Ihmetyttää se ainainen narina työn kiireestä ja huonosta palkasta. Nyt asiaa paikan päällä seuranneena (sijainen) en voi kuin todeta,että jo on joillakin hoitsuilla otsaa! Puhutaan paskaa tuntitolkulla kahvikupin ääressä ja hommat hoidetaan vasemmalla kädellä. Sijaiset ja muutoin tunnolliset työtoverit saavat hoitaa ne todelliset hommat. Nämä jotkut vaan veivaavat asioita ja pohtivat kaikkea jonninjoutavaa TYÖAJALLA.
Hoitsut laiskottelee
työtoveri
121261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kateellisuutta.hohhoijaa.
Niinhän se on että toisilla on aikaa narista ja toiset tekee sitten ne työt. Olen kyllästynyt koko hoito-alaan kun vielä kaiken päälle saa paskat niskaansa niiltä narisijoita ja vieläpä pomolta. Minulla ei ollut aikaa valittaa joka pikku kiusaamisesta ja tekemättömistä töistä, tein minkä kerkesin.. joten kas kummaa, hups... olinkin se kiusaaja ja laiskottelija. Opin tästä että jos vielä hoitopuolelle eksyn tai joudun niin töistä viis.. pomon persettä nuolemaan ja toisia mollaamaan niin pärjää varmasti. Harmi vain että se on vastoin minun luontoani mutta minkäs teet muuten olet taas hampaissa.
Ai eikö hoitaja suostunutkaan antamaan sitä vaatimaasi blankkoa reseptiä eikä lääkärikään kirjoittanut diapamia?
Voi voi.
valtion laitoksia, verorahaa, ei tuotantopaineita
varmat työpaikat, hyvät palkat
..näinhän se on, hoitsut jaksaa tehdä suurensuuren asian jostain naurettavan pienestä jutusta, siitä keskustellaan tuntien palavereissa ja vielä käytävilläkin...näinhän sitä aikaa saadaa kulutettua,ettei työpäivän todelliseksi pituudeksi tule kuin pari hassua tuntia. Tehokkuus on tällaisilla laiskamadoilla outo käsite, heidän mielestään on tehokasta, kun suu vain käy taukoamatta ja kun siirtelee tehtäviä toisille tyyliin "Tää ei kuulu mulle, vie työ hoitsu A:lle tai soita hoitsu B:lle, mutta älä tuo työtä mulle". Tärkein asia on vain noudattaa jotain vanhanaikaista hierarkiaa, sanaa JOUSTAVUUS ei he eivät tunne ollenkaan....
Minusta tämä on esimiesasia. Kyllä tällaista voi tapahtua ja ilmiöllä on taipumus lisääntyä jos siihen ei puututa. Jonninjoutavan puhujat eivät itsekään välttämättä tajua tilannetta.
Joskus työ koetaan liian raskaaksi ja sitä paetaan johonkin. Käyn katsomassa omaa omaistani hoitokodissa ja siellä on välillä ihan ihme meininkiä. Potilaat makaavat likomärissä vaipoissa ja hoitajat keskittyvät pyyhkimään pöytiä yms. Eilen menin hakemaan hoitajaa kun olin jo koko illan hoitanut potilasta itse ja lasioven läpi näin, että hoitaja pyykkihuoneessa käänteli ja katseli ja silitteli villasukkaa. Sukkaa! Se vaikutti ihan psykoottiselta. Olisi ollut potilaitakin käänneltävänä ja silitettävänä....
Esimies kehiin!
tehtaissakin voidaan istua kahvilla jne. pitkään joissain paikoissa, mutta heti jos hoitoalalla joku tekee niin, niin heti leimataan huonoksi ihmiseksi. kannattaa muistaa, että hoitotyö on työtä muiden joukossa. ei kaikilla ole mitään kutsumusta, eikä tosiaan tarvi ollakaan. :)
Tottakai kaikissa työpaikoissa istuskellaan kahvilla ja pitääkin joskus. Hoitolaitoksissa istuskelu vaan kostautuu hoidettaville. Siksi hoitajia pitäisi ollakin tuplasti enemmän, koska he joutuvat kantamaan tietoa siitä, että eivät ole hoitaneet (ehtineet, jaksaneet) potilaita kunnolla. Eivät hoitajat ole sen huonompia kuin muutkaan vaan kunnat ym. jotka teettävät liikaa työtä. Potilaillakin pitäisi toki olla oikeuksia tulla hoidetuiksi.
Kiire on tehtyä, mutta aikaa on hyppää tupakalla ja kahvilla.
Ehdottaisin, että esimiehet tarkkailisivat tilannetta.
mutta esim. itse tupakoivana, en kuluta taas aikaani muuten juoruilemalla. Tupakoimiseen menee ehkä 4 minuuttia ja se kertaa kaksi tai kolme.. mutta muuten olen aina menossa ja työn touhussa. Emmehän halua oikeasti mitään kauhioita kyyläreitä niskaamme hengittämään, sillä se vie työltä motivaation. Teemme työtä tehokkaasti ja rakkaudella, koska se on kaikkien etu. Emme tee työtä mielistelläksemme pomoa tai esittääksemme muuta kuin olemme.
Ei onneksi totta joka paikassa. Vaikka saattaahan joka työpaikalla olla yksi tai muutama lusmu. Mutta ainakin minun työpaikassani töitä tehdään ja kovasti. Hyvä, että ehtii kahvit riipaista lennossa ja eväänsä syödä. Meillä on hoivaosasto, jossa pitkäaikaisia liikuntakyvyttömiä ihmisiä. Vaikka kaikki yrittävät kovasti, ei aina jaksa ja sellaiset vähäpätöiset siistimis ja järjestelytyöt tehdään pääosin yöllä, kun asukkaat nukkuu. Nyt vain vähäinen hoitajamäärä on ajettu niin loppuun, että vain harvat jaksaa tehdä niitä ei niin pakollisia töitä. esim. joulukoristelut ja siihen liittyvä ja nyt joulun poiskorjaamiseen osallistui vai pari aktiivisinta vaikka meitä on 13. Entä sitten kun hekään eivät enää jaksa? Ja vaikka uusia nuoria hoitajia tarvitaan ja he ovat tänä päivänä tuiki tärkeitä takaamaan sukupolvenvaihdoksen, uusilta menee kuitenkin aikaa, ennen kuin oppivat havannoimaan niitä jokapäiväiseen elämään kuuluvia ei hoidollisia askareita. Aamulla saattaa osasto olla kuin pommin jäljiltä, kun ei ymmärretä edes roska- ja pyykkipusseja poistaa niiden täytyttyä. Meillä yököt tyhjentelee astianpesukoneet ja laittaa aamupalan ja sekin pitää kädestäpitäen opettaa.
Täytyy kyllä todeta etten ole missään ollut niin usein ja kauan kahvitauolla kuin terveyskeskuksen osastolla jossa olen keikkaa tehnyt. Potilaat kyllä hoidetaan mutta kiireestä ei voi puhuakaan.
Toisaalta raskas työ, raskaat huvit. ; )