Kaipuuni on väsynyt
ei se tule ryntäillen
vaan hiipii hiljaa
kysyy lupaa viivähtää
ikävä muutti muotoaan
pitkissä odotushuoneissa
yksinäisyydessä
ei sille kaiku vastaillut
se jäi elämänviivaksi
lämpöiseen käteen
hävitäkseen poimuihin
eikä mikään sitä tavoittanut
hetkeksi vielä eksyn
muistelemaan
valaisevaa hymyäsi…
ja kaipaus, sen tuoksu
tulvahtaa eteiseen
mutta vain kääntyäkseen
takaisin
haihtuen aavistukseksi
menneisyyden suljetuille porteille
ei se tule ryntäillen
vaan hiipii hiljaa
kysyy lupaa viivähtää
ikävä muutti muotoaan
pitkissä odotushuoneissa
yksinäisyydessä
ei sille kaiku vastaillut
se jäi elämänviivaksi
lämpöiseen käteen
hävitäkseen poimuihin
eikä mikään sitä tavoittanut
hetkeksi vielä eksyn
muistelemaan
valaisevaa hymyäsi…
ja kaipaus, sen tuoksu
tulvahtaa eteiseen
mutta vain kääntyäkseen
takaisin
haihtuen aavistukseksi
menneisyyden suljetuille porteille
Vastaukset 12
Vanhimmat
ikävä ja kaipaus runosi myötä.
Kerrassaan elävästi kirjoitit nuo tuntemukset,
hienoja ja koskettavia säkeitä kaikki.
Kiitos elävästä palautteesta!
Odelii
että on jo ihmisiä
jotka ovat noin
pitkälle päässeet.
Minullakin on siis
toivoa, saavuutta
kypsyys tunteissa.
Väsynyt kaipuu,
kuin tulevaisuuden
airut: pian on
edessä uudet ajat,
olet niihin valmis.
Kiitos tästä runosta O.
Voih,
ehkä tuotan pettymyksen,
kun sanon, että ei tasaista
kellään...
Kauniisti sanot,
kiitos itsellesi!
Odelii
Surumielinen on sinun runosi
ystäväiseni, mutta kauneudellaan
koskettavan ihana...
Kiitos kun sain lukea ..
Noita
Kiitos vain palautteesta,
näinhän tämä nyt on,
mutta ehkä jokin toinen päivä
taas iloisempaa.
Muistot ovat
yhtä petollisia
kuin kadonneet
rakkaat
Nurkan takaa tulee
salaa kuin
lapsuuden lempituoksu
ja kas siinä Hän on
musiikin mukana
tuulessa tanssii
kevyesti
huomaamttomasti
suutelee
sinua kaulaan
polvet pehmenneinä
sulat
siihen paikkaan
- Upean Elävä
on runosi muisto. Hui!
Voi sua,
pehmität noilla
sanoillasi
kaikki muistot
eläviksi
ja uusit käsikirjoitukset
tuosta vaan...
Kiitos runosta taas!
t. sulanut
Runosi on niin täynnä positiivista energiaa että meinaan pudota tuolilta!
No se johtuu ihan vaan
sun omasta postitiivisuudestasi
asiaan kuin asiaan :O)))
Kiitän yllättävästä
kommentista,
hienoa, kun koet niin,
löydät "rivien välit"...
t. Odelii
Sinulla on se kaipuu, joka pitää tiellä ja
mielen avoinna, voisi olla myös toisin..
Kauniin haikea..
Valo puuttuu, se vääristää
yhtäkkiä olet pimeässä.
Rakkaudeton, kipeä mieli
ilman kaipuuta.
Haikea itku ilman kyyneleitä,
hapuiluja muistoissa.
Tämä oli pätkä vanhaa runoa, synkistelykaudelta...
Tarkkis
Niin, ehkä kaipuu,
sopivassa määrin,
aavistus jostain
hyvästä,
jossain... auttaa.
Kiitos tästä tehokkaasta
synkistelyn havainnoinnista,
juu, huomaan, että
voisi olla tietysti
toisin...
Hyvää iltaa sulle!
:)