Pilasin taas päiväni lukemalla joitain tavallisten ihmisten kommentteja transsukupuolisuudesta. Mun täytyy alkaa suhtautua tähän asiaan rauhallisemmin. Nimittäin kun mä luin niitä ääliöiden kommentteja, tuli sellanen tunne, että sanohan sama päin naamaa, niin... Mua ärsyttää se pohjaton tyhmyys, mikä niistä kommenteista paistoi. Mä siedän aika paljon, esim. väärät termit on vielä ok ja ei mua edes haittaa ne "kaikki ts:t on hulluja"-kommentitkaan, mutta ne itseään älykkäinä pitävät, "huolestuneet kansalaiset" jotka valittaa, kuinka transihmisiä vaan hoidetaan, kun lapsia kuolee syöpään. Miten joku voi kuvitella, että lääkärit priorisoisivat asian niin? Se lähentelee jo idiotismia. Ja sitten ne naiset, jotka ilmottaa, että "en tuomitse, mutta en mä kyllä itse erityisesti koe olevani nainen, ihan vaan ihminen, et en silleen ymmärrä tätä, eihän sukupuoli tunnu miltään"... No eipä kai tunnukaan, jos ei ole trans. Ei terveys tunnu miltään, sairaus onkin eri juttu. Ja sitten ne, joiden mielestä tähän syydetään liikaa rahaa ja ne rahat kannattais laittaa psykiatriseen hoitoon. Tänäkin päivänä psykiatrisissa laitoksissa istuu translapsia ja -nuoria (itsekin aikoinani) ja niitten hoitoon uppoaa miljoonia euroja. Se rahanmeno ei ketään kiinnosta, ja se todella on täysin hukkaanheitettyä rahaa, koska tätä sairautta ei voi psykiatri parantaa.
Mun täytyy alkaa suhtautua rauhallisemmin noihin kommentteihin tai muuten mä kuolen sydänkohtaukseen alle kolmekymppisenä. Täytyis alkaa sietää tyhmyyttä paremmin. Tai sitten on vaan lopetettava kommenttien lukeminen. Olen muuten ts-mies, jos sillä on jotain merkitystä jollekin...
Mun täytyy alkaa suhtautua rauhallisemmin noihin kommentteihin tai muuten mä kuolen sydänkohtaukseen alle kolmekymppisenä. Täytyis alkaa sietää tyhmyyttä paremmin. Tai sitten on vaan lopetettava kommenttien lukeminen. Olen muuten ts-mies, jos sillä on jotain merkitystä jollekin...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toi on tosi yleinen kommentti että "eihän sukupuoli tunnu miltään". No ei mullakaan tunnu enää, kun se on nyt rempattu. Mutta jumatsukka tuntui pahalta se väärä ulkokuori. Ja väärät hormonit, jotka rääkkäsi mun sisuksia ja päänuppia.
Niin ja mä oon nainen, vaikkei sillä ole merkitystä.
jollekin päänsärystä kärsivälle sanottais et jaa, ei mun pää ainakaan tunnu miltään. Taitaa olla päälääkärin paikka.
rytmihäiriöitä lukiessani transsukupuolisuutta koskevia keskusteluja. Itseään täytyy vain rauhoitella ajattelemalla, että tuollaiseen keskusteluun osallistuvat yleensä ne ihmiset, joiden tiedot ovat vähäisimmät ja mielipiteet kriittisimmät. Silkkaa tietämättömyyttä. Eikä tippaakaan halua tai kykyä eläytyä transsukupuolisen asemaan.
Itse pidän myöskin naurettavana väitettä, että sukupuoli ei muka tunnu miltään. Tai että kaikille halukkaille naisille pitäisi kustantaa silikonit yhteiskunnan varoin, jos kerran transsukupuolistenkin hoidot kustannetaan. Naurettavaa verrata sukupuolen korjaamista esteettiseen kirurgiaan...
Mutta turha näitä keskusteluissa lauottuja aivopieruja on ruveta muistelemaan. Turhaa myös ruveta väittelemään, kun vastapuoli on mitä on...
Huvitelkaa vain ajattelemalla, mitä tämä nainen (joka väitti ettei sukupuoli tunnu muka missään) mahtaisi tehdä, jos aamulla heräisi jalkovälissää miehen karvaiset vehkeet ja peilin eteen astuessaan huomaisi muuttuneensa kaksimetriseksi kaljuksi miehenkorstoksi. Juu, eihän se mitään haittais, kun sukupuoli ei tunnu missään.
mies saattaisi pakata laukkunsa aika äkkiä... Ja se lapsuus. Tämäkin nainen varmasti leikki lapsena tyttöjen leikkejä ja pukeutui joskus hameeseen eikä kukaan vetänyt turpaan tai nauranut. Eikä kaverit juosseet karkuun ja huutaneet, että ei me poikien kanssa olla.
Paljon kuulee just sitä, että miksei sitten kauneusleikkauksiakin kustanneta. Kyllähän moni ts-nainenkin sellaisen tarvitsis ja silikonitkin, mutta ei todellakaan yhteiskunta kustanna.
"Pilasin taas päiväni lukemalla joitain tavallisten ihmisten kommentteja transsukupuolisuudesta."
Saa sen päivän pilattua tälläkin palstalla. Tarkoitan niiden joidenkin idioottien kirjoituksia jotka esiintyvät transsukupuolisina ja laukovat täällä aivan käsittämättömiä älyyttömyyksiä. Ei ihme että tavalliset ihmiset saavat hieman oudon käsityksen asioista.
Katkeruus on tunne, joka syntyy kun on kokenut selkeää vääryyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja julmuutta. Ei ole helppoa päästää irti, mutta se on ainoa tie vapautua epämiellyttävistä ja painavista tunteista.
mua eniten ärsyttää on se uskomaton tyhmyys. Ymmärrän, että transilmiö pelottaa ihmisiä ja meitä saatetaan pitää vaikka minä, mutta sitten on ne totaalisen tyhmät kommentit, kuten että meijät muka laitetaan syöpäpotilaiden edelle ja tän erittäin pienen vähemmistön hoito verovaroin syöksee Suomen talouskriisiin. Ja se, että transasioista mitään tietämättömillä ihmisillä ei ole estoja kommentoida asiaa eikä tajuta, että ei kannata alkaa jaarittelemaan asiasta, josta ei mitään tiedä. Kaikki ne "en mä ainakaan erityisesti koe olevani nainen"-kommentit kuvastaa täydellisesti tavallisen ihmisen ajatusmaailmaa. Ei tajuta koko asiasta yhtään mitään, ollaan täysin hakoteillä. Ja silti koetaan tarpeelliseksi ottaa osaa keskusteluun. Yksikin mies ilmoitti, että ihminen pystyy muokkaamaan omat aivonsa juuri haluamakseen. Kumma, että silti on skitsofreniaa ja oppimisvaikeuksia ja kaikkea, jos ihminen voi kerran itse päättää millaiset aivonsa ovat.
vain mielipiteitä.Minun kohdallani vanhemmat luovuttivat suhteeni,kun huomasivat minut erilaiseksi ja laitos kierre alkoi.Olen saanut taistella oman taisteluni ja ihmettelen vieläkin miten olen säilynyt hengissä.
tässä hommassa näkee yhteiskunnan perseenreiän. Mutta pääsee myös puremaan kannikkaan. Riippuu ihan itsestä mihin päätyy. Ei kukaan muukaan auta
joita juuri pari päivää sitten kirjoitin paperille. Luonnostelin kirjettä entiselle psykiatrilleni, lastenpsykiatrille, joka yritti tukea mua "naiseksi kasvamisessani" (olen ftm). Selitin siinä tylyä käytöstäni sillä, että mun oli pakko suojella omaa identiteettiäni, koska eipä sitä kukaan muukaan olisi tehnyt. Kaikki tässä yhteiskunnassa perustuu tuottavuuteen, ja munkin olemassaolon tärkein peruste oli se, että tulen synnyttämään monta lasta ja olemaan hyvä perheenäiti ja vielä veronmaksajakin. Jotkut ihmiset todella kuvittelee, että yksilöllä on jotain väliä, koska lapsillehan syötetään sitä paskaa, että "sinä olet tärkeä (muutenkin kuin veronmaksajana ym) ja saat olla oma itsesi" mutta transihmisenä silmät aukeaa todellisuuteen jo nuorena.
Mulla on ollut kaksi mottoa. "Ihminen on itsensä paras ystävä" ja "Jos ei tänään, niin huomenna".
Sillä, että ihminen on itsensä paras ystävä tarkoitan sitä, että suhde omaan itseen on tärkein ihmissuhde ja siihen perustuvat kaikki muutkin ihmissuhteet. Jollei ole sinut itsensä kanssa, ei muukaan onnistu. Jos ei tänään, niin huomenna on tarkoitettu rauhoittamaan mua siitä, että kaiken ei tarvitse tapahtua just nyt...kunhan se tapahtuu viimeistään huomenna.
Vah! Mä toivon, että mä en tuo sulle lisää huonoo mieltä, koska SE EI OLE MINUN TARKOITUS!
Yritä olla välittämättä niistä kommenteista. Mä tiiän et se on vaikeaa, mut ku sä et ota niit ittees, nii sä pystyt elämään onnellisemmin.
"Ei terveys tunnu miltään, sairaus onkin eri juttu."
Tähän haluaisin sanoa, että mun mielestä transseksuaalisuus ei ole sairaus.
Joten haluan kysyä, onko se susta sairaus?
Jos on sun mielestä sairaus, miksi?
sellanen toteamus, koska niinhän se on, että terveys on se normaali olotila johon ei kiinnitä huomiota ja sairaus saa kiinnittämään huomion oloon. En välttämättä tarkottanut, että transsukupuolisuus olis sairaus. Mutta... onhan se sairausluokituksessa. Ja joskus puhun siitä sairautena. Vaikka eihän se oikeestaan ole. Ainakaan se ei ole mielisairaus, vaikka joku niin väittääkin.
nii tieläklii savos jotta se minkä meiänkylän poika heittee ei haittoo