En siis nyt mitenkaan ylpeile vaikka kuulostaisi silta.
Olen todella ylpea kun molemmat lapseni on oppineet puhumaan suht varhain, tytto aloitti jo 2.v ja nyt poika joka 3,5.v alotti kunnolla puhumaan tuossa 3.v iassa. Kaikki muut kirjaimet tulee mutta ei r ja sekin on odotettavissa vasta joskus 5.v tietamilla. Nyt poika ja tytto opiskelleet englantia kun muutimme kanadaan hetki sitten ja tytto osaa jo ja poikakin aika paljon sanoja. En siis pakota opiskelemaan poikaa. Tytto onkin jo koulussa niin siella oppii.
Pointtini kuitenki on se puheen kehitykselle etta tarkastele miten itse ja muut puhuvat lapsellesi. Koska tuttavapiirissani on aiteja ja isia jotka vaaristavat sanoja ja lassyttavat. Puhukaa kunnolla ja alkaa ali arvioiko lastanne.
Oma poikani mulle sanoo melkeen paivittain vaikka en sano valttamatta mitaan etta aiti ma olen iso poika en ole vauva enaa.. Siis 3,5.v suusta. Joten puhukaa lapsillenne ja ennen kaikkea lukekaa ja laulakaa. se auttaa lapsen puheeseen. Mina luen joka ikinen ilta ja laulan aika usein ja kannustan lapsiakin vaikka olenki suht nuori aiti (alle30.v)
Olen todella ylpea kun molemmat lapseni on oppineet puhumaan suht varhain, tytto aloitti jo 2.v ja nyt poika joka 3,5.v alotti kunnolla puhumaan tuossa 3.v iassa. Kaikki muut kirjaimet tulee mutta ei r ja sekin on odotettavissa vasta joskus 5.v tietamilla. Nyt poika ja tytto opiskelleet englantia kun muutimme kanadaan hetki sitten ja tytto osaa jo ja poikakin aika paljon sanoja. En siis pakota opiskelemaan poikaa. Tytto onkin jo koulussa niin siella oppii.
Pointtini kuitenki on se puheen kehitykselle etta tarkastele miten itse ja muut puhuvat lapsellesi. Koska tuttavapiirissani on aiteja ja isia jotka vaaristavat sanoja ja lassyttavat. Puhukaa kunnolla ja alkaa ali arvioiko lastanne.
Oma poikani mulle sanoo melkeen paivittain vaikka en sano valttamatta mitaan etta aiti ma olen iso poika en ole vauva enaa.. Siis 3,5.v suusta. Joten puhukaa lapsillenne ja ennen kaikkea lukekaa ja laulakaa. se auttaa lapsen puheeseen. Mina luen joka ikinen ilta ja laulan aika usein ja kannustan lapsiakin vaikka olenki suht nuori aiti (alle30.v)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lukeminen ja kaikenlainen vuorovaikutus on tärkeää lapsen kielenkehitykselle.
Valitettavasti tämä ei auta, jos lapsella on neurológistaustainen häiriö kuten dysfasia. Lapsi joka ei ymmärrä puhuttua, ei useinkaan halua kuunnella kirjojen lukua.Musiikista ei saa oikein mitään irti jne
Meillä oli odottamassa sisarukselta yli 100 lastenkirjaa, mutta niille ei ollut mitään käyttöä. Ainoa toimiva kulttuuritarjonta oli musiikki, jossa ei ollut laulua.
Laadukkaan puheterapian jälkeen n. 5-vuotiaana lukeminen ja laulut alkoivat aueta yhdistettynä viittomiin. Sitten kehitys oli huimaa ja lapsesta on tullut ahkera lukija. Mainittakoon, että hänen onnekseen dysfasiaan ei ole liittynyt lukihäiriötä.
Aivan samaa mieltä, turha syyllistää vanhempia jos ei lapsi puhu kunnolla. Jos kyseessä on dysfasia kuten usein on ei siinä lukemiset auta. Itselläni 5 lasta joista yhdellä on dysfasia ja dysfleksia.Kaikille olen puhunut ja lukenut aivan samoin. Jos jostain voin itseäni syyttä se on geeniperimä johonka ei lukemalla/laulamalla eikä selvästi puhumalla voi vaikuttaa. Itselläni nimittäin myös dysfasia muistan kuinka oma opettajani läksytti minua lapsena että pitäisi lukea kirjoja enemmän jotta oppisin kunnolla puhuman vaikka todellisuudessa luin paljon. Enpä viitsinyt opettajaa oikaista luulostaa olisi pitänyt vielä huonosti kasvatettuna.Eli jos olisi kielivirheistä/puhetavasta kiinni jokaisella lapsistani pitäisi olla sama vika.
Poikasi on siis aivan normaali 3,5 -vuotias poika. Meidän poika alkoi puhua 2,5-vuotiaana jo aivan täysiä, pitkiä lauseita. Alle 2-vuotiaana oli jo yli 300 sanaa ja 8 sanan lauseita. Alle 1-vuotiaana oli jo ensimmäinen 2 sanan lause. Meillä jopa r-kirjain tulee välillä, riippuu sanasta. Olen itse puhunut hyvin pienestä, joten taustalla on geeniperimä, mutta myös aktiivinen puhuminen ja lukeminen lapselle vauvasta alkaen. Lisäksi olen itse akateeminen korkeakoulutettu puhetyöläinen, puhun siis selkeää suomenkieltä ja lapselle myös lässyttämättä. Mutta ei poikani ole mikään ihmelapsi, aivan normaali lapsi mielestäni normaalilla puheen kehityksellä. Hänen päiväkotikaverinsa ovat olleet aivan samalla tasolla ja kehittyneet samaan tahtiin!
Poikani on jo kauan sanonut, että on jo iso poika, eikä mikään vauva enää. Lisäksi kyselee, että "milloin minusta tulee aikuinen?" Ovat varmaan aika tyypillisiä kommentteja ja kysymyksiä tuon ikäisille, koska muodostavat maailmankuvaa juuri nyt kyselemällä paljon.
Kaikki lapset eivät opi puhumaan ns.normien mukaan vaikka heille ei lässytetä, tässä juuri yleinen luulo että jos jonkun lapsi ei puhu ns.normien mukaan,niin hänelle on lässytetty..huh-huh.