katselin maxitin juttuja ja sattui silmään bassotalot. eikös toi nyt ole vähän susi rakenne kun rapataan villan pintaan suoraan? oli siellä alla nyt sitten puu tai kahi. ei toteudu ainakaan rakenteen suositukset siitä että rakenne harvenee kylmää kohti mentäessä. tiivistyykö kosteus rappauksen takapintaan? Onkohan noita muita tehty kuin tuo mallitalo?
baasi consept? mikämikä ihme
uutta ja kokeiluluontoista
71179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kyllä ennen rapattiin puutalojakin ja ovat pystyssä tänäkin päivänä.
Remonttireiskan TV-talo tuli myös puurakneteisena ja rapattu siihen villna päälle.
Elä eppäile. Basso on jotain ihan muuta.
...on tehty 80-luvun alusta asti ja Bassotekniikka taitaa olla paranneltu versio Serporocista (rappausverkko nyt lasikuitua) eli tekniikan pitäisi kaiken järjen mukaan olla koeteltua.
Ilmeisesti tuo rakennejärjestelmä ei sinällään ole ongelmallinen, mutta huonolla suunnittelulla ja toteutuksella saa mistä tahansa rakennejärjestelmästä tehtyä ongelmatalon - kuten meillä Jyväskylässä, jossa tunnetuin Serporoc-kohde on parasta aikaakin pressujen alla:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto12517.html - Serporocin osuudesta noihin ongelmiin ei ole sitovaa näyttöä.
Sitä, onko Serporoc riskialttiimpi kuin joku muu rakenne, en lähde arvuuttelemaan, kun on sen verran vähän kokemust ko. rakenteesta.
Suomessa on varmaan kymmeniä tuhansia tuolla rakenteella tehtyjä taloja, kerrostaloista alkaen. Niitä on tehty iät ja ajat ja tehdään tälläkin hetkellä todella paljon. Rakenteesta on useita variaatioita puurakenteille, elementeille, valubetonille, harkoille.. Ilmeisesti rakenne toimii hyvinkin.
Varma homepommi.
sveduissa pinnoite on tehty väärin liian tiiviillä aineella, joten höyryt eivät pääse ulos. Satojatuhansia seinäneliöitä. Siitä seinien homehtuminen johtuu. Mainitse vielä homepommipinnoitteen nimi, mikäli tiedät.
Kyllähän tuo pintarappaussysteemi oli kanaverkoilla käytössä jo joskus 50 luvulla ja korjattavaa riitti silloinkin. Tekivät silloinTojalevyn päälle. Kaikille materiaaleille pinnoitettuna tuossa on kuitenkin sama juttu, ei kestä juurikaan mekaanista rasitusta. tai pistekuormia, halkeilee, Miten on sitten mahdollisesti vain rappauksen alla olevan lämpöeristeen mahdollinen kastuminen? Vuosien varrella ohuen kuoren (jos halkeilee) jälkikäteen samanväriseksi rappaus? Olisi myös kiva tietää mikä on savu ja myrkkykaasujen mahdollinen muodostus jos palavat ja sulavat muovimateriaalit ovat vain ohuen rappauksen alla, tuo olisi myös hyvä tietää. Miten tutkittu..... ja yleensä paloturvallisuus, mikä on vakuutuksen myöntäjän näkemys?
Kurkkaa tuolta. Jos kivirakenteen paloluokka on A1 niin tuolla raportin lopussa ja liitteen viimeisellä rivillä näkyy paloluokka E, Parhaan kuvan saa kun lukee myös liitteen ja loppuun saakka.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/Patuper/2004/MaaniemiKiukkonen/rakennusmateriaalit_tulipalossa.pdf