Ihanalle tanssittajalle

kenties jopa tämän helkkarin komean herramme onneksi ei ollut kiinnittävinään ainakaan mitään sen suurenpaakaan huomiotansa herran selityksen mitä ilmeisimminkin todella pahoihin aukkoihin, joita toki minimissänsä hieman selittivät sen herran omat, kirotunkin hatarat ja toisistaan jokseenkin erilleen ajautuneet muistikuvajaiset tuossa syntyneeseen sekä nuorten- että vanhaintanssitilanteeseen johtaneesta – emme tokikaan lähtisi vielä tässä vaiheessa ja näillä tiedoilla mekään käyttämään ilmaisumuotoilua varsinaisesta sekä nuorten- että vanhaintanssikauhuskenaariosta, vaan puhuisimme enneminkin sitä lähestyvästä – hyvin…hyvin huolestuttavasta skenaariosta.

Daami räpsytteli hämmästyttävänkin pitkiä ripsiään kehräten herran mahdottoman lihaksikkailla käsivarsilla ja hyräili hipihiljaa tietävänsä, että herra kyllä tietäisi, mitä hän, daami tahtoo, seuraten samalla siroin askelin herran päämäärätietoista, mutta silti kirotun rentoa vientiä ikään kuin kokoajan lukien kuin avoimesta sekä nuorten- että vanhaintanssiaskeloppaasta jok’ikistä tämän herramme tulossa olevaa joko nuorten- tahi vanhaintanssiaivoitusta. Tästä höyhenen keveästä visestä huolimatta herrasta alkoi pikkuhiljaa tuntua sitä kuminauhaefektiä tarkemmin ajatellessa siltä, että sehän oli todella upea daami taaskin tarttunut häneen vastaavalla tavalla kuin tarttuu vähän aikaa syöty purukumi hirveän tuuheaan tukkaan.

Seuraavalla tauolla herra pyysi anteeksi ja poistui tanssimon saniteettitiloihin pyyhkiäkseen komealle otsalleen kihonnutta hikeä (päiväkirjamerkintä ei kerro johtuiko hikipisara sekä nuorten- että vanhaintanssirasituksesta vaiko kenties sitä vastaavasta -järkytyksestä) ja tarkistaakseen saniteettitilan tippaakaan suurentamattomasta neljäsosavartalopeilistä ohimennen, että tuuhea tukkakin oli hyvin ja livahti sieltä ällistyttävän nopeasti bufettiin. Tuon viivytyksen vuoksi jalopuisella baaritiskillä alkoi jo olla ruuhkaa ja tanssimon katossa riippuvan suuren sekä nuorten- että vanhaintanssimopallon säteet kimaltelivat sille tiskille houkuttelevissa pulloriveissä ja toinen toistansa upeanpien daamien, joiden sievääkin sievemmät pyrstöt melkein huomaamatta keinuivat taukomusiikkien tahdeissa, kiivaasti räpsyvissä ripsissä.

Herra istui epäluuloisena, nestepitoisine kantamuksineen pöytäänsä, jonka kulmalla mainittu todella upea daami säihkyviä silmiään räpsytellen jo odotteli: ”Huoneusto, josta tänne tulin sijaitsee eräällä pääkadulla, joka on tällä erää kauheiden lumivallien peitossa ja siksi teidän kekseliäisyytenne ja armoitettu sekä nuorten- että vanhaintanssiajattelijanne jne jne suonee anteeksi mitä ilmeisimminkin yllättävän tuloni, sillä enhän vaihtonuorten ja -vanhaintanssikengistäni tuolla narikassa viimein päästyäni millään voinut aavistaa, että tällä kohtaa tätä nuorten- ja vanhaintanssimoa, missä komea tomumajanne sillä hetkellä suvaitsi sijaita, olisittekin sikiunessa!”


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

Vaino Harha kirjoitti:

kenties jopa tämän helkkarin komean herramme onneksi ei ollut kiinnittävinään ainakaan mitään sen suurenpaakaan huomiotansa herran selityksen mitä ilmeisimminkin todella pahoihin aukkoihin, joita toki minimissänsä hieman selittivät sen herran omat, kirotunkin hatarat ja toisistaan jokseenkin erilleen ajautuneet muistikuvajaiset tuossa syntyneeseen sekä nuorten- että vanhaintanssitilanteeseen johtaneesta – emme tokikaan lähtisi vielä tässä vaiheessa ja näillä tiedoilla mekään käyttämään ilmaisumuotoilua varsinaisesta sekä nuorten- että vanhaintanssikauhuskenaariosta, vaan puhuisimme enneminkin sitä lähestyvästä – hyvin…hyvin huolestuttavasta skenaariosta.

Daami räpsytteli hämmästyttävänkin pitkiä ripsiään kehräten herran mahdottoman lihaksikkailla käsivarsilla ja hyräili hipihiljaa tietävänsä, että herra kyllä tietäisi, mitä hän, daami tahtoo, seuraten samalla siroin askelin herran päämäärätietoista, mutta silti kirotun rentoa vientiä ikään kuin kokoajan lukien kuin avoimesta sekä nuorten- että vanhaintanssiaskeloppaasta jok’ikistä tämän herramme tulossa olevaa joko nuorten- tahi vanhaintanssiaivoitusta. Tästä höyhenen keveästä visestä huolimatta herrasta alkoi pikkuhiljaa tuntua sitä kuminauhaefektiä tarkemmin ajatellessa siltä, että sehän oli todella upea daami taaskin tarttunut häneen vastaavalla tavalla kuin tarttuu vähän aikaa syöty purukumi hirveän tuuheaan tukkaan.

Seuraavalla tauolla herra pyysi anteeksi ja poistui tanssimon saniteettitiloihin pyyhkiäkseen komealle otsalleen kihonnutta hikeä (päiväkirjamerkintä ei kerro johtuiko hikipisara sekä nuorten- että vanhaintanssirasituksesta vaiko kenties sitä vastaavasta -järkytyksestä) ja tarkistaakseen saniteettitilan tippaakaan suurentamattomasta neljäsosavartalopeilistä ohimennen, että tuuhea tukkakin oli hyvin ja livahti sieltä ällistyttävän nopeasti bufettiin. Tuon viivytyksen vuoksi jalopuisella baaritiskillä alkoi jo olla ruuhkaa ja tanssimon katossa riippuvan suuren sekä nuorten- että vanhaintanssimopallon säteet kimaltelivat sille tiskille houkuttelevissa pulloriveissä ja toinen toistansa upeanpien daamien, joiden sievääkin sievemmät pyrstöt melkein huomaamatta keinuivat taukomusiikkien tahdeissa, kiivaasti räpsyvissä ripsissä.

Herra istui epäluuloisena, nestepitoisine kantamuksineen pöytäänsä, jonka kulmalla mainittu todella upea daami säihkyviä silmiään räpsytellen jo odotteli: ”Huoneusto, josta tänne tulin sijaitsee eräällä pääkadulla, joka on tällä erää kauheiden lumivallien peitossa ja siksi teidän kekseliäisyytenne ja armoitettu sekä nuorten- että vanhaintanssiajattelijanne jne jne suonee anteeksi mitä ilmeisimminkin yllättävän tuloni, sillä enhän vaihtonuorten ja -vanhaintanssikengistäni tuolla narikassa viimein päästyäni millään voinut aavistaa, että tällä kohtaa tätä nuorten- ja vanhaintanssimoa, missä komea tomumajanne sillä hetkellä suvaitsi sijaita, olisittekin sikiunessa!”


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

ja näytti aivan siltä kuin hän olisi etsinyt yhtä huulipunistaan: ”Minut sai lähtemään luoksenne – Suomi24 tanssifoorumilla näkemäni loisteliaat sekä nuorten- että vanhaintanssilliset tekstuurinne ja laitimmaiset sekä sitä keskeisemmät nuorten- ja vanhaintanssiälynne häikäisevät väläykset ja nuorten- ja vanhaintanssineroutenne leimahtelut, kutsumaan teidän kekseliäisyyttänne ja loistavaa sekä nuorten- että vanhaintanssin yleistajuistajaanne jne jne sillä hetkellä soitannossa olevasta kappaleesta riippuen kanssani joko nuorten- tahi vanhaintanssiin sitä aiemmista nuorten- ja vanhaintanssi-illoistani toisiin kaikenaikaa kaipaamanani pelastajanani, suoraan sanottuna ainoana, joka mitä ilmeisimminkin voi vapautta minut siitä piinaavasta kierteestä, johon harrastukseni, puritaanisplatoninen sekä nuorten- että vanhaintanssi suureksi harmistuksekseni on minut syössyt.”

Tähän väliin tuo helkkarin komea herramme koetti kaikin tunteminensa nuorten- ja vanhaintanssikeinovalikoiminensa saada sanotuksi, että nythän on hyvinkin pitkälti niin, että melko yleisessä sekä nuorten- että vanhaintanssitiedossahan tiettävästi on ettei hän, herra oikeastaan mikään varsinainenkaan parisuhdeasiantuntija ole, ei ainakaan hädin ja tuskin kokonaista yhtä iltaa kauemmin kestävien nuorten tahi vanhainkaan tanssijuttujen. Mutta turhaan – niin turhaan, sillä se todella upea daami suorastaan tyrmäävästi hymyillen räpsytteli herralle mahdottoman pitkiä ripsiään merkiksi siitä, ettei ollut vielä lopettanut: ”Vastapalvelukseksi siitä, että kallistelette kieltämättä erittäinkin nuorten- ja vanhaintanssillisrytmillistä korvaanne ongelmaani kohti ja autatte minua selviytymään tästä sekä nuorten- että vanhaintanssillisesta onnettomuudestani, lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että suon osaksenne niin paljon jäitä ja lantrinkejakin, ettei teidän komeutenne millään – näissä nuorten- ja vanhaintanssipiireissä siinä mielessä sitkeästi kiertävistä, ilmeisen pahansuopaisista huhuista huolimatta ehdi niitä kaikkia nauttia ja etumaksuksi ilman mitään sen kummenpiakaan nuorten tahi vanhainkaan tanssisitoumuksia minä rohkeninkin jo tilata meille...”

Tässä kohdassa tuo todella upea daami veti luottokorttinsa käsilaukusta, jota oli kaiken aikaa kaivellut ja kosketteli kortin lappeilla ja reunoilla sitä seuraavien, kieltämättä viehättävien sanojensa tahdissa herramme jumalaisen komeaa nenää: ”…erästä nestemäistä, kirotunkin monimutkallista, mutta siitä huolimatta etenkin puhtaana läpinäkyvää ja Auringonkin valoilta vuosikausia huolellisesti, suljetuissa tammitynnyreissä, varjeltuna uskomattomankin kauniisti ruskettunutta hiilen ja vedyn yhdistettä ja jäitä ja lantrinkejakin.” Vilkaistessaan sivulle herra näki tarjoilijan peittävän täysin miellyttävän näkymän jalopuisen baaritiskin takana tiskille houkutteleviin pulloriveihin ja pöydällä alkoi tulla ahdasta.

Daami lakkasi puhumasta, mutta hänen sievä kätensä pysyi kaunopuheisesti koholla, sillä se ojensi arvokkaan näköistä luottokorttia tarjoilijalle. Herra käytti tilaisuutta hyväkseen: ”Olen hirveän kiitollinen teidän daamilliselle upeudellenne, mutta olettehan te varmasti kuullut, etteivät nuorten eivätkä vanhainkaan tanssillissydämelliset asiat todellakaan ole erikoisalaani – vaikka eipä silti…” Herra alkoi tuntea olonsa kotoisaksi saatuaan jalkansa yllättäen jäistä ja lantrinkeistakin sillä tavalla notkuvan pöydän alle vastapäätä säihkyvän todella upean daamin katseen: ”Voisittehan te toisaalta kertoa ongelmastanne hieman tarkemmin…”


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

Vaino Harha kirjoitti:

ja näytti aivan siltä kuin hän olisi etsinyt yhtä huulipunistaan: ”Minut sai lähtemään luoksenne – Suomi24 tanssifoorumilla näkemäni loisteliaat sekä nuorten- että vanhaintanssilliset tekstuurinne ja laitimmaiset sekä sitä keskeisemmät nuorten- ja vanhaintanssiälynne häikäisevät väläykset ja nuorten- ja vanhaintanssineroutenne leimahtelut, kutsumaan teidän kekseliäisyyttänne ja loistavaa sekä nuorten- että vanhaintanssin yleistajuistajaanne jne jne sillä hetkellä soitannossa olevasta kappaleesta riippuen kanssani joko nuorten- tahi vanhaintanssiin sitä aiemmista nuorten- ja vanhaintanssi-illoistani toisiin kaikenaikaa kaipaamanani pelastajanani, suoraan sanottuna ainoana, joka mitä ilmeisimminkin voi vapautta minut siitä piinaavasta kierteestä, johon harrastukseni, puritaanisplatoninen sekä nuorten- että vanhaintanssi suureksi harmistuksekseni on minut syössyt.”

Tähän väliin tuo helkkarin komea herramme koetti kaikin tunteminensa nuorten- ja vanhaintanssikeinovalikoiminensa saada sanotuksi, että nythän on hyvinkin pitkälti niin, että melko yleisessä sekä nuorten- että vanhaintanssitiedossahan tiettävästi on ettei hän, herra oikeastaan mikään varsinainenkaan parisuhdeasiantuntija ole, ei ainakaan hädin ja tuskin kokonaista yhtä iltaa kauemmin kestävien nuorten tahi vanhainkaan tanssijuttujen. Mutta turhaan – niin turhaan, sillä se todella upea daami suorastaan tyrmäävästi hymyillen räpsytteli herralle mahdottoman pitkiä ripsiään merkiksi siitä, ettei ollut vielä lopettanut: ”Vastapalvelukseksi siitä, että kallistelette kieltämättä erittäinkin nuorten- ja vanhaintanssillisrytmillistä korvaanne ongelmaani kohti ja autatte minua selviytymään tästä sekä nuorten- että vanhaintanssillisesta onnettomuudestani, lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että suon osaksenne niin paljon jäitä ja lantrinkejakin, ettei teidän komeutenne millään – näissä nuorten- ja vanhaintanssipiireissä siinä mielessä sitkeästi kiertävistä, ilmeisen pahansuopaisista huhuista huolimatta ehdi niitä kaikkia nauttia ja etumaksuksi ilman mitään sen kummenpiakaan nuorten tahi vanhainkaan tanssisitoumuksia minä rohkeninkin jo tilata meille...”

Tässä kohdassa tuo todella upea daami veti luottokorttinsa käsilaukusta, jota oli kaiken aikaa kaivellut ja kosketteli kortin lappeilla ja reunoilla sitä seuraavien, kieltämättä viehättävien sanojensa tahdissa herramme jumalaisen komeaa nenää: ”…erästä nestemäistä, kirotunkin monimutkallista, mutta siitä huolimatta etenkin puhtaana läpinäkyvää ja Auringonkin valoilta vuosikausia huolellisesti, suljetuissa tammitynnyreissä, varjeltuna uskomattomankin kauniisti ruskettunutta hiilen ja vedyn yhdistettä ja jäitä ja lantrinkejakin.” Vilkaistessaan sivulle herra näki tarjoilijan peittävän täysin miellyttävän näkymän jalopuisen baaritiskin takana tiskille houkutteleviin pulloriveihin ja pöydällä alkoi tulla ahdasta.

Daami lakkasi puhumasta, mutta hänen sievä kätensä pysyi kaunopuheisesti koholla, sillä se ojensi arvokkaan näköistä luottokorttia tarjoilijalle. Herra käytti tilaisuutta hyväkseen: ”Olen hirveän kiitollinen teidän daamilliselle upeudellenne, mutta olettehan te varmasti kuullut, etteivät nuorten eivätkä vanhainkaan tanssillissydämelliset asiat todellakaan ole erikoisalaani – vaikka eipä silti…” Herra alkoi tuntea olonsa kotoisaksi saatuaan jalkansa yllättäen jäistä ja lantrinkeistakin sillä tavalla notkuvan pöydän alle vastapäätä säihkyvän todella upean daamin katseen: ”Voisittehan te toisaalta kertoa ongelmastanne hieman tarkemmin…”


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm

se todella upea daami oli mitä ilmeisimminkin puolivahingossa hurahtanut sekä koto- että latinanameriikkalaisperäisiin nuorten ja vanhainkin tansseihin ja yhdessä vaiheessa kaikeksi sekä nuorten- että vanhaintanssinsa kukkuraksi hirvittävänkin palavasti rakastunut naapurimaamme, Ruotsin ainoaan sekä nuorten- että vanhaintanssiin, Bugg: iin! Näin oli päässyt daamille käymään siitä huolimatta, että sekä nuorten- että vanhaintanssikulttuuriemme välillä vallitsee ikimuistoinen iva: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että jos arvostettu huippuhunppaajamme suostuisi nielemään hunppaylpeytensä ja pyytäsi naapurityylin huippubuggaajalta standardihakurivissä kättä, vastaus olisi enemmän tahi vähemmän sieväin niskain nakkeluitten säestämä ja siten epäilemättä jokseenkin ehdoton ei.

Tuon todella upean daamin kaikki omat sinnikkäät yritykset saada itsensä tulemaan edes osittain joko nuorten- tahi vanhaintanssijärkiinsä olivat toinen toistansa surkeammilla sekä nuorten- että vanhaintanssitavoilla epäonnistuneet, eikä niitä pitkiä ripsiään herkeämättä räpsyttelevällä daamilla siten enää ollut mitään muuta keinoa kuin: ”…turvautua teidän ällistyttävän kekseliäisyytenne häikäiseviin sekä nuorten- että vanhaintanssineroutenne leimahduksiin!” Tähänkin väliin daami hymyili niin tyrmäävästi, että ohikiitävän nuorten- ja vanhaintanssihetkisensä ajan herramme pelkäsi oman sekä nuorten- että vanhaintanssijärkensä hänet millä hetkellä hyvänsä jättävän, mutta kenties jopa kaikeksi nuorten- ja vanhaintanssionnekseen hän kykeni jo äärimmäisen pienellä sekä nuorten- että vanhaintanssitahdonponnistuksellaan sysäämään moiset ajatukset syrjemmälle: ”Näinhän se erittäinkin pitkälti onkin, mutta henkilökohtaisesti en todellakaan käsitä, miten voisin, vaikka onhan se tietysti niinkin, että jos teidän pastillinraikasta henkeäni salpaava upeutenne välttämättä tahtoo…”

Samassa daami viittilöi kohti narikkaa ja sieltä säntäsi välittömästi kaksi portieerihenkilökuntaan kuuluvaa, yönmustiin takkeihin ja kommandopipoihin sonnustautunutta, mitä ilmeisimminkin pystyyn nostettua viidenhengen nahkasohvaa kantaen tämän herramme ja daamimme takkeja ja kaulaliinoja sekä vaihtonuorten- että -vanhaintanssikenkiä ja he auttoivat myös herrallemme – tosin hänelle puoliväkisin takin päälle ja vaihtonuorten- että -vanhaintanssikengät jalkaan ja saattelivat uunituoreen nuorten- ja vanhaintanssipariskuntamme tämän helkkarin komean herramme vastusteluista huolimatta kadulla jostain herralle täysin käsittämättömästä syystä jo odotelleeseen taksiin. Taksi irrotti käsijarrunsa ja vilkutti viisitoista kertaa vasemmalle ja kaarsi kumit liki ja herra täysin ulvoen ruuhkaiselle kaupungille.


Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm