Olen masentunut, jonkin verran varmaan jo kauan ja nyt masennus tuntuu pahenevan. En jaksa kuin pakollisen, mutta jaksan vielä sentään sen. Mutta mihin tämä päättyy? Romahdanko jotenkin vai mitä tapahtuu?
Olen käynyt lääkärissä ja sain mielialalääkettä, joka ei tunnu vaikuttavan mitään. Psykiatrille on aika, mutta jotenkin en usko tämän tilanteen paranevan. Olen niin syvällä kuopassa.
Sairaslomaa on tarjottu paria viikkoa, mutta sitten on töissä entistä pahempi tilanne, enkä muutenkaan halauais jättää töitä työkavereiden niskaan, enkä mysökään kertoa sairasloman syytä kenellekään. Enkä usko että2 viikkoa auttaisi. Pääsisinkö sitten enää mihinkään.
Mutta jos jatkan tätä puurtamista, niin tuleeko niin täydellinen väsyminen, ettei minun enää tarvitse tehdä mitään. Pääsenkö jonnekin sairaalaan/laitokseen lepäämään?
Mihin masennus johtaa
8
816
Vastaukset
saanut selvää kärsitkö MASENNUKSESTA vai LOPPUUNPALAMISESTA?! Ne kyllä kulkevat käsikkäin!
Jos jatkat töitä uupuneena, palat lopulta loppuun, eli tulet kykenemättömäksi hoitamaan työ/kotiaskareitasi, jolloin joudut/pääset pitkälle sairaslomalle, vähintäin 2kk.
Jos kärsit pelkästä masennuksesta, niin terapia ja lääkitys yhdessä todennäköisesti jossain vaiheessa helpottaa oloasi huomattavasti!
Älä häpeile masennustasi tai loppuunpalamistasi -ne ovat herkkien ja vastuuntuntoisten ihmisten vaivoja, joissa ei ole mitään hävettävää!!!
Voimia ja tervehtymistä Sinulle!! Elämä voittaa!!- työäiti
Suurin syy siihen on varmaan mies, joka harjoittaa henkistä väkivaltaa, haukkuu koko ajan. Käyn siis myös töissä ja työ on henkisesti raskasta ja koko ajan on pystyttävä parempaan. Lapsiakin on.
Elämääni kuuluu työ, koti, lapset ja mies. Itselle ei jää aikaa. Olen siis lopussa, enkä tiedä millä nimikkeellä sitä pitäis kutsua. työn olen vielä pystynyt hoitamaan moitteettomasti, mutta koti ja lapset jäävät vähemmälle.
Toivoisin vain että pääsisin johonkin pois joksikin aikaa. työäiti kirjoitti:
Suurin syy siihen on varmaan mies, joka harjoittaa henkistä väkivaltaa, haukkuu koko ajan. Käyn siis myös töissä ja työ on henkisesti raskasta ja koko ajan on pystyttävä parempaan. Lapsiakin on.
Elämääni kuuluu työ, koti, lapset ja mies. Itselle ei jää aikaa. Olen siis lopussa, enkä tiedä millä nimikkeellä sitä pitäis kutsua. työn olen vielä pystynyt hoitamaan moitteettomasti, mutta koti ja lapset jäävät vähemmälle.
Toivoisin vain että pääsisin johonkin pois joksikin aikaa.Sinulla mahdollisuus mennä esim. työpaikan järjestämään kuntoutukseen, minkä KELA maksaa?
Itse olin työuupumuksen vuoksi 3 viikon kuntoutuksessa ja se teki todella hyvää!!!
Ensin oli 2 viikon jakso ja myöhemmin vielä viikon jakso!
Uskoisin, että miehesi ei suostu mihinkään avioliittoleirin tapaiseen systeemiin?! Vai?
Apua selvästi tarvitset, otahan selvää vaikka työterveyshuollosta mitä vaihtoehtoja on tarjolla!! Älä päästä tilannettasi liian pahaksi, hoito on silloin sitä raskaampi!
VOIMIA!!! :)- työäiti
Mysterion kirjoitti:
Sinulla mahdollisuus mennä esim. työpaikan järjestämään kuntoutukseen, minkä KELA maksaa?
Itse olin työuupumuksen vuoksi 3 viikon kuntoutuksessa ja se teki todella hyvää!!!
Ensin oli 2 viikon jakso ja myöhemmin vielä viikon jakso!
Uskoisin, että miehesi ei suostu mihinkään avioliittoleirin tapaiseen systeemiin?! Vai?
Apua selvästi tarvitset, otahan selvää vaikka työterveyshuollosta mitä vaihtoehtoja on tarjolla!! Älä päästä tilannettasi liian pahaksi, hoito on silloin sitä raskaampi!
VOIMIA!!! :)Tarvii kysellä kun käyn seuraavan kerran lääkärissä.
En vaan tiedä osaanko edes esittää siellä asiani oikein. Psykiatrin juttusille menoakin jotenkin pelkään. Ehkä käy niin, että toteaa, että olen kunnossa ja homma jää siihen. Jonkun pitäis ohjata minua eteenpäin, mutten kaikki jää kesken. työäiti kirjoitti:
Tarvii kysellä kun käyn seuraavan kerran lääkärissä.
En vaan tiedä osaanko edes esittää siellä asiani oikein. Psykiatrin juttusille menoakin jotenkin pelkään. Ehkä käy niin, että toteaa, että olen kunnossa ja homma jää siihen. Jonkun pitäis ohjata minua eteenpäin, mutten kaikki jää kesken.ohjaan Sinua eteenpäin: HUS, HOITAMAAN ITSESI KUNTOON SIITÄ!! :)
Ole rehellinen psykiatrille ja kerro asiat niin kuin ne ovat!! Sano että et jaksa enää, voimat ovat loppu! Näin vuoden alussa on KELA:n kuntoutusrahoja yleensä vielä hyvin jäljellä, joten kyselehän niitä kuntoutuksia pian!
Olen pahoillani puolestasi, että puolisosi ei kunnioita ja arvosta Sinua!! Voitko tehdä sille asialle jotain?
Tilanteesi ei ole toivoton, koska pystyt hoitamaan töitäsi ja kotiasioitasi vielä jollain
tavalla! Pidä itsestäsi huolta ja hae apua!
- HLL
Prohekti voi olla pitkä,mutta ei välttämättä.Pääasia on nyt että hoidat itsesi kuntoon. Ihan itsesi ja muiden vuoksi.Asiat saattavat vain muuten pahentua.Työ ja muut jutut saa nyt jättää "muka muiden hoidettavaksi". Masennus on hoidettavissa ja mitä pikimmiten se aloitetaan sen parempi. Tuli heti mieleen että kauan olet syönyt masennuslääkkeitä?
Masennus ja siihen liittyvät oireet saattaavat lääkkeiden alkuvaiheessa lisääntyä noin 1-4viikon sisällä ja vasta sen jälkeen ruveta vaikuttamaan. Ja lääkkeitä suositeltaisiinkin käytettävän se tietty aika.
Itse joudun masennuksen kanssa kamppailemaan todennäköisesti koko elämäni ajan. Olen normaali terve nuori nainen urheilen kaikki hyvin yms., mutta joudun ottamaan kuureina masennuslääkketä esim vuoden parin välein. Sitten jaksan taas.Pääasia että tiedostaa oman hyvinvointinsa sillä se on tärkein asia.Siitä on hyvä lähteä.Kun itse voi hyvin se vaikuttaa myös läheisiin ihmisiin:) - uzzikuu
kohta olet palanut loppuun,jos et yhtään hellitä.Naisella on nykyään niin paljon vastuuta,koska on monta tehtävää ja jokaiselle päivälle.Jos jatkat loputtomiin etkä hellitä,niin joudut tilanteeseen,josta toipuminen vie useita kuukausia.Tällainen loppuunpalaminen on tavallista nykymaailmassa.Eiköhän tuo masennusoireilu ja loppuunpalaminen kuulu samaan sarjaan.Voimattomuus ja masennus.siinä kaikki.eikä jaksa mitään.Hyvä kun jaksaa hengittää.Olen kokenyt kerran kovan burn outin ja kaksi kuukautta meni toipumiseen.Pärjäsin kyllä ilman minkäänlaista sairaalahoitoa.
Tiedätkö,että kirkasvalohoito auttaa muuhunkin masennukseen kuin kaamosmasennukseen.Juttele psykiatrisi kanssa mitä mieltä hän on ko.asiasta.Uupunutta ihmistä kirkasvolohoito auttaa,mutta tulee pitää huoli siitä,ettei lähde liian vauhdikkaasti ja lepo jää,josta jälleen on väsymystä.
Jos sinulla olisi mahdollisuus,niin kahden viikon etelänmatka omassa rauhassa tai jonkun ystävän kanssa olisi sinulle melkoisen hyvä juttu.Ajatteleppas asiaa.
http://au.youtube.com/watch?v=pduSIGZXIvs&NR=1- YhMasisÄiti
Sain keskivaikean masiksen diagnoosin vuosi sitten ja vuoden saikku.Mikään työ ei ole niin tärkeä että se saa imeä loputkin voimat sairastuneelta.
Lääkitys,keskusteluaikoja,lastensuojeluilmoitus-tehdään kun yh sairastuu.
Vuosi kulunut ja puhkun energiaa ja elämäniloa.
Anna itsellesi lupa sairastaa ja toipua ennenkuin tilanne ennestään pahenee!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek195183Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5502633Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.192352Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1512220- 242007
- 821654
- 1461535
- 1271241
- 128946
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik40899