Olemmeko näköisiämme?

Tunnen muitakin n.k. "leikkauttajia", joilla lerppuluomet haittasivat näkökenttää. Kun se tulee nuorehkolle henkilölle, ei voi ajatella, että kyllä tässä rollaattorin turvin vielä kymmenen vuotta...

sain 60-vuotispäivilläni tokaisemalla aiheesta tyynesti:"Minulla on vain yksi ryppy ja sen päällä tanakasti istun!" Iloista iltapäivää!

Kannan vuosirenkaani ilman minkäänlaista häpeää. Koska olen syntyjäni "metsäläinen", ihailen suuria honkia, niitä, joissa on sitkeäsi vielä elinvoimaa jäljellä. Taistelevat sellaisina vuosikymmeniä. Myös honkia, jotka ovat kuivettuneet, mutta jatkavat vaan uljaina, kieryvät rungostaan elämänsä myllerryksessä.

Vaikka en täytä niitä mittoja, aina voi ajatella, että olisinpa minäkin sellainen.

oli kuin vahanukke. Ällötti todella.

Katselin TV:sta tuota "kauneusohjelmaa". Siinä annettiin ymmärtää, että ryppyisyys on luuserin merkki. Siis elämässä epäonnistuneen merkki. Silloin heidän mukaansa näkyy naamasta tyytymättömyys.

Ymmärinköhän oikein? Jos tuota botuliinia pistetään ihon alle ryppyjä oikaisemaan, niin eiköhän sitä pidä panna sinne yhtenään. Ihottaa ajatuskin, että jotain vierasta ainetta laitetaan ihon alle.

Eihän tämä naama nyt ihan hehkeimmillään ole enää tässä iässä, mutta näkyyhän siinä elämisen merkit.
Kun ei ole kiristelty, uskaltaa nauraakin täysin rinnoin.

Ihan paikalleen tulivat sanasi vaatetuksesta. Tilasin juuri tänään vaatteen yli varojeni laadukasta ohutta villaa. Uskon vahvasti sen häikäisyyn, etteivät ulkoiset puutteeni ketään häiritse.
Klyyvaria mietin pitkään, mikä se on. Selvishän se nenäksi. Komea, hieman epäsymmetrinen pienehkö nykerö on minulla. Naapurin Moppe putosi pentuna sängyn päältä. Vinoksi jäi musta nenänpää.

esiintyi alastonkuvassa,
olikohan nuoruuden kuva sillä kaunis, sorja tyttö oli.
Kyllä kelpaisi taiteilijan malliksi.

vilauttiko ?

miten. kirjoitti:

vilauttiko ?

Heikki oli paljon komeampi, pitempi ja upeampi.

Karismalla ei ole todellakaan mitään tekemistä ulkonäön kanssa, se kun tulee sisältäpäin kaunistamaan ihmisen. Se on näitä henkimaailman juttuja, joita ei voi tieteelliseti analysoida.

Vaikka ikää minulla jo jonkin verran onkin, en sentään ole nähnyt Sokratesta kuten sinä - (kuten huomaat yritän olla nokkela ja vitsikäs).:) Siksi en osaa ottaa kantaa Sokrateen karismaattisuuteen, jonka karisma on kuitenkin meille historiankirjoittajien varassa.

Mutta ihan todella joskus aivan yllättävän pienimuotoinen esitys voi olla henkeäsalpaavan hieno, kun esittäjänä tai esiintyjänä on karismaattinen henkilö. On niitä tavallisten tuttujenkin joukossa, joten karismaattinen voi kuka vain. Sellaisen ihmisen läsnäolossa virkistyy.

tinat kirjoitti:

Karismalla ei ole todellakaan mitään tekemistä ulkonäön kanssa, se kun tulee sisältäpäin kaunistamaan ihmisen. Se on näitä henkimaailman juttuja, joita ei voi tieteelliseti analysoida.

Vaikka ikää minulla jo jonkin verran onkin, en sentään ole nähnyt Sokratesta kuten sinä - (kuten huomaat yritän olla nokkela ja vitsikäs).:) Siksi en osaa ottaa kantaa Sokrateen karismaattisuuteen, jonka karisma on kuitenkin meille historiankirjoittajien varassa.

Mutta ihan todella joskus aivan yllättävän pienimuotoinen esitys voi olla henkeäsalpaavan hieno, kun esittäjänä tai esiintyjänä on karismaattinen henkilö. On niitä tavallisten tuttujenkin joukossa, joten karismaattinen voi kuka vain. Sellaisen ihmisen läsnäolossa virkistyy.

Lue lisää

Negatiivisia, marisevia, itsekkäitä ihmisiä nimitetään myös energiasyöpöiksi, sillä heidän seurassaan väsyy, ahdistuu ja vähintäänkin kiusaantuu. Valovoimaisesta ihmisestä uhkuu terve itseluottamus, positiivisuus ja rauhallisuus, suoranainen valo hymyssä. Valovoimaisuutta ei edusta tekopirteä, positiivisuutta kaikessa hokeva, murheet mitätöivä, koko ajan äänessä oleva tyyppi. Suurin osa meistä lienee siinä välillä, valovoimaisuus vaihtelee elämäntilanteiden ja jopa vuodenaikojen mukaan.

Ulkonäköä emme voi valita, tosin sitä kuuluu vaalia hengen temppelinä. Negatiivisuudesta voi opetella pois.

Rakkaat ihmiset näyttävät kauniilta, vanhuksinakin.

Ramoona1 kirjoitti:

Negatiivisia, marisevia, itsekkäitä ihmisiä nimitetään myös energiasyöpöiksi, sillä heidän seurassaan väsyy, ahdistuu ja vähintäänkin kiusaantuu. Valovoimaisesta ihmisestä uhkuu terve itseluottamus, positiivisuus ja rauhallisuus, suoranainen valo hymyssä. Valovoimaisuutta ei edusta tekopirteä, positiivisuutta kaikessa hokeva, murheet mitätöivä, koko ajan äänessä oleva tyyppi. Suurin osa meistä lienee siinä välillä, valovoimaisuus vaihtelee elämäntilanteiden ja jopa vuodenaikojen mukaan.

Ulkonäköä emme voi valita, tosin sitä kuuluu vaalia hengen temppelinä. Negatiivisuudesta voi opetella pois.

Rakkaat ihmiset näyttävät kauniilta, vanhuksinakin.

Lue lisää

Energiasyöppöjä oli vielä työelämässä ollessa vaikea välttää, mutta nyt villinä ja vapaana voi jo paremmin valita, kenen kanssa viettää aikansa. Yksi energiasyöppö voi pilata koko työyhteisön mielialan.

Valovoimaisuutta ei voi teeskennellä, se näkyy läpi. Se vaatii rauhaa itsensä kanssa ja kuten sanoit myönteistä asennoitumista elämään yleensä. Eräs työtoverini oli ylipositiivinen tavalla, josta puuttui uskottavuus. Sekin oli tosi ärsyttävää, koska näki, että hän puhui toisin kuin itse asiassa asiat koki. Tuli mieleen, että taisi pettää enemmänkin itseään kuin muita ja olisi varmasti voinut paremmin olemalla sitä, mitä oikeasti oli.