamiselle vaikeuksia, syntyy ylimääräisä kuluja ja työajasta tulee tehotonta, siirtymät lohkolta toiselle vie yhtäpaljon aikaa kuin itse työt lohkoilla.
Tämä tosiasia jossakin vaiheessa, kyllä rajoittaa tilojen kasvua ja ainakin hidastaa sitä, jos ei muuta vaikutusta ole.
On hyvä, että osa tiloista tekee tappiota koska se antaa ammattitaitoisemmille mahdollisuuden tehdä tulosta...
Tämä on kyllä ihan maailmanlaajuinen ilmiö, pienellä tilalla ehkä kannattaakin toisen kulkea tilan ulkopuolella töissä ja suunnata tilan tuotanto siten, että sen voi yksi ihminen hoitaa.
Eli se on työpaikka yhdelle, kun se oli sitä ennen kahdelle.
Tekniikka ja koneistus kulkee eteenpäin sellaisella vauhdilla, ettei tilan hoitaminen yksin ole enää homma eikä mikään.
Palkkakuskin hinta ratkaisee työn kannattavuuden.
Peltolohkot voivat olla tosi hajallaankin, ainakin emolehmätilalla, kunhan poltto-öljy ja työ ei maksa maailmoja. Me rengin kanssa paalattiin kolmessa kunnassa yli 300 hehtaaria liki 150 lohkossa noin kolmeensataan tuntiin viime kesänä.
Paalien ajo tilalle on sitten toinen juttu, mutta onneksi on talvi aikaa, joten orja vaan maantielle ja lisää käyttöastetta traktoreihin!
Kyllä, mutta jokatapauksessa se on tehotonta, kun verrataan sellaiseen vaihtoehtoon, jossa on muutama suuri lohko tilakeskuksen ympärillä.
Tosin monessa muussa maassa Euroopassa on samanlaisia ongelmia.
Tehokkuus on aina suhteellista, täällä suomessa kaikilla on pienet lohkot ja pitkät etäisyydet.
No joillain on hienojakin peltoja, mutta ne on sitten vastaavasti kalliimpia, joten tehokas työ hyvällä lohkolla voi antaa jopa huonomman tuloksen kuin useilla halvoilla lohkoilla puuhaaminen...
Suhteellisen edun esimerkki;
2 liikemiestä liituraidoissaan kohtasi safarilla leijonan ja toinen alkoi vaihtaa kiireesti lenkkareita jalkaansa, johon toinen kysyi "miksi puet lenkkareita, ei me kuitenkaan päästä juosten leijonaa pakoon" johon toinen vastasi "ei minun tarvitse juosta leijonaa lujempaa, riittää kun juoksen sinua lujempaa".
Kannata jos kyse on kohtuullisen elintason aikaansaamisesta missään toisessa ammatissa ei realitulot ole samalla tasolla pysyneet 13v palkka ei ole noussut.Koneet joudutaan koko ajan ostamaan pienemillä palkkatuloilla on mahdoton yhtälö toimia
koneet on hyviä ei niitä pysty ostamaan koska viivan alle jäävä raha vähenee entisestään.
Näinhän se menee, hinnat nousee nopeammin kuin omat tulot, jos ne nousee oikeastaan ollenkaan.
Hommaa täytyy miettiä, ehkä urakotsijoita käyttää jatkossa enempi, tai etsiä muita vaihtoehtoja.
Laajentaminenkin on joskus jopa pakollista, jos haluaa pitää tilan kannattavana.
Siis nyt oli outo kommentti. Tappiolla viljeleväthän aiheuttavat nimenomaan kouhoiluillaan muille viljelijöille kiusaa. Tämä tulee esille kovien maavuokraajien yli 500 e/ha ja ostajien yli 13000 e/ha toimesta. Mielestäni tässä kustaan yhteiseen hiileen, kun esim broilerkasvattamon tuottoja ajetaan peltoviljelyyn ilman taloudellista järkeä. Nämä peltoviljelyllä tappiota tekevät aiheuttavat tappiota koko viljelijäporukalle.
Tässä asetelmassa parasta tulosta tekee sellainen viljelijä joka ei ole ottanut osaa em. kilpailuun, valitettavasti näin.
Mieti miten kävisi tukijärjestelmälle, jos kaikki tilat olisivat voitollisia?
Tarkoitatko nyt voitollisina:
1. Peltoviljely broilerkasvattamo => peltoviljely vahvasti tappiolla, broilertileillä rahoitetaan. Mielestäni itse maanviljely on tällöin tappiollista
2. Peltoviljely palkkatulo => peltoviljely voi edelleen olla tappiollista, riippuen miten paljon palkkatuloista irtoaa maatalouden rahoittamiseen.
3. Peltoviljely omilla pelloilla, ei muita tulonlähteitä. Pinta-alaa normaali 30 hehtaaria ja suht edullinen konekanta.
Mikä näistä nyt sitten on voitollista, mielestäni 3. vaihtoehto.
Olet ihan oikeassa, että tehokkuutta voi määritellä monella tavalla ja se on tavallaan aina suhteellista.
Peltojen vuokrat on nousseet kohtuuttomasti, samoin hinnat yleensäkin, siinä joutuu kyllä miettimään mistä tulosta puristaa.
Itse uskon, että homma saattaa muuttua paljonkin vuonna 2013, kun kaikki on jälleen pöydällä EU neuvotteluissa.
Tähän sivutoimiviljelyyn, olen saanut siitä ihan riittävästi palautetta.
Kannattavuus on kuitenkin täysin tilakohtainen asia ja riippuu olosuhteista ja viljelijän ammattitaidosta. Jos sinä saat riittävän toimeentulon jo 30 hehtaarilla, niin eikö se ole vain hyvä asia.
Ps. Aika hoitaa broiskutilojen isot tuet ainakin täällä etelä-suomessa, kuten kaikilta kotieläintuottajilta putoo kaikki eläintuet, siis täällä etelässä!
Sehän on selvää että kotieläintuet poistuu kokonaan, mutta leikataanko 2013 myös peltotukia?
Peltotuet ovat nyt jo niin jäätävän korkeita, että pelko tukien pudottamiseen on olemassa, toisaalta jos vuokratasot hieman kohtuullistuisivat, niin homma pysyisi silti balanssissa. Vuokrathan pomppasivat tilatukiuudistuksen myötä, joten toivottavasti mekanismi toimii toiseenkin suuntaan.
Itse pääsin ostamaan isohkon määrän peltoa, joten minulla oman pellon osuus on nykyään 43%, kun se tähän asti oli alle 21% koko pinta-alasta.
Toisinsanoen, tulen toimeen vaikka suuresta osasta vuokramaita täytyisi luopua 2013 jälkeen.
rahareikiä kuin pohjaton maataloustukikaivo.
Nyt alkaa maatalouden osuus taloudesta olla niin pieni että poliittisesti mahdollista ja välttämätöntä panna rahahanat kiinni.
Viisas maajussi kalkyloi tulevaisuuttaan ilman tukia.
Laman kourissa kärvistelevät maat on pakotetut siirtämään rahavirtoja tuottavampiin kohteisiin.
Kyllä ruoan tuottajia aina riittää on tukia tai ei. Tukien ikuiseen apuun luottaneet putoavat pois, se on realiteetti. Maatalouden tuottavuusvaatimukset lisääntyy aina vain tulevaisuudessa. Ei millään valtiolla ole varaa luoda rälssiä joka olisi täysin suojattu reaalitaloudelta.
Ei kestä kauaa kun poliitikot uskaltavat sanoa sen "ruman" sanan "reilun pelin maataloustuotanto".
Kyllä tukien kanssa vaan on niin, että tuet pysyy niin kauan, kunnes USA luopuu vientituistaan maataloustuotteissa.
Tämä homma on jenkkien käsissä, niiden tuotanto käsittää noin 50 %:tia maailmalla vapaasti myytävästä viljasta ja jos jenkit ei lopeta vientitukien maksamista, ei pienemmilä toimijoilla ole mahdollisuutta muuttaa asioita.
Jos tuotantoa ei kokojan laajenneta, koneita ei suurenella, niin raha ei liikkuisi vaan jäisi makaamaan pienten, omavaraisten, vakavaraisten tilojen pankkitileille.
Ja verottaja pääsisi pian liian lähelle...
vartioimaan, pysyy verottaja poissa. Auttaa monta vuotta poistoissa.
Turha sille mitään ylärajoja on esitellä.Meilläpäin tehokkaimilla jo satoja hehtaareita. Itsellä vajaa sata.menisi siinä samalla kevyesti300ha.Ei vaan vielä ole saatavilla,enkä viitti raivata tukikelvotonta niin paljoa.Pikkuhiljaa pienenpien talojen oviin naulataan laudat,ja maat vaihtaa omistajaa.Jää se joku pienempi harrastelemaan,mut se on jokaisen oma asia.
Uusi satakolmikymppi hitatsi on 65 ilman alvia ja tonnin ajetut alkaen neljäkymppiä, joten yhen vuoden poistoihin vaan riittäis..
Kuokkaa ei ny kannata ostaa, ku töihin tulijoita on kyllä, kiitos laman..
pienemmät pystyy lopettamaan, isot on nii korviaanmyöde veloossa että ei yksinkertaisesti voi muutakuin kärvistellä...
Täs sain hyvät naurut ku otin 16400 numerosta tiedot yhden isoon isännänä autosta, nii arvaa huvikses mikä oli omistaja... GEMONEY heheheh :):):) abaut 1000 sonnia ja peltoa tarpeeksi.. ja semmoseen tavalliseen henkilöautokotteroon lainarahaa??
Kun itselläsi ei ole kapasiteettia päänupissa moiseen työhön.Kysyin äskettäin eräältä autokauppiaalta(tunnettu jap. merkki) osamaksukaupan osuudesta autokaupasta.Sanoi olevan n.95%,Että alkamoni makselee pikkuhiljaa..Ja lopuksi.Turhaa kadehtit,sillä isollakin tilalla on murheensa,töitä sielläkin tehdään,useinmiten enemmän kuin pienillä.
Maatiloille ostella velkarahalla autorisoja.Huonoa taloudenpitoa.
osamaksukorko on esim. Delta-autossa nyt 0 %:tia tarjouksessa vielä tämän viikon, viime vuonna samaanaikaan se oli 1 %:tti.
Muissakin autoliikkeissä on samanlaisia tarjouksia tämäntästä, itse ostin auton kolme vuota sitten Dela-autosta tuolla 1 %:n tarjouksella.
Mikäli ostat velaksi, niin autoliike on hyvä vaihtoehto, voit vähentää alvin verotuksessa välittömästi, eikä tuo 1 %:n korko ole paljon mitään, mistä muualta saat lainaa yhtä edullisesti.
alvin voi vähentää? Pakettiauton kyllävoijuu, mutta henkilöauton?
Ennemmin mie kyllä jättäisin sen 1% korolla olevan autolainan ottamatta. Meinaan että vaikka sen auton myisikin hyvin nopeasti, niin aikapaljon ostohinnasta pitää pudottaa. Aika kovan koroon saa maksaa, jos esimerkiksi pari vuotta pidetään autoa, myydään auto, ostohiinta-myyntihinta erotus pitää repiä jostaki rahaa että maksetaan laina pois, jolloin öö.. olet hävinnyt usiemman tonnin ilman minkäänlaista tulopuolta? Tai jos ajat ite autolal, ekkä myy hetikoha pois, niin missäkohtaa niitä tuloja tulee sijoitetulle pääomalle? Senyt on sinänsä se ja sama maksetaanko sitä 1% vai 5% korkoa kun kuitenkin se lainapääoma 100% menee hukkaan. Muutan trosenin korkoerolla ei oo merkitystä...
senverran kapasiteettia että en käsiäni semmoseen paskaan lykkää.. Senverran ollunna töissä isommissa taloissa että moro...
Ennenvanhaan kaupanteko oli kuulemma kauppiaan kohdalta tod. helppoa. Isännät käveli kauppaan, sanottihin että 1 kpl 5000 voortti, ja rahat lipattihin povitaskusta kauppiaan käteen, ja asia sillä selevä. Nyt sitte on kaikenmoisia iesuksen osamaksuja joiden kanssa pitää veivata moneensuuntaan, ja vaihdossa tulee kaikenmoisia romuja mitä ei saa hukattua minnekkää, vaikka tosin nisitä nyt ei tartte mitää käytännössä hyvittää, mutta kuitenkin ne pitäs saada myytyä ulos minimissään 20% katteella. Ja vanhoissa koneissa ei ollu mitää vikoja., Nyt on kaikenoisia olematoon vikaa takuuaikana. Meinaan ei niissä vanhemmissa koneissa yksinkertaisesti niin vähän osia että ei voi tulla kaksinkertaista vikaa..
En minä mitää karehdi, ihmettelin vaa että miksei se tuomosta kotteroa ole maksanut rahalla..? Maksaa ny kauheita korkoja rahotusyhtiölle.. Eikö silloin olisi ollu semmonen kiesi parempi mihin rahapussi piisaa?
Ei alvia voi henkilöautosta vähentää, jos sitä ei ole rekisteröity pakettiautoksi.
Aika harva Suomalainen ostaa auton käteisellä, kyllä se yleensä ostetaan tavalla tai toisella velaksi, ainakin osittain.
Autoliikkeestä otettu "laina" eli osamaksusopimus, on tänä päivänä hyvinkin kilpailukykyinen laina, itseasiassa ei ne taida pankeissa enää niin mielellään kovin pieniä lainoja edes myöntää, eikä varmasti myönnä lainaa 1 %:n korolla.
Auton osto ei ole sijoitus, mutta aika moni tässäkin maassa on auton ostanut, vaikkei siinä raha kasva ...
Siinä mielessä on ihan tyhjä höpistä korosta sijoitetulle pääomalle ...
Mikäli pääomia on, niin ne sijoitetaan ja auto kannattaa ostaa sillä 1 %:n korolla, saat varmasti sijoituksesta paremman tuoton, kuin itse maksat lainasta korkoa.
No minä olen ostanut auton, tuolla 1 %:n korolla, laskut tulee Ge Moneylta.
Minäpä väännän rautalangasta, niin ehkä tajuat, olettaisin näin ...
Sinulla on rahaa esim. 10 000 euroa, sijoitettavaksi autoon, viet sen vaikka Atrian osuuspääomaksi, josta saat tänä vuonna 20 %:n tuoton pääomalle, kun olet karjankasvattaja.
Eli saat 2000 euroa, korkotuottoa.
Ostat 10 000 euron auton velaksi, 1 %:n korolla, eli velasta peritään korkoa 100 euroa, vuodessa.
Saamasi korkotulo on 2000 € - maksamasi auton lainakorko 100 € jää voittoa sinulle 1900 € vuodessa.
Laina aika viisi vuotta, auton arvo puolittunut.
Eli jäljellä on auto, jonka arvo on maksimissaan 5000 euroa, mutta tilillesi on kertynyt korkotuloja 9500 euroa. ( 2000 € - 100 € = 1900 € x 5 vuotta )
Eli sama summa joka oli alkuperäinen pääoma melkein.
Sinä olet tietenkin tuloistasi maksanut sen alkuperäisen pääoman eli 10 000 € viiden vuoden aikana, mutta toisaalta sinulla on sama pääoma sijoitetuna siellä Atrialla ja voit halutessasi nostaa sen sieltä ulos.
Mutta siinähän ei ole mitään järkeä, koska mistä muualta saat 20 %:n tuoton tänä päivänä.
Voidaksesi sijoittaa Aahan sen kymppitonnin ja pitääksesi sen sijoituksen sisässä sen viisi vuotta sinun pitää myydä 80 tonnin teuraat tai välityseläimet joka vuosi! No siihen taitaa huveta osa niistä huippukoroista, koska A ei ole niitä parhaita ostajia tällä kertaa...
mihin sitoudut saadaksesi sen 20% koron? Mitä edellytyksiä sillä on? Ainakin tuossa noin 5 vuotta sitte oli simmonen tilanne että LSO maksoo parempaa kilohintaa, jolloin meikäläinen nosti kytkintä siitä virmasta, kun lisäksi teuraiden hakuajat oli sitä ittiään... Tuo prosenttiluku on niin suuri että siinä on pakko olla koira haudattuna. Ei mikää virma pysty maksamaan tuommosia korkoja kuin semmosilla ehdoilla että moron... 20% korko, mutta kohtuuttomilla ehdoilla.
Jos todellista tuottoa haluaa, nii minoon simmosta miettiny, että jos maksaas meijerille osuusmaksut täyteen, sais sillekki rahalle 5-8% koroon. Tarttis varmaa soitella pomolle että onistuuko osuusmaksun kertaluonteinen maksu osuuskunnan säätöjen puitteissa. Kuikas se muute on verotuksellisesti järkevää? Kun se osuusmaksun määrä on laskettu liittymisen yhteydessä, eikä se sinänmsä velvoita yhtään mihinkään, muuhun kuin maksamaan osuuspääomaa jonka veloitus perustuu tuotettuihin maitolitroihin.
Autoilusta senverran, että minullapas ei ole palanut pääomaa henkilöauton arvonalenemassa viimeisen 5 vuoden aikana latiakaan, ja maksamani autolaina koroot ovat tasan 0. Ja auton korjauskustannukset ovat vuositasolla alle 200€ ja öljynvaihtokin maksaa 6€+suodatin kerran vuodessa. Lisäksi on täysin mahdotonta että' tuohon autoon voisi tulla kallista vikaa. Lisäksi rengaskulut ovat 1/3 verrattuna moniin muihin ns. tavanmomaisiin autoihin.
kait niissä autoissa senverran myyntikatetta on että sitä korkoa ei tartte ottaa? Lisäksi usein tahtoo tulemaan vaihdokki, mistä hyvitetään pilkkahinta, ja sitten se sisäänostohinta kerrotaan 1.3.lla ja pistetään myyntiin. Eli kun kauppias saa myytyä sen vaihdokin, niin vaihdokin kate uuden myyntikate korkotuotto niin....
Nii ja sitte uusissa autoissa tule pidettyä kaskoja.. paljonko ne kalliimpia ne on ku pelkät liikennevakautukset...
Kukahan täysjärkinen ajaa uudella autolla, pelkällä liikennevakuutuksella.
Eihän siinä ole mitään järkeä.
Mikähän nuukapappa täällä oikein kirjoittelee, itse en miettisi hetkeäkään auton osamaksulla ostamista, korko on olematon ja omat rahat kasvaaa moninkertaisesti vaikka olisi pankkitilillä.
Mikä ihmeen pelko teillä on tämmösiä pikkulainoja kohtaan, jos tulee tiukkaa, niin kävelee pankkiin ja maksaa kaikki pois.
Totta, se olikin vain esimerkki, mutta rahat voi sijoittaa moneen muuhunkin kohteeseen ja silti saa hyvin todennäköisesti paremman tuoton, kuin tuo maksettu 1 %:n korko on.
Mikäli minilla olisi vähän rahaa ( minulla on vähän rahaa ) ja pitäisi pyörittää bisnestä, niin käyttäisin ehdottomasti näitä osamaksu ja liesingsopimuksia hyväksi ( niinhän minä käytänkin ), silloin kun korko on kohtuullinen, eikä sen tarvitse olla edes tuota 1 %:tia, olisin valmis maksamaan enempikin.
Monesti nuo korot on juuri niitä, millä sitä asiakasta houkutellaan ostamaan. Valtraankin saa aina kevättalvella nollakorolla maksuajan lokakuun loppuun, muuten olis tammi-helmikuu aika hiljaisia kaupassa!
Laina on aina lainaa, jos se ei haittaa verotusta (nettovarallisuutta), niin kannattaahan sitä prosentilla ja kahdella mieluummin ottaa ku omiaan käyttää.
Minulta ne ei taida huolia jäsenpääomia sinne meijeriin, ku lypsylehmät myytiin jo -96!
Mikäs se semmonen auto on missä ei ole kuluja ollenkaan?
6 euron öljynvaihto? Euron litra 6 litraa vai, eikös ne teräöljytki oo kalliimpia?
Taitaa olla alueellista tuo tilakoon kasvu. Ainakaan täällä EP:llä, missä viljely on intensiivistä, ei niitä luopujia vaan yksinkertaisesti ole. Päinvastoin. Kymmenisen vuotta sitten suurin osa 10-20 ha tiloista lopetti, mutta viimeisen viiden vuoden aikana luopujia ei ole käytännössä ollut.
Lähialueen tiloilla kaikilla on jatkaja. Keskikoko liikkuu siellä 30 ha tuntumassa eikä tästä juuri muuksi muutu.
Odotappa vaan, kun ylisuuret 142-tuet alkaa sulamaan, niin alkaa peltoaki tippumaan...
Eihän peltotuet ole pohjoisessa sen suuremmat kuin etelässäkään, ero on eläintuissa.
Sen takiahan AB alueella peltojen hinnat nousee kuin pullataikina, kun muut tuet on katoamassa, niin kaikki hamuaa peltoja lisää hinnalla millä hyvänsä, säilyttääkseen edes joitain tukia.
Pohjoisen eläintukia pidetään pysyvinä, joten samanlaista hinkua ostaa peltoja hinnallamillä hyvänsä, ei ole syntynyt.
farmoil universal 10W/30, ja öljymäärä 3,6 litraa moottorissa. Ja 10.000 vaihtoväleillä. Pikkuusen öljynpinta laskee, mutta tosin se moottori vuotaa päällensä.
Tukipolitiikka varmasti muuttuu, mutta tuskin se millään tavoin tulee vaikuttamaan pellon tarjontaan. Edelleen, ei ole niitä lopettavia tiloja.
Täälläpäin maausko on kovaa ja käytännössä yli 20 ha tiloilla on kaikilla jatkaja. Normaalilla 30 ha viljatilalla ei tuon 142 merkitys ole mainittava.
Kattotaan sitten, kun peltotuetkin puolittuu, että kuinka monella 20 hehtaarin tilalla löytyy jatkaja...
Olet ihan hakoteillä jos kuvittelet että täällä ittellisten isäntien valtakunnassa jotkin pakkokeinot tuo tulosta. Täällä kun tuo rakkaus maahan on niin voimakasta, että ainut keino saada niitä lopettavia, on tarjota jotain merkittävää korvausta tilalle, esim hyvää metsää. Harva vaihtaa rahaan maatansa.
Jo nykyisellään moni näistä alle 20 hehtaarin tiloista on tehnyt SPV:n ilman starttirahoja ja avustuksia. Käsittääkseni tulorajan tarkoitus oli että starttirahan ulkopuolelle jättäminen auttaisi tiloja lopettamaan. Ei vaan EP:llä mene niin, nuoret isännät jatkaa vaikka eivät starttirahaa saisikaan.
Ei se tilakoko siihen vaikuta onko jatkaja vai ei. Jos vertaa vaikkapa 15 ja 100 hehtaarin viljatilaa, niin on selvää että pieni tila selviää paremmin huomattavista tukileikkauksista. SIllä kun ei ole virasta pääomaa, vaan päinvastoin sitä vanhaa varallisuutta ja paljon.
ei se pakolla tosiaankaan onnistu. Eikä tilannetta auta myöskään ns. isojen isäntien kuvitelmat. Siinä käy helposti niin että sitä ei myydäkkään sille isoon tilaan lisämaiksi, vaan se myydäänkin sille toiselle 20 hehtaarin tilalle.
Ja kuten olen aikaisemminkin ilmaissut mielipiteeni tilakoosta, ne suunnilleen 50 hehtaarin tilat ovat tehokkaimpia viljan viljelyssä. Ei tarvita järjettömän kokoisia koneita, on aikaa perehtyä siihen viljelyyn kunnolla ja sitä kautta saada kunnon hehtaarisatoja. Juuri tälläiset tilat ovat loistavia viljelemään leipävehnää, mallasohraa, suurimokauraa, öljykasveja ja muita hieman erikoisempia kasveja jotka vaativat enemmän perehtymistä. Siihen lisäksi jotain muuta yritystoimintaa tai urakointia tai voi vaikkapa käydä ihan palkkatöissä. Näin ei ole koko elanto kiinni yhdestä osa-alueesta, ei jää luu käteen. Jos yhdellä alueella menee heikommin niin toinen turvaa sen ruua pöytään.
Ja nyt kuitenkin joku "iso isäntä" sanoo että tappiollista maataloutta rahoitetaan niillä muilla tuloilla, no mitä sitten jos joku haluaa sijoittaa muualta tulevat rahat maatalouteen? Kukin taplaa tyylillään, toiset velkarahalla, toiset omillaan. Ei kai se nyt sentään niiltä muilta ole pois? Enkä usko että kukaan viljelee tappiokseen, ei ainakaan jos vähääkään järkeä löytyy päästä.
No nämäkin pari viestiä edelleen todistavat, että ylisuuret pohjoiset tuet ovat täysin tarpeettomia ja kilpailua vääristäviä!
No hohhoh! Vai kilpailun vääristämistä...
Kyllä se kaikki on siitä mentaliteetista ja maauskosta kiinni, miten se maatalous kannattaa. Täällä EP:llä, vaikka hehtaarituet otettaisiin kokonaan pois, niin varmasti aika moni viljelisi edelleen. Sitä toimintaa rahoitettaisiin sitten muutoin.
Eipä siinä ole kummoisesta tukierosta kysymys AB ja C alueiden välillä jos verrataan. Otetaan esimerkiksi tavallinen 30 hehtaarin viljatila. Sen tuet C-alueella on noin 17000 euroa. Sanoppa nyt, miten paljon on normaalin tilan kohdalla erotus etelän ja pohjoisen välillä. Veikkaan että muutamia satasia. Eli nyt tartut täysin epäolennaisiin seikkoihin.
Yrittäjyydestä se kaikki lähtee, teillä ei siellä etelässä ole maauskoa eikä rakkautta maahan.
On niitä matkan varrella monta kertaa kompensoitu sinne etelään, joka vuosi on keksitty uusia hyvityksiä.
Joten siinä mielessä on ihan tyhjä jauhaa, ettei muut saa kuin pohjoinen Suomi.
mitenköhän pohjoisen tuet liittyvät kannanottooni, tietääkseni niitä ei varsinais-suomessa makseta, vai olenko väärässä? Eikös meidän kaikkien pitäis puhaltaa yhteen hiileen, vaikka taitaa kyllä aina löytyä joku joka menee ja kusee siihen....
että näissä osamaksuvekkuleissa ja kaikenmaailman muissa koijauksissa luulis olevan ehto että ajoneuvossa pitää olla täyskasko. Ite keksin oikein helposti parempia kohteita lainapäomalle kuin henkilöauto. Oleko koskaa ajatellu semmosta että paljonkohan se auto silloin maksaisi kun povitaskusta ottaas setelitukun?
Heh, isäntä meni ostamaan rattoria ja työkonehia, kauppa rupes olemahan loppusuoralla, kun kauppias rupes kyselemään maksutavasta, isäntä kehuu notta selevitetään ny tähä loppusumma niin minä käyn sitte tua osuuspankissa.
isäntä renki meni ostamaan mettäkonesta, ja kaupat tehtiin, isäntä käski rengin hakia pussi autonperästä, kauppias laski rahat, ja ilmeni että pikkuusen puuttuu, nii sitte isäntä moitti renkiä että sinä otit kuule väärän pussin..
Onsemuute kiva kun on pelkkä liikennevakuutus täysillä boonuksilla, ja osiin menee satanen-pari vuodessa ja 14€ öljynvaihtoon (sis.alv22). Jaa mikä auto? no -80 lukulaanen japsi, kuinkas muutenkaa.
No niin.. nuukapappa. heh.. kiitos kohteliaisuudesta! Velekaa 0€ ja 45.000€ säästötilillä, lisäksi sijootukset jokka on tosin haukannu paskaa jonkuverran mutta mitä ei ole hävitty kun mitään ei ole lunastettu. Yks avensiksen hinta siä on menny mutta, kait tässä vielä joskus paistaa päivä tähä'nkin riskukasaan..
Viljatila täällä etelässä saa pari kymppiä hehtaarilta enemmän, mutta vastaavasti kotieläintila pohjoisessa saa satoja euroja etelän kolleegaa enemmän hehtaaria kohti!
Mietippä kilpailutilanne vuokrakisoissa, jossa "oikealla puolella" rajaa mulleja tai lypsylehmiä tai sikoja kasvatteleva maksaa vuokraa 200 hehtaarilta enemmän kuin eteläisempi kolleeega, niin silti hänelle jää vielä "välistä" pohjoista tukea????
Ps. Maata täytyy rakastaa, mutta siihen ei saa rakastua!
Ota vertailuun ihan normaali maatila. Huomaat että vuosittainen tukien erotus etelän ja pohjoisen välillä jää alle tuhanteen euroon. Oli se sitten kotieläin tai viljatila.
Eihän tuollaisia 200 ha vuokratiloja käytännössä olekaan, ihan höpöpoika olet kun tuollaisia suustasi päästelet. 100 hehtaaria on näillä nurkin tosi paljon.
Ei saisi näissä tukivertailuissa ottaa joitain isoja kartanoita ym. promilleja tiloista edustavia yksikköjä vertailuun. Se on nyt ihan sama kuin vertaisin oman tilani "kannattavuutta" vaikkapa Wahlroosin Nallen farmiin.
Normaalilla 30 ha viljatilalla tukiero on etelän hyväksi noin 700 euroa vuoteen. Tällä ei ole suurta merkitystä.
No, vertaappa vielä tukieroa AB versus C tapauksessa normaali maitotila jolla 30 lehmää ja 35 ha peltoa. Tuskin se ero on suurensuuri sielläkään.