Eilisessä Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli Mainostoimisto Bob Helsingin ideoimasta kampanjasta "Älä ruoki lamaa".
http://www.alaruokilamaa.com/
HS:n mukaan henkilö joka luopuu perjantaisesta Cafe Lattestaan (3,75 euroa) säästää vuositasolla 180 euroa - jos kaikki tekisimme samoin, pyörisi Suomen taloudessa tänä vuonna 2009 peräti 396 000 000 euroa vähemmän rahaa. Se tarkoittaa 13 200 suomalaisen keskipalkkaa. Näin syntyy noidankehä, jossa palkansaajien säästötoimet iskevät yrityksiin ja yritysten säästötoimet takaisin palkansaajiin.
On suorastaan vastuutonta että media rummuttaa asuntojen hinnan romahduksella - jota ei tule. Siis ei tule. Hintojen tarkistus korkeintaan. Nyt jengi on pistänyt liinat kiinni ja kukaan ei uskalla tehdä peloissaan yhtään mitään. Tuo edellämainittu 3,75 euroa viikossa on pelkkää nappikauppaa verrattuna siihen mitä tässä nyt on tulossa.
Lamalla pelottelu ja maailmanlopun odottelu vie työpaikkoja kiinteistönvälittäjiltä, rakennusmiehiltä, rautakauppiailta, pankkitoimihenkilöiltä, muuttoauton kuljettajilta, remonttimiehiltä . . .
En ole töissä yhdelläkään noista aloista, mutta olen todella huolissani siitä millainen noidankehä tästä voi tulla jos kaikki säästävät ja kukaan ei uskalla elää ja kuluttaa.
http://www.alaruokilamaa.com/
HS:n mukaan henkilö joka luopuu perjantaisesta Cafe Lattestaan (3,75 euroa) säästää vuositasolla 180 euroa - jos kaikki tekisimme samoin, pyörisi Suomen taloudessa tänä vuonna 2009 peräti 396 000 000 euroa vähemmän rahaa. Se tarkoittaa 13 200 suomalaisen keskipalkkaa. Näin syntyy noidankehä, jossa palkansaajien säästötoimet iskevät yrityksiin ja yritysten säästötoimet takaisin palkansaajiin.
On suorastaan vastuutonta että media rummuttaa asuntojen hinnan romahduksella - jota ei tule. Siis ei tule. Hintojen tarkistus korkeintaan. Nyt jengi on pistänyt liinat kiinni ja kukaan ei uskalla tehdä peloissaan yhtään mitään. Tuo edellämainittu 3,75 euroa viikossa on pelkkää nappikauppaa verrattuna siihen mitä tässä nyt on tulossa.
Lamalla pelottelu ja maailmanlopun odottelu vie työpaikkoja kiinteistönvälittäjiltä, rakennusmiehiltä, rautakauppiailta, pankkitoimihenkilöiltä, muuttoauton kuljettajilta, remonttimiehiltä . . .
En ole töissä yhdelläkään noista aloista, mutta olen todella huolissani siitä millainen noidankehä tästä voi tulla jos kaikki säästävät ja kukaan ei uskalla elää ja kuluttaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
We are f*cked.
koska esim. henk koht. ei ole huolen häivää mitä tapahtuu...mielellään otan vastaan kunnon laman jotta kaikkeen tulee taas järki, hinnoitteluun ja varsinkin palkankorotuksiin!
kunnon monopeijaiset vähän rauhoittaa työntekijäpuolta taas vuosiksi ja pysytään lestissä niiden 15% palkan korotusten kanssa.
toivottavasti tämä lama äityy niin että on 2.000 000 työntä ja saatte tuta mitä on elää epävarmuudessa....niin me yrittäjätkin elämme mutta tosin tajuamme olla ostamatta velaksi ja pistämme pahanpäivän varalle rahaa piiloon.
itselläni on kaikki mökkiä,venettä,asuntoa,autoja,moottoripyöriä,asuntoautoja
jne. myöten velatonta ja nautin siitä kun lama pilkkoo vielä asiat niin että ns. ostovoimani kaksinkertaistuu hintojen laskun myötä!
kiitos tästä kaikesta, niin nousukauden tuomista mammonista kuin laskukaudenkin tuomista mammonista kuuluu teille duunareille ja tyhmyydellenne laumassa.
ja sen mukana kaikki...
Kun USA:ssa "Option arm"- ja "Alternative A" -lainojen korko tarkistetaan seuraavina kahtena vuotena, tulee siitä vielä toinen Subprime-kriisin kaltainen luottotappioaalto. Ei siihen uskomiset ja kahvin ostamiset auta. Koska rahaa on viime vuosina luotu tyhjästä, jonkun on joskus maksettava se takaisin.
Ei tämä ole edes mikään kriisi vaan ihan normaalia vaihtelua velkavetoisessa taloudessa. Heilahdukset vain ovat paljon suurempia käytetystä velkavivusta johtuen.
Jotain on aina ostettava elääkseen. Nyt se kulutus ei enää suuntaudu turhuuksiin vaan nyt katsotaan, mitä oikeasti tarvitaan. Kasinotalous on viimeisellä tuomiolla.
Aivan aluksi: Asuntojen hintaromahdus tulee. Siis se tulee.
Mikäli henkilö luopuu kuplahintaisen asunnon ostosta, säästää hän vuodessa 100 000€. Jos teemme kaikki samoin, tekee se 2 200 000 000 000€. Luvut napatttu Bobin älyvapaasta kampanjasta.
Raksaduunareille, gryndereille, velmuille välittäjille ja rautakaupan Raneille riittää hommia edullisemmillakin asuntojen hinnoilla. Tämä siirtymäaika kuplahinnoista normaalille tasolle on vaan hieman hiljaista. Siksi asuntojen hinnat on romautettava mahdollisimman nopeasti. Se on kaikkien etu. Jokainen asunnonostaja voi edesauttaa tätä jaloa ja yleishyödyllistä tavoitetta tarjoamalla asunnosta max 50% kesän 2009 hintatasosta.
Kun asumisen hinta on jossain järkevällä tasolla tuloihin nähden, jää sitä rahaa myös kuluttamiseen. Se raha tulee aktiivisten nuorten ihmisten ja lapsiperheiden käyttöön - sensijaan että se lihottaisi pankkien tai raksafirmojen ulkomaalaisia miljonääriomistajia tai suurten ikäluokkien sukanvarsia.
Siis sopiva maksimitarjous on 50% kesän 2008 hinnoista. 50% kesän 2009 hinnoista merkitsisi jo yli 70% hinnanlaskua kuplan huipulta.
Sääli vaan että sinulla ei ole varaa edes tuohon viiteenkymmeneen prosenttiin... vitsi vitsi.
Ei kun aivan tosissaan puhuen - miten kuvittelette nuoret provopervot että tuollaisia tarjouksia kukaan viitsisi noteerata yhtään millään tavalla? Miksi - oi miksi ihmeessä - kukaan menisi myymään arvokkainta omaisuuttaan liian halvalla? Korot ovat alhaalla ja ansiosidonnaiset on keksitty. Aina voi mennä ajamaan bussia tai taksia tai siivoamaan metroasemia. Tai jotain.
Oma lehmä on tukevasti ojassa tässä asiassa. Hintataso 30% alle viimekesän hintojen, niin minun ei tarvitsisi otta velkaa tavoittelemani kaltaiseen asuntoon. 50% on ylilyönti, mutta juuri se kirvoittaa keskustelun täällä vauhtiin :)
Huippuhintoja alempien tarjousten hyväksymisen takana on tietynkaltainen logiikka jota valotan seuraavalla esimerkillä:
Vuosi Käypä reaalihinta
2008 200 000
2009 160 000
2010 150 000
2011 140 000
2012 140 000
2013 141 000
2014 143 000
2015 147 000
2023 154 000
2033 149 000
2043 165 000
2053 Who cares? Meikäläinen on matojen ruokana.
Missä vaiheessa kannattaa realisoida omaisuus ja sijoittaa varat järkevämmin? Entäpä jos asunnon omistajalla on ikää vaikkapa 65v? Tässä siis oletuksena se, että kyseessäon sijoitusasunto. Asunnonvaihtajalle hintatasolla on oleellisesti vähemmän merkitystä.
Optimisti voisi ajatella että tässä on vuosi tai pari hiljaista ja sitten nousu jatkuu siitä mihin jäätiin, mutta itse en ole löytänyt mitään tätä vaihtoehtoa tukevia seikkoja. Seuraava asuntokupla ei ole suomessa itsestäänselvyys.
Motiiveja asunnon myymiseen alle hintahuipun voimme kysellä japanilaisilta, ruotsalaisilta, irlantilaisilta, itävaltalaisilta, liettualaisilta, islantilaisilta, portugalilaisilta, espanjalaisilta, latvialaisilta, virolaisilta, kreikkalaisilta, briteiltä, jenkeiltä ja lista jatkuu...
Hinnat ovat laskeneet kaikissa näissä maissa
Tai miksemme kysyisi asiaa niiltä suomalaisilta, jotka myivä asuntonsa vuosina 1990-2006? Noina vuosina kauppaa käytiin alle edellisen hintahuipun hintatason, kuten reaalihintakäppyrästä voimme lukea.
http://www.stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07-30_tie_001_001.gif
Asunnon hinta määräytyy markkinoilla eikä niille näinollen ole olemassa mitään "oikeaa" hintaa. Hintakuplan synnyn syitä täälläkin on käsitelty ja niistä syistä on jäljellä enää alhainen korkotaso.
Tuossa taksinajamisessa ja metroasemien siivouksessa osuit asian ytimeen. Asuntojen hintataso ehti karkaamaan jo keskituloisten ulottumattomiin, onneksi avuksi tulivat 30 vuoden velkaorjuuslainat! Pienituloisilla ei suurimmissa kaupungeissa ole mitään mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa.
Reaalihintaindeksi tulee putoamaan tasolle 140-150. Se tapahtuu joko ajan kanssa, kun palkat nousevat tai asuntojen nimellishintojen laskulla. Pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan, joten palkkoihin nähden ei voi enää tapahtua nousua. Toisaalta Kekkosen ajan hintoihin ei ole paluuta, koska pankin ei yksinkertaisesti kannata olla ylivarovainen. Puheet yli 30% laskusta voi unohtaa ja jos tapahtuu ns. rommaus, on aiheuttaja sellainen, joka koskee kaikkia.
kaikki on nyt niin toisin, ihan toisin, ei koske suomea... denial...