Hei! Kysyin samaa biopuoleltakin, onko tietoa tai kokemusta?
Alle 10-v., jolla ADHD-diagnoosi
ja oireita muunlaiseenkin käytöshäiriöön,
mm. tupakan näpistelyä ja
vaikeuksia hillitä itseä.
Riittääkö perusteeksi tahdonvastaiseen huostaanottoon
tai psykiatriseen osastohoitoon?
Alle 10-v., jolla ADHD-diagnoosi
ja oireita muunlaiseenkin käytöshäiriöön,
mm. tupakan näpistelyä ja
vaikeuksia hillitä itseä.
Riittääkö perusteeksi tahdonvastaiseen huostaanottoon
tai psykiatriseen osastohoitoon?
Vastaukset 12
Vanhimmat
huostaanotto sitä lasta paranna.
Voi hitto, sanon vaan.
Lääkkeitä pitäis lapselle ensin kokeilla.
Olo ja elo paranisi luultavasti välittömästi.
syys kiireelliseen huostaanottoon niin tämä maa saa julistautua poikkeustilaan. Ei kantsi yrittää.
aluksi tieto, että meillä painitaan samojen kysymysten kanssa..
luulisin kokemuksesta, että ei teoriassa riitä huostaanoton syyksi, mutta käytännössä tekevät syyn, jolla saa lapsen "turvaan omasta elinympäristöstään"..
meillä tilanne, että sossujenkin mieli muuttuu jatkuvasti. viimeisin tieto on, että perhekotiin näin ongelmallinen lapsi kuuluu (lääkitystä eivät suostu antamaan lainkaan, ovat päättäneet, että sijoitus viedään läpi vaikka millä)..
juuri lapsi itse sanoi, ettei aio lähteä kotoa mihinkään, vaikka kuka määräis... mutta eihän lapseltakaan asiaa kysytä!!!!!!!!!
Se on vain ja pelkästään rangaistus. -Mutta eihän meillä Suomessa rangaistuslaitoksia käytetä tietty, kun olemme sivistyneitä.
sossuilta lääkityksiä kysele, vaan lääkäriltä.
Jos lääkärit määrää, niin ei sossut voi mitään.
Lääkäri menee ohi sossujen.
Sitä paitsi sun täytyy aina muistaa, että sinä olet lapsesi huoltaja aina, ei sossut eikä kukaan muukaan ja sun vastuulla on kaikki mitä lapsellesi tapahtuu.
Huoltaja päättää kaikesta. Muista pitää siitä kiinni, äläkä luovuta "huoltajuutta" kenellekään muulle.
Lain mukaan se ei edes ole mahdollista, mutta käytännössä sitä yritetään saada pois, eli ei huoltajaa haluta kuunnella.
Pakko niiden kuitenkin on, jos et muuhun suostu.
Huoltajan oikeudet ja velvollisuudet ei poistu edes huostaanotossa.
Sinulla on aina oikeus päättää mitä hoitoja lapsellesi annetaan tai ei.
Lääkitys muuttaa pojan käyttäytymisen täysin. Kokemusta minulla on ja siksi tiedän sen mitä lääkitys voi saada aikaan.
Jos lapsella om ADHD diagnosi niin miksi ei lääkitystä ole ehdotettu, vaadi sitä heti.
Huostaanotto ja sijoitus pois kotoa ei ole hyvä ratkaisu. Jos itse vanhempana jaksat olla lapsesi huoltajana siinä arjessa joka on ollut sinulle aika raskasta ja kuluttava niin lääkityksen aloittamisen jälkeen aukeaa kuin uusi valoisa elämä.
Lääkkeen tuoma apu sekä muutos lapsessasi tulee olemaan niin myönteinen ja helpottaa monella tavalla lapsen arkea.
Tilanteen muutuminen on niin suuri että varmasti saat voimia itsellesi ja elämä rupeaa helpottamaan sekä lapsella että koko perheellä.
sepä se kun sossu sanoo, että lääkäri tekee kuin hän sanoo.. ja lääkäri ei anna lääkettä, vaikka kuinka puhuisin hienosti tai muutenkin.. (onpa yksityiset olemassa ja sieltä haemme seuraavan mielipiteen ja hoidon)..
kun en suostu siihen mitä lääkäri ja sossu sanoo, haluavat sijaiskodin haastavalle lapselle.. viikon päästä sanovat, että yksityiseen perhekeskukseen sitten, tän kans ei oikeesti voi kukaan pärjätä.. ja minähän pärjään, koska itsellä ei ole suurempia ongelmia (mm. alkoholi tmv).. minä en todellakaan luovuta lastani kenenkään "sydämettömän" käsiin.. tarkoitan, että tunnen itse lapseni parhaiten ja tiedän, että hänen kanssaan ei pärjää, jos ei oikeasti rakasta häntä!!!
että takutaan vaan- kaatsotaan saammeko pitää lapsemme omassa ympäristössään omien läheistensä rakastettavana / kasvatettavana..?
lääkäri psykiatri, vai neurologi.
Neurologi lienee pätevin arvioimaan neurologisia ongelmia.
Uskomatonta miten noi lääkäritkin pelkää sossuja.
Älä tosiaan anna periksi. Muuta vaikka pois paikkakunnalta pelastaaksesi lapsesi.
Minä ainakin muuttaisin. Ei tarvi kauas muuttaa, kunhan vain eri kunnan alueelle.
Pakoon noita hulluja on lähdettävä, jos meinaa selvitä "hengissä".
Kokemusta on noista taisteluista kahden ADHD-lapsen sijarina.
Helppoa ei ole.
Tuota minäkin olen ihmetellyt, että kuinka opettajat ja muut ulkop. jotka joutuvat pärjäämään meidän lasten kanssa, vain muutamia tunteja päivässä ja viikonloput saavat huilata, eivät mitenkään pärjää ja itsen on ollut pärjättävä 24/7 ja pärjätty onkin.
Suurimmat ongelmat onkin tulleet lasten ja kodin ulkopuolelta. Jatkuvia valituksia ja ymmärtämyksen puutetta. Suoranaista vainoamista ajoittain.
Ymmärrän sinua täysin ja tiedän mitä joudut kestämään.
Älä silti anna periksi.
Ai, niin. Meinas ihan unohtua.
Ala antaa lapsellesi ainakin kalaöljykapseleita.
Niistäkin on edes vähän apua. Pidemmän aikaa tietty vie, ennenkuin alkaa tehota, mut onhan sekin tyhjää parempaa.
Toht. Toloselta löytyy sellasta kalaöljykapselia, mikä on suunnattu nuorille ja koululaisille. Auttaa muistamaan. Sen nimi oli jotain Neurobalance tai vast.
Pitäis löytyä ihan markettien hyllyltä.
Meidän ADHD lapsen pahoihin pakkoliikkeisiin auttoi tosi pian ja ilmeisesti pysyvästi, koska ei ole vaiva enää uusinut.
Kaikkea kannattaa kokeilla.
mukana ollut ent. Kansanterveyslaitoksen, nyk. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, professori kertoi, että jos vanhemmat eivät ole tyytyväisiä lapsensa taikka nuorensa terveydenhuoltoon
on mentävä toisen lääkärin luokse.
Sitä hän myös korosti että vanhempien on vaadittava ja taas vaadittava lapsilleen ja nuorilleen sitä terveydenhuoltoa.
(puukkoko ja puntarpääkö se pitää pöytään iskeä vaiko mitä lie taas tämäkin vaatimusten esittäminen tarkoitti...).
YK:n Lasten Oikeuksien Komiteakin on moittinut Suomea vuoden 2005 raportissaan.
"38. Komitea on myös huolissaan tiedosta,
jonka mukaan tarkkaavaisuusja ylivilkkaushäiriö ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder)
ja tarkkaavaisuushäiriö ADD (Attention Deficit Disorder)
diagnosoidaan väärin ja tämän vuoksi mielialalääkkeitä määrätään liikaa huolimatta lisääntyvistä todisteista näiden lääkkeiden haitallisista vaikutuksista.
39. Komitea suosittelee, että ADHD:n ja ADD:n diagnosointia ja hoitoa tutkitaan lisää, mukaan
lukien tutkimukset psyykelääkkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista lasten fyysiseen ja
psyykkiseen hyvinvointiin, ja että näiden käyttäytymishäiriöiden hoidossa käytetään
mahdollisuuksien mukaan muita käsittelyja
hoitomenetelmiä."
________________________
CRC/C/15/Add.272
30. syyskuuta 2005
LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEA
40. istunto
SOPIMUSVALTIOIDEN YLEISSOPIMUKSEN 44 ARTIKLAN MUKAISESTI ANTAMIEN RAPORTTIEN KÄSITTELY
Päätelmät: Suomi
1. Komitea käsitteli Suomen kolmannen määräaikaisraportin (CRC/C/129/Add.5) 1068. ja 1069. istunnossaan (ks. CRC/C/SR.1068 ja 1069)
22 päivänä syyskuuta 2005 ja hyväksyi 30 päivänä
syyskuuta 2005 pidetyssä 1080. istunnossaan seuraavat päätelmät.
A. Johdanto
2. Komitea kiittää sopimusvaltiota kolmannen määräaikaisraportin antamisesta samoin kuin
lisäkysymyksiin (CRC/C/Q/FIN/3) annetuista kirjallisista vastauksista, joiden avulla komitea sai selkeän käsityksen lasten tilanteesta Suomessa.
Komitea arvosti eri sektoreita edustavan valtuuskunnan läsnäoloa ja heidän antamiaan lisätietoja.
B. Sopimusvaltion seurantatoimet ja saavuttamat tulokset
3. Komitea kiinnittää tyytyväisenä huomiota:
a) alaikäisten haastatteluohjeistuksen hyväksymiseen maaliskuussa 2002;
b) lapsiasiavaltuutetun viran perustamiseen syyskuussa 2005;
c) kansallisen toimintasuunnitelman "Lapsille sopiva Suomi" hyväksymiseen vuonna 2005;
d) ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman valmistumiseen 31 päivänä maaliskuuta 2005.
4. Komitea pitää myönteisenä myös sitä, että Suomi on ratifioinut:
a) lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin
selkkauksiin 28 päivänä toukokuuta 2002;
b) lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskevan
kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 182 17 päivänä tammikuuta 2000;
c) Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 29 päivänä joulukuuta 2000.
C. Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
1. Yleiset täytäntöönpanotoimet
(yleissopimuksen 4, 42 ja 44 (6 kappale) artikla)
Komitean aikaisemmat suositukset
5. Komitea toteaa tyytyväisenä, että sopimusvaltion toisen määräaikaisraportin (CRC/C/70/Add.3)
käsittelyn yhteydessä esitettyjen huolenaiheiden ja suositusten (CRC/C/15/Add.132, 16 päivänä
lokakuuta 2000) johdosta on ryhdytty lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin tai muihin toimenpiteisiin.
Komitea kuitenkin pahoittelee, että joitakin sen huolenaiheista ja suosituksista koskien muun muassa yhtenäistä lapsia koskevaa politiikkaa, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta, ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia lapsia,
on käsitelty riittämättömästi tai vain osittain.
6. Komitea kehottaa sopimusvaltiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin niiden toisen
määräaikaisraportin päätelmien sisältämien suositusten käsittelemiseksi, joita ei ole vielä pantu täytäntöön, sekä käsittelemään kolmatta määräaikaisraporttia koskevissa päätelmissä nyt esitetyt huolenaiheet.
Yhteensovittaminen / kansallinen toimintaohjelma
7. Komitea kiinnittää huomiota useisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään lasten oikeuksien
täydellisempään toteuttamiseen, ja pitää myönteisenä laajaa kansallista toimintaohjelmaa "Lapsille sopiva Suomi", joka perustuu yleiskokouksen erityisistunnon toukokuussa 2002 hyväksymään asiakirjaan “Lapsille sopiva maailma" , mutta on huolissaan siitä, että näitä suunnitelmia ei ole hyvin sovitettu yhteen.
8. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio:
a) varmistaa, että kansallinen toimintaohjelma kohdistuu selkeästi yleissopimuksen suojaamiin
lapsen oikeuksiin;
b) antaa toimintaohjelman täytäntöönpanoon riittävät varat;
c) yhdistää kansallisen toimintaohjelman alaisuuteen kaikki muut toimintasuunnitelmat ja
ohjelmat,
jotta lasten oikeuksien toteuttamisessa vältetään hajanainen lähestymistapa;
d) antaa uuden lapsiasiavaltuutetun tehtäväksi seurata kansallista toimintaohjelmaa ja arvioida
sen edistymistä.
Itsenäinen valvonta
9. Komitea pitää myönteisenä lapsiasiavaltuutetun viran perustamista syyskuun alusta 2005 lukien ja
sitä, että hänen tuekseen on asetettu laajaalainen,
eri alojen asiantuntemusta edustava neuvottelukunta, jossa kansalaisjärjestöt tulevat olemaan edustettuina.
Komitea kuitenkin toteaa, että lapsiasiavaltuutetun toimivaltuudet koskevat pääasiassa yleissopimuksen toteutumisen edistämistä ja neuvoaantavia palveluita
eivätkä sisällä yksittäisten tapausten tutkimista, mikä jää eduskunnan oikeusasiamiehen
toimivaltaan.
10. Komitea suosittelee, että:
a) lapsiasiavaltuutetun toimivaltuuksia laajennetaan itsenäisiä ihmisoikeusinstituutioita koskevan yleiskommentin nro 2 (2002) mukaisesti, mukaan lukien mahdollisuus ottaa vastaan ja tutkia
lasten tekemiä valituksia;
b) sopimusvaltio antaa lapsiasiavaltuutetun toimistolle riittävät henkilöstöja
taloudelliset voimavarat, jotta tämä voisi tehokkaasti seurata yleissopimuksen täytäntöönpanoa koko maassa;
c) lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus esitellään eduskunnalle ja siitä keskustellaan samassa
yhteydessä, kun käsitellään niitä toimia, joihin hallitus aikoo ryhtyä sen suositusten
täytäntöönpanemiseksi.
Lapsiin kohdistettavat voimavarat
11. Komitea jakaa sopimusvaltion huolen siitä, että johtuen paikallisviranomaisten laajasta
itsehallinnosta ja autonomiasta muutokset
ovat tarpeen, jotta varmistetaan lapsiin kohdistettavien voimavarojen jakautuminen ja palvelujen saatavuus tasaarvoisesti koko maassa.
12. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tekee selvityksen, jonka avulla arvioidaan ja
analysoidaan lapsiin kohdistetut voimavarat, ja jatkossakin tarvittaessa ryhtyy tehokkaisiin
toimenpiteisiin, joiden avulla kaikille lapsille taataan tasaarvoinen pääsy palveluihin ja
palvelujen saatavuus heidän asuinkunnastaan riippumatta.
Tietojen kokoaminen
13. Komitea toteaa huolestuneena, että lapsia koskevia tilastotietoja ei koota yhdenmukaisesti ja säännöllisesti. Tämä koskee erityisesti kaikkein haavoittuvimpia lapsiryhmiä, kuten vammaiset lapset, turvapaikkaa hakevat lapset, oikeusjärjestyksen puitteissa hankaluuksissa olevat lapset ja vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset.
14. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa pyrkimyksiään kehittää järjestelmä lapsia
koskevien tietojen laajaalaiseksi
kokoamiseksi, erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvien lasten osalta, jotta lasten elinolosuhteita ja heidän oikeuksiensa toteutumista voidaan
yksityiskohtaisesti analysoida.
Yleissopimukseen liittyvä koulutus / tiedottaminen
15. Komitea toteaa, että yleissopimusta koskevan tiedon jakaminen jää suurelta osin kansalaisyhteiskunnan vastuulle, ja on huolissaan siitä, että yleissopimusta on tuskin saatavilla
vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kielillä. Lisäksi komitea on huolissaan siitä, että lasten kanssa ja hyväksi työskenteleville ammattilaisille annettava yleissopimukseen liittyvä koulutus on riittämätöntä.
16. Komitea kannustaa sopimusvaltiota edelleen jakamaan tietoa yleissopimuksesta, myös
koulujen opetussuunnitelmien kautta, ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedon jakamiseen
haavoittuvimpien ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja alkuperäiskansojen sekä etnisten tai
kielellisten vähemmistöjen keskuudessa, sekä jatkamaan pyrkimyksiään antaa lasten kanssa ja
hyväksi työskenteleville ammattilaisille riittävää ja järjestelmällistä lasten oikeuksia koskevaa
koulutusta ja/tai perehdytystä.
2. Yleiset periaatteet
(yleissopimuksen 2, 3, 6 ja 12 artikla)
Syrjimättömyys
17. Samalla kun komitea pitää tervetulleena yhdenvertaisuuslain voimaantuloa helmikuussa 2005, se on huolissaan siitä, että maahanmuuttajat ja muut vähemmistöryhmät, erityisesti romanit, kohtaavat arkielämässään syrjiviä ja muukalaisvihaa osoittavia asenteita samoin kuin tosiasiallista syrjintää, ja että
tämä on lisääntymässä nuorten keskuudessa.
18. Yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa ja
vahvistaa pyrkimyksiään ehkäistä ja poistaa kaikenlainen lapsiin kohdistuva syrjintä, mukaan
lukien romanija ulkomaalaistaustaiset lapset, ja kiinnittää erityistä huomiota nuorten
koulutukseen syrjivien asenteiden osalta.
19. Lisäksi komitea kehottaa sisällyttämään seuraavaan määräaikaisraporttiin yksityiskohtaista
tietoa niistä lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvistä toimenpiteistä ja ohjelmista, joihin
sopimusvaltio on ryhtynyt seuratakseen vuoden 2001 rasismia, etnistä syrjintää, muukalaisvihaa
ja muuta niihin liittyvää suvaitsemattomuutta vastaan järjestetyn maailmankonferenssin
hyväksymää julistusta ja toimintaohjelmaa, ottaen myös huomioon yleissopimuksen 29 artiklan 1
kappaletta (koulutuksen tavoitteet) koskevan yleiskommentin nro 1.
4 Lapsen etu
20. Samalla kun komitea toteaa, että lapsen edun periaate otetaan usein huomioon lainsäädännössä,
mukaan lukien esimerkiksi uuden ulkomaalaislain 6 §, jossa selkeästi tunnustetaan lasten erityisasema, se on huolissaan siitä, ettei tätä periaatetta riittävästi kunnioiteta eikä käytännössä panna täytäntöön kaikilla lapsiin vaikuttavilla alueilla.
21. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa pyrkimyksiään taata, että lapsen edun
yleinen periaate tulee ymmärretyksi, asianmukaisesti huomioiduksi ja sovelletuiksi kaikissa säädöksissä samoin kuin oikeudellisissa ja hallinnollisissa päätöksissä ja hankkeissa, ohjelmissa ja palveluissa, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin.
Lapsen mielipiteen kunnioittaminen
22. Komitea kiinnittää huomiota tietoihin lasten kuulemista oikeudellisissa menettelyissä koskeviin
sääntöihin, jotka liittyvät esimerkiksi huoltajuutta tai lastensuojelua koskeviin toimenpiteisiin, mutta on huolissaan siitä, että vain 15vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla on oikeus tulla suoraan kuulluksi tuomarin / tuomioistuimen toimesta.
Tätä nuorempien osalta lapsen suora kuuleminen on jätetty tuomarin harkintaan, ja lasten mielipiteet annetaan tuomioistuimelle kolmannen osapuolen välityksellä ja toisinaan näin tapahtuu ilman, että kyseinen kolmas osapuoli on kuullut lasta.
23. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin
varmistaakseen, että yleissopimuksen 12 artikla pannaan täysimääräisesti täytäntöön, erityisesti
siltä osin kuin on kyse lapsen oikeudesta ilmaista mielipiteensä suoraan tuomarille silloin, kun
oikeudenkäynnissä ja/tai hallintomenettelyssä tehdään lapseen vaikuttavia päätöksiä.
3. Kansalaisoikeudet ja vapaudet
(yleissopimuksen 7, 8, 13 17
ja 37(a) artikla)
Pääsy asianmukaiseen tietoon
24. Vaikka komitea pitää tässä suhteessa myönteisenä sopimusvaltion pyrkimyksiä, mukaan lukien laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003), se ilmaisee huolensa lasten altistumisesta väkivallalle, rasismille ja pornografialle, erityisesti Internetin välityksellä.
25. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa toimenpiteitään lasten tehokkaaksi
suojelemiseksi altistumiselta väkivallalle, rasismille ja pornografialle matkaviestinteknologian,
videoelokuvien, pelien ja muun teknologian välityksellä, mukaan lukien Internet. Komitea
ehdottaa myös, että sopimusvaltio kehittää ohjelmia ja strategioita, joiden avulla
matkaviestinteknologiaa, mediamainontaa ja Internetiä voidaan käyttää keinona lasten ja
vanhempien tietoisuuden lisäämiseksi lasten hyvinvoinnille vahingollisesta tiedosta ja aineistosta.
Sopimusvaltiota kannustetaan kehittämään sopimuksia ja hankkeita yhteistyössä toimittajien ja tiedotusvälineiden kanssa lasten suojelemiseksi altistumiselta tiedotusvälineissä esiintyvälle haitalliselle tiedolle ja heille tarkoitetun tiedon laadun parantamiseksi.
5
4. Perheympäristö ja vaihtoehtoinen hoito
(yleissopimuksen 5, 18 (12 kappaleet), 911, 1921, 25, 27 (4 kappale) ja 39 artikla)
Vanhempien vastuu
26. Komitea kiinnittää huomiota Suomessa esiintyviin erittäin pitkäaikaisiin huoltajuuskiistoihin, joilla
saattaa olla kielteinen vaikutus lapsiin.
27. Komitea suosittelee, että lasten huoltajuutta koskevat riidat ratkaistaan tarkoituksenmukaisessa ajassa ja että eronneille perheille suunnattuihin tukitoimiin sisällytetään
koulutettujen ammattilaisten tukipalvelu
.
Sijaishuolto
28. Komitea toteaa, että lapset sijoitetaan usein sijaishuoltoon ottamatta tarpeeksi huomioon heidän
mielipidettään, ja on huolissaan siitä, että viranomaiset eivät aina riittävästi tue ensisijaisen tärkeänä pidettävää vanhemman ja lapsen välisten yhteyksien säilymistä.
Lisäksi komitea kuitenkin uudistaa
aikaisemmin esittämänsä huolen sijaishuollossa olevien lasten kasvavasta määrästä, samalla
huomioiden uuden Lastensuojelun kehitysohjelman.
29. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio kiinnittää huomiota lasten sijaishuollon lisääntymisen perussyihin, muun muassa tukemalla vanhempia riittävästi. Sopimusvaltion tulisi myös
varmistaa, että laitoksissa kasvatettavat lapset asuvat pienissä ryhmissä ja saavat yksilöllistä
hoitoa.
30. Komitea myös suosittelee, että sopimusvaltio ottaa riittävästi huomioon lasten mielipiteet
päätöksissä, jotka koskevat heidän sijoittamistaan sijaishuoltoon.
Lisäksi komitea suosittelee, ettei
lapsen sijaishuollolla vaikuteta haitallisesti vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
Väkivalta, hyväksikäyttö ja laiminlyönti
31. Samalla kun komitea kiittää vuosina 19972002
järjestettyä väkivallan vastaista kampanjaa ja sen
toista vaihetta, se jakaa Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen huolen siitä, että vuosia 2004 2007 koskeva perheensisäinen lapsiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat yksi
vakavimmista esteistä lapsen oikeuksien täysimääräiselle täytäntöönpanolle Suomessa.
32. Yleissopimuksen 19 artiklan valossa komitea suosittelee, että sopimusvaltio:
(a) ehkäistäkseen ja torjuakseen kaikenlaisen lasten hyväksikäytön vahvistaa valistusja
opetuskampanjoita liittämällä lapset mukaan tähän toimintaan;
(b) lisää maksuttomaan kansalliseen lasten ja nuorten tukipuhelimeen kohdistamaansa tukea ja
yhteistyötä;
(c) vahvistaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan ilmoittamaan lapsen hyväksikäytöstä, mukaan
lukien antamalla tähän mahdollisuuksia myös sijaishuoltoon sijoitetuille lapsille, sekä asettaa
syytteeseen tällaisiin tekoihin syyllistyneet henkilöt;
(d) jatkaa väkivallan uhriksi joutuneille lapsille kohdistetun hoidon antamista täydellisen fyysisen
ja psyykkisen toipumisen ja uudelleen sopeutumisen edistämiseksi;
33. Liittyen pääsihteerin käynnissä olevaan seikkaperäiseen tutkimukseen lapsiin kohdistuvasta
väkivallasta (A/RES/56/138) ja siihen liittyvään hallitukselle osoitettuun kyselyyn komitea kiittää
sopimusvaltion tähän kyselyyn antamia kirjallisia vastauksia ja osallistumista Sloveniassa 57
päivänä kesäkuuta 2005 pidettyyn Euroopan ja KeskiAasian aluekokoukseen.
Komitea
suosittelee, että sopimusvaltio käyttää alueellisten neuvottelujen tuloksia keinona ryhtyäkseen yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa toimiin jokaisen lapsen suojelemiseksi kaikenlaiselta fyysiseltä, seksuaaliselta tai henkiseltä väkivallalta sekä vahvistaakseen konkreettisia ja tarvittaessa määräaikaan sidottuja toimia tällaisen väkivallan ja väärinkäytön estämiseksi ja
siihen reagoimiseksi.
5. Perusterveys ja hyvinvointi
(yleissopimuksen 6, 18 (3 kappale), 23, 24, 26, 27 (13 kappaleet) artikla)
Perusterveydenhoito ja hyvinvointi
34. Komitea ilmaisee huolensa lasten lisääntyvästä alkoholinkäytöstä sekä ylipainoisten ja liikalihavien lasten kasvavasta määrästä.
35. Nuorison terveyttä koskevan yleiskommentin nro 4 (2003) valossa komitea suosittelee, että
sopimusvaltio vahvistaa lasten ja nuorten terveyteen, erityisesti lasten alkoholinkäyttöön,
kohdistuvia toimenpiteitä ja kehittää edelleen terveysohjelmiaan, joiden tulisi kohdistua muun
muassa nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen.
36. Antaen samalla tunnustusta toimenpiteille, joihin sopimusvaltio on ryhtynyt, komitea on edelleen huolissaan itsemurhien korkeasta esiintymisasteesta nuorten keskuudessa.
37. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa toimenpiteitään nuorten itsemurhien
estämiseksi ja vahvistaa mielenterveyspalvelujaan.
38. Komitea on myös huolissaan tiedosta, jonka mukaan tarkkaavaisuusja ylivilkkaushäiriö ADHD
(Attention Deficit Hyperactivity Disorder) ja tarkkaavaisuushäiriö ADD (Attention Deficit Disorder) diagnosoidaan väärin ja tämän vuoksi mielialalääkkeitä määrätään liikaa huolimatta lisääntyvistä todisteista näiden lääkkeiden haitallisista vaikutuksista.
39. Komitea suosittelee, että ADHD:n ja ADD:n diagnosointia ja hoitoa tutkitaan lisää, mukaan
lukien tutkimukset psyykelääkkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista lasten fyysiseen ja
psyykkiseen hyvinvointiin, ja että näiden käyttäytymishäiriöiden hoidossa käytetään
mahdollisuuksien mukaan muita käsittelyja
hoitomenetelmiä.
Elintaso
40. Samalla kun komitea pitää myönteisenä kansallista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista toimintasuunnitelmaa 20032005,
se on huolissaan köyhyydessä elävien lapsiperheiden määrän kasvusta ja siitä,
etteivät taloudellinen apu ja taloudelliset tuet ole aina seuranneet talouskasvua.
41. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio panee tehokkaasti täytäntöön kansallisen köyhyyden
ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa sekä vahvistaa tukeaan
talousvaikeuksissa oleville perheille sen varmistamiseksi, että köyhyys vähenee ja lapsia
suojellaan taloudellisella ja muulla avulla niiltä kielteisiltä vaikutuksilta, joita taloudellisilla
vaikeuksilla on heidän kehitykseensä.
6. Koulutus, vapaaaika ja kulttuuritoiminta
(yleissopimuksen 28, 29 ja 31 artikla)
42. Komitea, samalla kun se huomioi sopimusvaltion toimenpiteet tässä suhteessa, ilmaisee huolensa
romanilasten korkeasta koulun keskeyttämisasteesta ja heidän vaikeuksistaan päästä koulutukseen, millä on kielteinen vaikutus heidän kehitykseensä ja myöhempään pääsyynsä työelämään.
Lisäksi komitea toteaa myös huolensa romaniopettajien ja romanikielisen esikoulumateriaalin puutteesta.
43. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
varmistaakseen, että yleissopimuksen 28 ja 29 artikla pannaan täysimääräisesti täytäntöön
kaikkien lasten osalta koko maassa, mukaan lukien kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvat
lapset, kuten romanilapset.
44. Komitea pitää myönteisenä ihmisoikeuskasvatuksen mukaan ottamista perusopetuksen kansallisiin opetussuunnitelmiin, mutta on huolissaan siitä, etteivät kaikki lapset mahdollisesti saa ihmisoikeuskasvatusta, mukaan lukien lapsen oikeuksia koskeva kasvatus, koska tämän aiheen sisällyttäminen opetusohjelmaan edelleen riippuu viime kädessä opettajan päätöksestä.
45. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tutkii, missä määrin ihmisoikeuskasvatusta on
saatavilla kouluissa ja varmistaa, että kaikille lapsille ei ainoastaan anneta opetusta
ihmisoikeuksista, vaan että heidät myös otetaan mukaan hankkeisiin, joissa ihmisoikeusnormeja
ja arvoja toteutetaan käytännössä niin kotona, koulussa kuin yhteisönkin sisällä.
46. Komitea pitää myönteisenä niitä toimenpiteitä, joihin sopimusvaltio on ryhtynyt puuttuakseen
kouluväkivaltaan ja kiusaamiseen,
mukaan lukien vaatimus, jonka mukaan kaikissa kouluissa tulee laatia kiusaamisen ja väkivallan vastainen toimintaohjelma, mutta on huolissaan siitä, että nämä käyttäytymistavat ovat edelleen melko yleisiä erityisesti vammaisia lapsia ja vammaisten vanhempien lapsia kohtaan.
47. Komitea suosittelee, että sopimusvaltiot liittäen lapset täysimääräisesti mukaan toimintaan edelleen jatkaa asiaankuuluvia toimia kiusaamisja väkivaltailmiötä vastaan kouluissa, mukaan lukien tekemällä opiskelijoiden, henkilökunnan ja vanhempien keskuudessa määräajoin
selvityksiä koulussa edistettävien vertaissuhteiden laadusta.
Erityisesti tulisi keskittyä vammaisiin
lapsiin ja vammaisten vanhempien lapsiin kohdistuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan.
7. Erityiset suojatoimet
(yleissopimuksen 22, 38, 39, 40, 37 (b)(
d) ja 3236 artikla)
Lapset turvapaikanhakijoina
48. Komitea toteaa, että maahanmuuttajien kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan lain muutos, joka panee täytäntöön neuvoston direktiivin 2003/9/EY, on hyväksytty kesäkuussa 2005 tarkoituksena parantaa turvapaikkaa hakevien lasten oikeudellista asemaa ja varmistaa, että heidän tarpeisiinsa kiinnitetään enemmän huomiota. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että
nykyisen ulkomaalaislain nojalla tietyntyyppisiin turvapaikkahakemuksiin sovellettavalla ns.
"nopeutetulla menettelyllä" saattaa olla kielteinen vaikutus lapsiin.
49. Samalla kun komitea pitää myönteisenä, että yksin saapuvien lasten hakemusten käsittelyaika on
huomattavasti lyhentynyt, se on edelleen huolissaan siitä, että perheiden yhdistämiseen kuluu liian paljon aikaa.
50. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio varmistaa, että ns. ‘nopeutetussa menettelyssä’
kunnioitetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia ja turvapaikanhakijoiden
oikeusturvaa.
51. Komitea suosittelee myös, että sopimusvaltio käsittelee perheen yhdistämistä koskevat
hakemukset myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti.
Seksuaalinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa
52. Samalla kun komitea pitää myönteisenä rikoslain viimeaikaisia muutoksia, joiden myötä
ihmiskauppa on Suomen lainsäädännön mukaan rikos, ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisia
toimia koskevaa kansallista toimintaohjelmaa vuodelta 2000 samoin kuin kansallista ihmiskaupan
vastaista toimintaohjelmaa vuodelta 2005, se on huolissaan tiedoista, joiden mukaan ihmisiä, mukaan lukien lapsia, edelleen kaupataan Suomeen ja Suomen kautta.
53. Yleissopimuksen 34 artiklan ja muiden siihen liittyvien artiklojen valossa komitea suosittelee,
että sopimusvaltio edelleen vahvistaa pyrkimyksiään tunnistaa, estää ja vastustaa seksuaalisen ja muun hyväksikäytön tarkoituksiin tapahtuvaa lapsikauppaa. Lisäksi komitea suosittelee että sopimusvaltio:
a) harkitsee liittymistä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista yleissopimusta
täydentävän ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja
rankaisemista koskevaan pöytäkirjaan;
b) harkitsee liittymistä kaikkien siirtotyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia
koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen.
Alaikäisiä koskeva oikeudenkäyttö
54. Komitea on huolissaan siitä, että:
a) lapsia voidaan tuomita ‘ehdottomaan vankeuteen’ erityisen vakavissa olosuhteissa;
b) sopimusvaltio on pysyttänyt voimassa varaumansa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen b kohtaan ja 3 kappaleeseen, mikä
voi haitata lapsen oikeuksien koskevan yleissopimuksen 37 artiklan c kohdan täysimääräistä
täytäntöönpanoa.
55. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio saattaa alaikäisiä koskevan oikeudenkäytön täysin
yleissopimuksen ja erityisesti sen 37, 40 ja 39 artiklan ja muiden Yhdistyneiden Kansakuntien
nuorisooikeuden
alaan kuuluvien normien mukaiseksi, mukaan lukien Yhdistyneiden
Kansakuntien nuoria koskevat oikeudenkäynnin vähimmäissäännöt (Pekingin säännöt),
Yhdistyneiden Kansakuntien nuorisorikollisuuden ehkäisemistä koskevat säännöt (Riadin
säännöt), Yhdistyneiden Kansakuntien säännöt vapautensa menettäneiden nuorten suojelusta ja
lapsia rikosoikeusjärjestelmässä koskevat Wienin toimintaohjeet; ja komitean nuoria koskevaa
oikeudenkäyttöä käsitelleen yleiskeskustelunsa aikana (CRC/C/46, § 203238)
antamat
suositukset. Tässä suhteessa komitea suosittelee, että sopimusvaltio erityisesti:
a) jatkaa kaikkia tarvittavia toimia sen varmistamiseksi, että vapaudenmenetystä käytetään alle 18 vuotiaisiin vain viimesijaisena keinona ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, ja että heidät on pidtään erillään vapaudenmenetyksensä aikana;
b) varmistaakseen lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon
harkitsee kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen b kohtaan ja 3 kappaleeseen tekemiensä varaumien peruuttamista;
Vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset
56. Komitea ilmaisee huolensa jatkuvasta eriarvoisuudesta valtaväestön ja romanilapsien välillä, mikä vaikuttaa vakavalla tavalla romanilasten mahdollisuuksiin nauttia täysin oikeuksistaan, erityisesti suhteessa asumiseen ja koulutukseen.
57. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa toimenpiteitä romanilasten yhteiskuntaan
osallistumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja leimautumisen torjumiseksi.
Lisäksi tarvitaan muita toimenpiteitä varmistamaan, että romanilapset voivat nauttia täysimääräisesti kaikista yleissopimuksen suojaamista oikeuksista, erityisesti koskien heidän pääsyään koulutukseen ja riittävää elintasoa.
8. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja
58. Komitea pitää myönteisenä sopimusvaltion keskustelun aikana antamia vakuutuksia lasten
oikeuksien sopimuksen lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevan valinnaisen pöytäkirjan tulevasta ratifioinnista.
59. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio mahdollisimman pian liittyy lapsen oikeuksien
yleissopimuksen lapsikaupan, lapsiprostituution ja lapsipornografian torjumista koskevaan
valinnaiseen pöytäkirjaan.
9. Seuranta ja tiedon jakaminen
Seuranta
60. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin armistaakseen näiden suositusten täysimääräisen täytäntöönpanon, muun muassa toimittamalla
suositukset hallituksen jäsenille, eduskunnalle sekä kunnanhallituksille ja valtuustoille,
jos nämä tulevat kysymykseen, asianmukaista käsittelyä ja jatkotoimia varten.
Tiedon jakaminen
61. Komitea suosittelee myös, että keskustelun ja tietoisuuden herättämiseksi yleissopimuksesta
sekä sen täytäntöönpanosta ja seurannasta sopimusvaltion antama kolmas määräaikaisraportti ja kirjalliset vastaukset sekä näihin liittyvät komitean hyväksymät suositukset (päätelmät)
saatetaan, mukaan lukien mutta ei yksinomaan Internetin kautta, laajasti koko yleisön,
kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen, nuorisoa edustavien ryhmien ja lasten saataville.
10. Seuraava raportti
62. Komitea arvostaa sopimusvaltion säännöllistä ja ajallaan tapahtuvaa raportointia ja kehottaa
sopimusvaltiota antamaan 19 päivään heinäkuuta 2008 mennessä neljännen määräaikaisraporttinsa, jonka ei tulisi ylittää 120 sivua (ks. CRC/C/118).
niin helppoa... olisin muuttanut aikaa sitte pois.. vaan kun se ei ole mahdollista..
psykiatrian lääkäri on.. mutta löytyyhän noita asiantuntijoita yksityisellä puolella..
no meillä on se etu, että opettaja koulussa tuntuu pääsääntöisesti pärjäävän lapseni kanssa, toki joskus menee pahasti ylikierroksia ennen kun ope ehtii puuttua asiaan.. mutta hän ei ole ongelmaksi, eikä pidä lastani kohtuuttomana ongelmana koululle / toisille oppilaille..
meillä on ollu vuoden jo kalaöljyt käytössä ja äidinkielellisissä asioissa huomaankin vaikutusta..
todellakin kokeilen kaikkea mahdollista väistääkseni kamalimman vaihtoehdon..
Osa huostaanotoista on tilastojenkin mukaan tehty lapsen omasta syystä, näkyy tilastoissa omasta syystään huostaanotettuina. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi esim. 10 vuotias, on käyttäytynyt siten, että häntä rangaistaan huostaanotolla tai sitten näissä ADHD- ja muissa oirehtivissa lapsissa hänellä on sellaisia ominaisuuksia syntymälahjana tullut, että hänet hänen omasta syystään, huostaanotetaan hänen ominaisuuksiensa takia. Kun sille tielle on sitten lähdetty, niin siitä sen lumipallon saa kivasti pyörimään niin, että kyseinen lapsi löytää itsensä viimeistään murrosiässä sitten ammatillisesta perhekodista, omasta syystään tietenkin.
Ironista, ja väärin, mutta kuitenkin näin on. Mistä sen tietää kuinka moni kummamammankin käsien läpi kulkenut lapsi on aloittanut huosta-uransa näpistäen jonkun karkkipussin alakouluikäisenä ja siten sossun hampaisiin jouduttuaan, vaikka ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa viranomaisille näpistyksestään, vaan pitäisi olla vanhempien vallassa hänen ohjaamisensa oikealle tielle, on sossutantta ottanut vanhempien vallan tämmösestä lapsesta omavaltaisesti ja ilman lainvoimaa itselleen. Mutta lapsi on omasta syystään siis tilanteeseen joutunut, ei yhdenkään aikuisen sossun syytä ole mikään.
lapsen omasta syystä esim. näpistyksestä johtuen.. lyön pääni laudalle, että ihan ns. normaalit lapsetkin tietyssä kehitysvaiheessa tekee väärin. mutta tässä kohtaa normaali saa jatkaa ja adhd-lapsi otetaan suurennuslasin alle..