Palstakonfliktiemme syinä ovat aivoihimme iskostautuneet omat negatiiviset käsityksemme tai kokemuksemme toisesta palstalla kirjoittavasta.
Jos tuijotamme vain yhteen totuuteen, emmekä kyseenalaista asioita emme pysty näkemään laaja-alaisesti. Jokaisella on oma totuus ja siinä pitää pysyä jos pitää sitä oikeana. Omaa totuutta voi kuitenkin muuttaaja muokata kun huomaa ollevansa väärässä.
Kun kyseenalaistus aloitukseen tai mielipiteeseen esitetään tapahtuu aina väärinkäsityksiä. Käsityseroja aletaan porukalla paisuttelemaan, mikä johtaa siihen, että taikina kohoaa ja räjähtää käsiin. Aloitus muuttaa alkuperäistä tarkoitustaan ja syöksyy sivuraiteille.
Kyseenalaistus, koetaan hyökkäykseksi eikä osata tai haluta uskoa sitä keskustelun tiimoilta heränneeksi eriäväksi mielipiteeksi. Aletaan puhumaan väärästä tai oikeasta, hyvästä tai pahasta, vedotaan tunteisiin tai tunteettomuuteen.
On ymmärrettävä, että tieto voi olla väärää tai oikeaa, mutta mielipiteet ovat henkilökohtaisia kokemuksemme muokkaamia pohdintoja.
Mielipiteet voivat olla mairistelevia, kritisoivia, mukautuvia, lepytteleviä, vihamielisiä, hyökkääviä jne.
Yksi asia on tullut sangen selväksi. Onnelinen elämä on epänormaalia eikä uskottavaa. Murhe ja suru ruokkii ihmisten mieliä ja antaa elinvoimaa. Tämä perustuu tosiasiaan, että ihminen alkaa arvostamaan omaa elämäänsä toisen ihmisen murheen ja vastoikäymisten kautta.
Kel onni on hän onnen kätkeköön. Kel murhe on hän murheen julkihuutakoon!
Jos tuijotamme vain yhteen totuuteen, emmekä kyseenalaista asioita emme pysty näkemään laaja-alaisesti. Jokaisella on oma totuus ja siinä pitää pysyä jos pitää sitä oikeana. Omaa totuutta voi kuitenkin muuttaaja muokata kun huomaa ollevansa väärässä.
Kun kyseenalaistus aloitukseen tai mielipiteeseen esitetään tapahtuu aina väärinkäsityksiä. Käsityseroja aletaan porukalla paisuttelemaan, mikä johtaa siihen, että taikina kohoaa ja räjähtää käsiin. Aloitus muuttaa alkuperäistä tarkoitustaan ja syöksyy sivuraiteille.
Kyseenalaistus, koetaan hyökkäykseksi eikä osata tai haluta uskoa sitä keskustelun tiimoilta heränneeksi eriäväksi mielipiteeksi. Aletaan puhumaan väärästä tai oikeasta, hyvästä tai pahasta, vedotaan tunteisiin tai tunteettomuuteen.
On ymmärrettävä, että tieto voi olla väärää tai oikeaa, mutta mielipiteet ovat henkilökohtaisia kokemuksemme muokkaamia pohdintoja.
Mielipiteet voivat olla mairistelevia, kritisoivia, mukautuvia, lepytteleviä, vihamielisiä, hyökkääviä jne.
Yksi asia on tullut sangen selväksi. Onnelinen elämä on epänormaalia eikä uskottavaa. Murhe ja suru ruokkii ihmisten mieliä ja antaa elinvoimaa. Tämä perustuu tosiasiaan, että ihminen alkaa arvostamaan omaa elämäänsä toisen ihmisen murheen ja vastoikäymisten kautta.
Kel onni on hän onnen kätkeköön. Kel murhe on hän murheen julkihuutakoon!
Vastaukset 53
Vanhimmat
Palstalle on helppo kirjoittaa ja myös erittäin helppo kiusata toista. Kun me kaikki muistaisimme sen, että jokaisella kirjoittajalla on sydän sekä tunteet, niin konflikteja tuskin tulisi.
Kyseenalaistaminen on luonnollisestikin sallittua, mutta toisen surua ja ahdistusta on julmaa ja tarpeetonta kyseenalaistaa!
Onnellisuus on myös oikein positiivinen ja kiva olotila ja iloisia aloituksia on mukava selata.. mutta murhe normaalissa ihmisessä aiheuttaa empatiareaktion, siksi murheelliset kirjoitukset usein saavat paljon vastauksia ja herättävät keskustelua.
Mukavaa ja iloista jatkoa Korpikirjailijalle sekä kaikille palstalaisille :)
t. Korvenkukka
Uskon, että tiedät kiusaamisesta enemmän kuin me muut palstalaiset. Olet ollut hyvin myötämielinen ja ymmärtäväinen kriittiseen kirjoitteluuni. Olethan joutunut tulemaan väliin aikaisemminkin, mutta päinvastaissa tilanteessa ; )
Kiitos ja käy poistamassa ne pyytämäni asiattomuudet niin tuo jutska saa siltä osin pisteen.
Tarvitsemme enemmän tarttuvaa hyväntuulisuutta ja myönteisyyttä!
Minä en yritäkään peitelleä hyvää tuultani ja tyytyväisyyttä elämääni.
Saatan jopa keskustella moisen ilmiön perusteista.
Minulle hyvä ei välttämättä kelpaa toiselle.
Jos joku tyytyväisyyteni syy aiheuttaa kateutta niin sehän ei ole minun päänsärkyni.
Luvataan tehdä vain positiivisiä aloituksia kun päästään täsät ohi ; )
Tuota juuri tarkoitin, mitä kirjoitit. Minun onneni ei välttämättä kelpaa toisille se ikään kuin vesitetään ja mitätöidään, mutta sehän ei ole minun päänsärky ei todellakaan.
jonkun suru, tai paha mieli vesitä toisen onnea, eikös se pitäisi olla pänvastoin onnenaihe, kun huomaa miten hyvin asiat itsellä sentään ovat.
Hitto, - olen mieki joskus hemmetin "kateellinen", kun kerrot kuinka siulla on kiva- ja tasapainoinen elämä, hieno mies kihlattuna, mutta ei mulle tule mieleenkään, hyvä korpikirjailija, ruveta Sinua siitä moittimaan ja kiusaamaan, tai edes ehdollistamaan onneasi.
Oikeastaan tunnen hyvää mieltä onnesi johdosta ja puolestasi. :)
.....olla kateellinen sillä tiedän sen olevan hyvän tahtoista kateutta. Kiitos neuvoistasi, olin tyhmä kun en noudattanut niitä heti.
Vaikka totta puhuen välillä täällä mennään nokka maata kohden. Tiedän oman biorytmini ennalta joten voin varautua alamäkiin.
huipulla oon.. No, pikkasta alavireyttä, Teemuli vielä reissussa ;D
Minulla ei ole negatiivista käsitystä kenestäkään palstalta, kivoja persoonia olette ja terkut piiitkältä joululomalta, nyt on akut ladattu ja virtaa piisaa. Anteeksi, taisi mennä ohi aiheesi, mutta liittyy tämä nyt siten että onneani en kätke :D
Sinäkö se olet se onnellinen Dorodea, josta tuolla alenpana vihjataan Teemulin morsian ; ) Anna onnesi loistaa niin saadaan valoa pimeyteen.
onnellinen, mutta en kenenkään morsian :D Valoa löytyy ja lupaan että kevään edetessä sitä piisaa kaikille, ihan minusta huolimattakin :D
On niin paljon eriluonteisia ja eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä, mielestäni tännekin palstalle sopii erilaiset näkemykset asioista. Ja sillä lailla sitä keskustelua syntyy.
Kyseenalaistamisen voi tehdä hyvällä tai pahalla. Kuulostaako oudolta, tarkoitan, että voiko kyseenalaistaminen olla hyvällä tehty? Vai käsitetäänkö kyseenalaistaminen negatiiviseksi asiaksi?
Kun kirjoitit; onnellinen elämä on epänormaalia eikä uskottavaa, tuo sai minut mietteliääksi.
Olen kai erilailla ajatteleva tuosta kun kirjoitit; Ihminen alkaa arvostamaan omaa elämäänsä toisen ihmisen murheen ja vastoinkäymisen kautta. Minulla ei ole noin.
Osaan arvostaa elämääni mielestäni muutenkin.
Olen tuosta eri mieltä. Mutta kaikki me olemme yksilöitä ja koemme asiat eri tavoin. Eikä ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa ajatella. Eikös se olekin rikkautta kun olemme erilaisia?
....kyseenalaistamisesta. Kyseenalaistaminen antaa varmastikin pääsääntöisesti negatiivisen mielikuvan. Puolustus herää arvosteltavasta asiasta ja jos on kyse tunteista tunteet kuohahtavat pintaan.
Jos onnellisuutta kyseenalaistetaan se aiheuttaa monipuolisemman vilkkaan keskustelun puolesta ja vastaan. Murheen kyseenalaistaminen tulkitaan julmuudeksi.
Kun eilen kyseenalaistin tein sen tosissani. Jos olisin ollut viisas olisin jättänyt asian sikseen. Pirre yritti toppuutella minua, mutta tunnen jo itseni ; )
Onnellisuutta käsittävät kokemukseni kirjoittajana ovat negatiivisia.
Negatiiviset valituskirjoittelut eivät saa minua vakuuttuneeksi.
Tuolla menee palsta, jossa aloittaja on menossa Thaimaahan useammaksi kuukaudeksi. Selaillessani ketjua innostuin valtavasti, josko joskus pääsisin sinne. Positiivisuus, elämän ilo ja jännitys uuden kokemiseen teki minuun vaikutuksen.
no, meillähän on nyt kaikilla rannalle jääneillä syytä iloon, nimittäin vahingoniloon, heh.
Iloahan sekin on eiks?
Lämpöä varmaan on menossa hakemaan.
Vasta kuulin radiosta, että siellä oli lämmintä 7 astetta, et ihan yhtä lämmintä meilläkin ja ihan ilmatteeksi vielä.
Kallis reissu ja saa palella siellä. Tuskin niillä on edes mitään lämmityksiä siellä hotelleissa.
Olinko nyt tarpeeks ilkeä? Kunhan kiusaan, en ole tosissani.
No, jos useammaksi kuukaudeksi lähtee, niin ehtii vielä varmaan myös lämmitellä.
Nyt tuntuu olevan säiden suhteen niin
maailmankirjat sekasin, että...
Saksassa laskevat mäkeä lumisilla mäillä koko perheen voimin, sellaisilla alueilla, missä ei ole totuttu lunta näkemään ja on kuulemma kaunis auringonpaisteinen pakkaspäivä, tai useampiakin ollut.
Meillä oli häävieraita Saksasta ja Kroatiasta ja kaikki toivoivat niin kovin näkevänsä lunta.
Muutama milli mitä meillä pihalla oli sai heidät jo haltioihinsa. Joku tepasteli paljain jaloin lumessa ja toiset kiersivät ympyrää pienellä alueella, vain saadakseen edes pientä tuntumaa lumeen.
sillä aikaa kun olivat täällä, oli satanut lunta 50 cm sekä Saksassa, että Kroatiassa.
Pitkästä aikaa sinäkin mukana ; ) Oliko tytär perheineen lomalla?
Hollannissa on ollut urheiluliikkeillä sesonki sillä kanavat ovat jäätyneet ja luistimien tekevät kauppaansa.
Tilasimme juuri netistä matkoja Keski-Eurooppaan ; ) Lähdemme Hollantiin, jossa viivymme noin kuukauden. Sieltä käsin piipahdamme Berliinissä.
Meillä täällä Kainuussa on ollut kivasti joulusta asti lunta ja pakkastakin sopivasti.
tytär miehineen oli viettämässä täällä häitänsä. Uuden vuoden aattona siunattiin avioliittoon. Olivat jo Saksassa maistraatissa vihkastu, kun siellä ei kirkollinen ole pätevä.
Häihin tuli yli 30 ulkkista, Saksasta ja Kroatiasta.
aivan mahtava meininki.
Oli yhdistetty suomalais-saksalais-kroatialais tyylit ja tavat.
Meille ensin kokoontui n. puolet eli 50 vierasta jo ennen kirkkoa. Tarjottiin pientä suolasta ja juomia. Kroatiasta tilattu haitaristi soitti ja laulatti porukkaa. Sitte bussilla kirkolle, jossa soitto jatkui. Toimituksen jälkeen jälleen kirkon edessä soiton ja laulun tahdittamana, oli onnittelut ja otettiin myös joitakin kuvia.
Siitä sitte kahdella bussilla häätalolle, missä alkoi tarjoilu välittömästi pinillä suolapaloilla ja boolilla, morsiusparia odotellessa.
Kun nuoripari saapui, avattiin ovet varsinaiseen isoon saliin, jossa oli pöydillä lattiaan asti valkoset liinat, keskellä lilasta kankaasta koriste liina, sillai rypyllään ja lasiset viinilasi-tyyliset kynttilänjalat ja palavat kynttilät ja sitte vielä kaiken kruunasi ne mun tekemät tuolin päällishuput, valkoisesta kankaasta takana siitä lilasta kankaasta koristenauha. Oli kuules juhlavan näköistä.
Siinä mulla koko syksy menikin, kun pakersin niitä päällisiä yhteensä 104 kpl. Taisin täälläkertoakin, kun sain ne valmiiksi.
Kova oli urakka, mutta kannatti. sillä saavutettiin just se juhlava lopputulos mitä haettiinkin.
Vielä ne kankaiset lautasliinat, jotka pesulassa tärkättiin hienon näkösiksi ja tein niihin siitä lilasta kankaasta sellaset ruusukkeet ja nauhat millä sidottiin kiinni.
Nyt pitäis meidän ruveta katselemaan matkoja, luultavasti Saksan kautta Kroatiaan, kun siellä pitäis tehdä remppaa ja saada kesäksi meille vessa, suihku ja keittiö omalle puolelle, et voitais elää siellä kunnolla.
No, nyt näet, ettei multa kannata mitään kysyä, multahan tätä tarinaa riittää, hehehe.
On sinulla ollut homma valmisteluissa. En olekaan kertonut, että minulla oli firma jonka toiminta liittyi juhlien järjestelyyn.
Pystyn samaistumaan siihen työn määrään,jonka teit juhlien onnistumisen eteen. Sinulla on onni elää useamman kansalaisuuden omaavien ihmisten keskellä ja se on elämän rikkautta parhaimmillaan.
Osasin myös eläytyä tyttäresi hääjuhlaan. Minut vihittiin myös uudenvuoden aattona 1982. Lunta ripotteli hiljaa kun astuimme ulos kirkosta.
Tälläiset viestit saavat minut mukaan ja innostun valtavasti kuten sinäkin kirjoitit lopuksi:
"No, nyt näet, ettei multa kannata mitään kysyä, multahan tätä tarinaa riittää, hehehe."
Kivaa positiivista elämää, johon pääsee kun tekee sen mahdolliseksi omilla ponnisteluillaan.
alkoi näiden häiden järjestelyjen jälkeen himottaa, jonkin sortin hääjärjestelijän homma, kun nyt mulla on käsissä noi yli sata päällistä ja muut koristeet.
Aikani ja voimani ovat kuitenkin rajalliset ja ikääkin jo liikaa.
Yritän nyt kaupitella niitä päällisiä jollekkin pitopalvelulle.
Meillä ei Suomessa taida olla yhtään vuokraamoa, kellä olis tota rekvisiittaa.
Saksassa niitä on vaikka kuinka.
Meillä tarjonta hääkoristeluihin on hyvin minimaalista ja aivan lapsen kengissä, ei mitään hohdokasta.
Suomalaiset tyytyvät kaikessa minusta aivan liian vähään. Mennään siitä missä aita matalin, asiassa, kuin asiassa.
Itse rakastan kaikenlaista suunnittelua ja sisustamista.
Olen suunnitellut myös kuorojen konsertteihin koreografioita ja lavasteita, vähän jotain muuta, kuin rivilaulantaa.
siis lähinnä viihdekuoroille, joissa itse laulan.
Vähälläkin vaivalla saa yleisölle silmän ruokaa ja ahaa-elämyksiä.
Kivaa palautetta on myös tullut.
Kiitos sinulle kun mielestäsi minulla hyvää pohdintaa kyseenalaistamisesta. Pohdin muutenkin kaikkea aika paljon, monenlaisia asioita. Täällä pallolla missä elämme on niin paljon mielenkiintoisia asioita ja kivoja ihmisiä.
Mitä enemmän ikää tulee niin sen paremmin huomaa miten paljon on vielä kaikkea kokematta.
Pitää vaan huomata asioita. Minulla on sellainen tapa tarkastella asioita annampa esimerkin;
kaupungilla kulkiessani kun huomaan vaikka kaksi naista; toisella kamala tyyli ja toinen pukeutunut nätisti ja hyvä tyyli kaikinpuolin muutenkin, niin huomaan tämän naisen joka on nätemmin pukeutunut. Enkä ala arvostella esim tyttärilleni (jos mukana ovat) tyylittömän naisen olemusta vaan kehun tämän toisen tyyliä.
En tiedä oliko tuo hyvä esimerkki mutta kuvaa asennettani.
Kirjoita vapaasti vaan vaikka joku koittaisikin toppuutella, älä anna sen häiritä itseäsi.
Pitäähän täällä eri näkökulmia olla. Itse olen saanut pahemmin pyyhkeitä "toisaalla" mutten välitä siitä.
en edes kiinitä huomiota ihmisiin, jotka ovat pukeutuneet ihan tavallisesti, tai mauttomasti.
Huomaan vain sellaiset, jotka positiivisella tavalla kiinnittävät huomioni.
Multa on siis aivan turha kysyä, mitä kelläkin oli päällään.
Kun kohtaan toisia, missä tahansa, kohtaan vain ihmisen, hänen kasvonsa, kenties kauniin hymyn, tai jotain, mutta salapoliisiksi minusta ei olisi.
En osaisi kuvailla mitään muuta ulkoista ihmisestä, enkä ainakaan vaatetusta.
Saatan vastata kysyttäessä, että taisi olla jotain harmaata, ehkä, mut ei mitään yksityiskohtia.
Ihan sama on noiden autojen kanssa.
Minusta kaikki autot on nykyään ihan saman näkösiä, eikä vois vähempää kiinnostaa, kuinka hienolla/huonolla autolla kukin ajaa.
Kiinnostavaa on vain se, että kulkeeko ne autot, kutenpitäisi, et pääsee paikasta A paikkaan B ongelmitta.
pakkasesta.Ihana aurinkoinen pakkassää nipisteli poskiani kun kävin rivakan sauvakävelylenkin. Mulla on menossa kova kuntokuuri. On päässyt kilojen hallinta hieman repsahtamaan viimeisen vuoden aikana.
Oletko kaupitellut päällisiä netissä? Kevät lähenee ja hääparit etsivät uutta ja erilaista. Juuri nuo sinun istuinpäälliset ja servetit tekevät varmaan kauppansa kun pistät ilmoituksen nettiin.
Itse en ole käyttänyt nettipalveluja, mutta tiedän ihmisten kaupittelevan jopa vanhoja kenkiään netissä ; ) ja kuulemma kauppa käy.
Kiva kun kirjoitit sinäkin huomaavasi ihmiset jotka positiivisella tavalla kiinnittävät huomiosi.
Mä olen ainakin sellainen kaunosielu :) .
On kiva huomata kun on ihmisiä jotka ovat löytäneet sen oman itselleen sopivan tyylinsä (vaikka en itse pukeutuisi niin kuin ko. ihminen tms).
suunnitelmissa netin kautta niitä kaupitella.
Tarviin vain vähän apua, et saan laitettua kuvat näytiksi.
Poikani on luvannut auttaa, mutta hän on nyt niin kiireinen ja joutuu matkustelemaan paljon, joten mun asia saa hetken odottaa.
Eihän mulla muuta kiirettä, mutta kun laitoin niihin ne pehmusteetkin, niin ne vie aika ison tilan, enkä oikein tiedä mihin ne varastoisin.
Meillä on nyt jot. 7 astetta pakkasella, mutta ei yhtään kiva, kun maa paljaana ja on niin ruman näköstä.
Nyt sentään aurinko yrittää näyttäytyä. Hyvä, että edes se.
Mun pitää ihan varoa liikkumista, kun mun paino-ongelmat on päinvastaisia, kuin sulla.
Nyt näiden hää- ym.valmistelujen aikaan taas kiloja tippui, mitä olin jo osannut pelätäkin.
En halua edes mennä vaakaan, ettei tule paha mieli.
Naamasta ja vaatteista sen kyllä näen ilman vaakaakin.
Istuminenkin on taas tuskallista, vaikka pehmustetulla tuolilla istuisinkin, kun omat pehmusteet puuttuu kokonaan.
Nauti sinä vain muodoistasi, vaikka onhan se niinkin, et liika on liikaa, oli se kumpaan suuntaan tahansa.
se pätee kaikessa, ei vain pukeutumisessa.
Minusta on hienoa, kun ihmiset uskaltaa olla persoonallisia.
Voin ihastella myös ihmisten vaatetusta, tai kodin sisustusta ja heidän hyvää makuaan/tyylitajuaan, vaikka en itse juuri sellaista itsellä tykkäisikään.
Sehän on just sitä persoonallisuutta. Se sopii yhdelle, mutta ei kaikille.
Kaunosielu olen minäkin.
Kaikki menee, kunhan on kaunista, tietty mun mielestä. Sama on syömisten suhteen. Kaikki mitä syön pitää olla viimosen päälle hyvää.
Tuntuu, et vanhemmiten olen tullut vain nirsommaksi. Johtuneeko siitä, että meillä kokkaillaan niin hyvää kotona, ettei enää mikä tahansa kelpaa, vaiko siitä, että kaupasta saatavien useiden tuotteiden makutaso on laskenut.
Nykyään, kun on vaan niitä rasvattomia, suolattomia, mitä lie kaikkea, missä ei ole jäljellä enää mitään, ei makuakaan.
Oikein sylettää monta kertaa, kun hintaa niihin on kyllä laitettu. Mietityttää vaan, et mistä me maksamme.
Tuoteselosteesta, tai mainoksesta voit lukea vain, mitä kaikkea siinä ei ole. Kaikki syötävä on otettu pois.
Luomukauppoja pitäis olla vähän tiheämmässä.
Omalla paikkakunnalla en tiedä yhtään.
N. 50 km päässä on meillä lähin, mistä saa kaikkea luomua, myös lihaa ja lihatuotteita.
En ole vielä siellä käynyt, mutta suunnitelmissa on. On kuulemma tosi hyvää kaikki.
Meillä onkin vaikeampaa, koska olemme edes lapsuudessamme saaneet maistaa oikeita makuja. Niitä kaipaisi edelleen.
Oletko muute horoskoopissa vaaka, kuten minäkin?
Vaaathan ovat tunnetusti kaunosieluisia.
Eikö ole ihana kun on omasta takaa noita avustajia netin käytössä. Esikoiseni vaihtoi minulle uuden koneen ja ohjelmoi sen. Lisäsi hyötyohjelmia kuten Google Eartnin, jolla voi matkustella maailmalla ja etsiä paikoja ja reittejä paikasta A paikkaan B, sekä opasti Photoshopin käyttöön.
Meillä on nyt -17 astetta ja aurinko alkaa pilkoittaa. Annankin kohta taas sauvoille vauhtia.
En ole pullukka, mutta keskivartalopyöreyteen taipuvainen. On siis hyvä hallita painoaan jo senkin riskin takia mikä sisältyy keskelle vartaloa keräytyviin rasvoihin. Takapuolen alle tarvitsen minäkin mielellään tyynyn ; )
Hyvää päivän jatkoa sinulle ; )
Vastaan viimisenä olleeseen kysymykseesi ensin. Olen vaaka joo. Hyvinpä arvasit tai tiesit.
Joo mäkin tykkään kun jotkut ovat omia persoonia ja ihailen vahvoja persoonia jotka ovat omia itsejänsä muiden hyväksynnästä riippumatta (hyvällä tyylillä ja näkemyksellä, tietenkin, vahvoja persoonia; en mauttomuuksista pidä).
En ole kateellinen luonne. Ihastelen kun näen jotain hm ns hienoa tai kivaa, ei minun tarvitse kaikkea itselleni saada.
Minunkin mielestäni ruoan pitää olla hyvää, en ole valmisruokien ystävä ollenkaan. Ruoanlaitossa käytän tuoreita vihanneksia ja juureksia. On ihanaa kun punajuuret, porkkanat ym tuoksuvatkin niiltä! Punajuurta käytän muuten aina kun sitä on saatavilla, enkä osta pehmeitä, niiden pitää olla kovia.
Ei se kuules nirsoilua ole jos arvotaa hyvästä ruoasta ja tietää millaista sen pitää olla, se on laadun arvostamista.
Tuota, vähärasvaiset kermat ym eivät maistu. Hyvä se on olla laatutietoinen.
Itse en osta muuta kuin suomalaista lihaa. Kuitenkin luotan vielä suomalaiseen lihaan.
miten voit olla noin samanlainen ja samaa mieltä, kuin minä???? Uskomatonta, toi punajuurikin.
Minä myös käytän punajuurta paljon. Samoin muita juureksia makua antamaan. Punajuuri on siitä kiva, kun siitä tulee vielä kaunis värikin. Sehän meille on tärkeetä, et on kaunista.
Ainut oli eriä, toi suomalainenliha.
Olen saanut niin monta kertaa pahaa suomalaista raavaan lihaa. Siis ihan sisäfilettä myöten, että jos sisäfilettä haluan, niin Brassilihaan olen ostanut.
Se maistuu vain härän lihalle, ei muulle.
Monissa kotimaisissa on niin outo maku, et ihmettelen mitä niille naudoille nykyään syötetään.
Nyt ei sitä Brassilihaa taida enää saadakaan.
En muista enää syytä, tais olla joku kartelli tai vast.
et oletko kova tekemään remppaa ja sisustamaan kotia, kauniiksi, tietty??
Täytyy vastata tuohon kysymykseesi ei, en ole kova sisustamaan enkä tekemään remonttia.
Olen kyllä sisustustamisesta kiinnostunut.
Eniten olen kiinnostunut sisutusartikkeleista kun on tehty sisutus tavallaan ns mielikuvituksen ja persoonallisen maun mukaan.
Tykkään kun sisutus on kirpputorilta tai vanhojen tavaroiden kaupasta tms ja luovuutta on käytetty.
Helpointa on tietysti kaupasta ostaa uutta ja laittaa niin mutta eniten vaivaa vaatii juuri kirppari"kaman" yhdistely sopiviksi kauniiksi kokonaisuuksiksi.
Oman luovuuden käyttö kiehtoo minua.
Jokainen tavallaan. Yhtä ainoaa oikeaa ei sisustuksessakaan ole ja makuasioita toki ovat mistä kukakin tykkää :)
kaikki mahdolliset sisustusohjelmat.
Eniten tällä hetkellä ihastelen niiden kahden engl, homppelin aikaan saannoksia.
Niissä kyllä rahaa käytetään melko reippastikin, mutta niillä on minusta niin hieno maku ja usein alussa tuntuu, ettei mitenkään voi tulla hyvä ja kuitenkin ne taikoo lopputuloksesta aivan mahtavan.
Katson myö, kun Jimiltä tulee niitä remppaohjelmia ja siellä pyörii myös sellanen muutos pikkurahalla.
En tykkää suoranaisista kirpparitavaroista sellaisenaan käytettäviksi, mutta jos niitä maalataan ja muutenkin entrataan, niin sitte kyllä.
Sieltä saattaa tehdä todellisia löytöjä. Kun se sitten istuu hyvin tai jopa kruunaa muun sisustuksen, niin vau.
Olen muutenkin hyvin tarkka rahan käytössä. Kaikki pitäis saada lähes ilmaiseksi, mutta silti pitää olla laadukasta ja siistin näköistä, siis kaunista katsella.
En tykkää kuluneista, likaisista tai risoista.
Vanhatkin esineet ja huonekalut pitää kunnostaa siististi.
luettava kahteen kertaan sun aloitukses enkä kyllä voi allekirjoittaa sitä.
Musta täällä on paljon onnellisia ihmisiä ja itse vastaan sekä onneelisiin että muihin.
Riippuu siitä mikä koskettaa minua.
Olen aika itsekäs tavallani ja minusta täällä on hauskat aloitukset vetäneet paljon keskustelijoita.
Jos ihmisellä on tuskaa ja vaikeaa niin kuin meillä aina välillä on, niin hyvä se on jakaa täällä.
Minä ainakin koen löytäneeni kavereita täällä paljon ja jos pelkästään onnestani kertoisin en antaisi todellista kuvaa elämästäni.
Kuitenkin olen siitäkin kirjoittanut enkä koskaan kokenut itseäni pidettävän epänormaalina.
Ei varmaankaan ole olemassa jatkuvasti onnellista ihmistä. sellaiseen en todellakaan usko ja jos on niin oikeastaan säälin häntä koska sellaiselta ihmiseltä jää joku asia kokematta, ja se on onni tuskan jälkeen.
Onni vaikeuksien jälkeen, onni sen jälkeen kun on luullut kaiken menettäneensä ja huomaa ettei niin olekaan.
Kyllä minusta onni tulee eletystä elämästä, johon kuuluu kaikki.
Ja kyseen alaistukset yleensä on hyviä.
Jos ei minun ajatuksiani kyseenalaistettaisi kuinka voisin saada uusia virikkeitä elämääni.
Kuinka voisin nähdä asioita toisin jos kaikki vaan silittelee myötäkarvaan?
Hyvä vastaus sinulta; ajatuksella kirjoitettu.
..tekstiä, mutta hyvin on auvennut. Ei ole ihmistä joka olisi onnellinen jatkuvasti se on mahdotonta.
On ihmisiä joiden mielialat heittelehtivät laidasta laitaan ja sitten sellaisia tasapaksuja eläjiä, joita ei heiluteta suuntaan eikä toiseen. Sitten on vielä ne kaikki muut ja minä mukana ; )
Omasta elämästä voidaan kirjoittaa monella tavalla. Itse käytän kuvakieltä. Kuvakielessä voi käyttää korulauseita ja pistää todelliset tapahtumat eri ympäristöön jolloin asia voidaan tulkita monella eri tapaa. Mielikuvituksellaan ihminen luo kuvan kirjoitetun perusteella, kuvan joka ei itseasiassa ole lainakaan oikea.
Olemme yksilöitä iloinemme ja suruinemme. Kuitenkin en voi sille mitään, että en voi sietää ylireakoivaa myötäelämistä palstalla jossa emme aikuisten oikeesti tiedä toisistamme juuri mitään..
tänne kirjoitteli eräs mukava mies ja nainen. Heidän yhteisen onnensa selvittyä palstalaisille suhtautuminen heihin, varsinkin naispuoliseen muuttui erittäin negatiiviseksi. Kateus sai heidät lopettamaan erittäin antoisan kirjoittelun tänne.
Hyvät kirjoittajat ovat usein onnellisia, he vaan eivät saisi sitä kertoa.
Olipa ikävää. Kun lopettivat kirjoittamisensa tänne. Kateus on TOSI ikävä asia.
Olisikos he palanneet Dorodea ja T-muna ; ) Pelkkä arvaus, ylemmästä viestistä ; )
Älkää hirttäkö jos meni pieleen.
Eoikös se Teemuna ole kertonut olevansa siviilissä varattu mies? Kateellisten kiusaamana kyseinen pariskunta poistui täältä 2007.
on todentanut lauseesi: " Murhe ja suru ruokkii ihmisten mieliä ja antaa elinvoimaa."
Minua ainakin oma suru masentaa, vie elinvoimaa. Toisen suru ahdistaa ja itsellä herää halu lohduttaa, myötäelää.
Ei tulisi mielen viereenkään, että ammentaisin elämäniloa ja ihanuutta toisen murheesta ja tuskasta.
Jos tästä palstasta puhutaan, luen mielikseni elämänmyönteisiä kommentteja, niistä saan itsekin iloa arjen aherruksessa. Kiusaamiset ja riidat eivät kiinnosta pätkääkään, ja huomioni mukaan ne loppuvat heti, kun niihin ei vastata.
Täälläkin saa juuri sitä, mitä itse kykenee antamaan.
Hyvin kirjoitettu. Olet ajatellut asioita syvemmin.
vastamäkeä ja myötämäkeä. Miksi ilo ja onni pitäisi salata. Niitä kuitenkin on jokaisen elämässä varmaan harvemmin.Surua ja epäonnea sitäkin enemmän.
Iloisia kirjoituksia on ilo lukea, on kuin saisi toisen ilosta ja onnesta osan itsekin.
Mutta koska suru kuuluu myös elämäämme niin niitäkin kirjoituksia pitää olla. Aivan kuin siinä räsymattolaulussa."jos nuo tummat raidat ottaisimme pois,ei niin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois".
Joskus nuoruudessa muistelen kun eräs ihminen sanoi että juo vain iloonsa viinaa eikä koskaan suruun. Silloin ei tule alkoholistiksi koska niitä iloja on sen verran harvemmin.
Iloista päivänjatkoa kaikille.
kullero
oikeus kirjoittaa niin iloistamme, kuin myös murheestamme.
Iloon on ilo yhtyä, suruun ainakin minä annan monta nöyrää ja lohduttavaa ajatusta sanojeni lisäksi. Se ei ole minulta pois. Niin minua on opetettu, ja niin minä sisälläni oikeaksi tunnen, vaikka kohteeni onkin täysin minulle tuntematon lähimmäinen.
Monta lohtua olen aikojen kuluessa täällä itsekin osakseni saanut, ja niistä olen osannut sydämessäni iloita.
...että minä ja tänään totesin tuon lauseen.
Todellisessa elämässä on kuten kirjoitit, elämme läheisten surussa, mutta täällä nettikeskustelussa se ei minua liikututa.
Olet poikkeus jos vain myötä elät. Osalle suru ja murhe saa oman elämän näyttämään hyvältä kun on vertailupohjaa. Kun on terveyttä voi olla kiitollinen ja onnellinen siitä lahjasta minkä itse on saanut.
Hyviä positiivisia aloituksia tarvitaan ja riitaa syntyy sitä emme voi välttää. Tiedän kuinka helppo on jättää vastaamatta, mutta kai se piruus aina välillä iskee ja haluaa napata takaisin.
aina jonkinlaisesta kateudesta.
Näinhän se eräskin juttu menee.
Jos Italiassa naapuri ostaa kalliin auton niin naapuritkin ihailee ja ovat iloisia samoin muualla mutta kun Suomessa naapuri ostaa hienon ja kalliin auton niin sitä toinen naapuri verhontakaa ikkunasta kurkistaa ja toivoo, voi että kun se ajaisi pian kolarin.
Kirjoitan ensin yleisesti sitten perehdyn viesteihin, jotka jo luin kertaalleen.
Onko sauvat saaneet kyytiä ja kulutuksen mukaiset kalorit laskettu, kuten alustavasti sovittiin, vai sovittiinko?
Ilmoitan välisaldon tammikuunkuun lopulla. Tavoite miinus kahdeksan kiloa. Alku näyttää lupaavalta.
Sain uskomattoman hyvän olon käveltyäni viisikilometriä joen ympäri. Ilma on pehmeä, ei juuri pakkasta ja hieman sataa lunta.
Aivoni ovat "kirkastuneet" ja olen valmis pohdiskeluun.
Suunta on minullakin aleneva, ja kunto paraneva.
Ruokavalion muutoksia olen tehnyt ja niihin olen tyytyväinen koska olen lisää energiaa saanut.
Nyt kun taas työt, tuon pikkulomautuksen jälkeen alkoivat tulee liikuntaa väkisin lisää, sen huomasin viime yönä kun jaloillani sain olla melkein koko yön lukuunottamatta taukoja.
Suklaa on poissa kuvioista ja kun en ole ostanut niin helpompi olla ilman.
Jatketaan samaa rataa ja mullakin olis se toive 5-8 kiloa niin polvet tykkäis taas enemmän.
Mutta aikaa en sano pääasia että alenee.
Onni pitää näyttää ja ilmaista, tuntea kaikin aistein ja soluin. Ja liitytään me muiden onneen eikä aina lytätä muita. Naamat nauruun jos on aihetta, sitä on niin harvoin ja näköjään harvoille tarjolla.
...yksityinen ylellisyys, ja sellaisesta ollaan aina kateellisia. Suomessa.
leiman otsaansa, jos uskaltautuu kuiskaamaan, että on jopa hetkittäin onnellinen.
nimim. Kokemusta omaava
Arvaa onko suu virneessä. Suunnitelmat uusiin seikkailuihin putkessa ja maksettu vaikka starttaamme 4.4.09 Helsinki-Vantaalta.
On tämä netti sitten mukava paikka kun näkee etukäteen hotellihuoneensa Berliinistä.
Lennoliput Hollantiin roikkuu tuossa työpöydän muistitaulussa muistuttamassa, että pääsiäinen on jo ovella.
Ja ei kun munia maalailemaan Amsterdamiin.
Iloinen asia ; )
Kuviteltua vai totta?
Mitä väliä sillä on?
Jos on leimaajia niin sehän on vain heidän närästystään!
Olet saanut ja saat vastakin penseyttä kohdata, jos et pidättäydy kaikkea tyytyväisyyttäsi kirjoittamasta ketjuihin, missä on kyseessä vallan muut asiat.
Olen monasti havainnut niskaasi heitetyn kylmää vettä, mentyäsi puhumaan aiheen viereen juuri sinun onnestasi toisin sanoen onnistut sujauttamaan aiheeseen kuin aiheeseen usein jotakin erinomaista sinulle tapahtunutta.
Tietenkään en saisi mitään, varsinkaaan henkilöityä ja negatiiviseksi luokiteltavaa, tässä nimettömänä sanoa, mutta minulla ei ole nimeä täällä, joten et voi minua profiloida.
Se vaan on tosi asia, ettei kaikkien elämä ole aina juhlaa, se on joskus ruusuilla tanssimista.
Se, että jonkun asiat on aina hyvin, ilman vastoinkäymisiä, murheita, huolta huomisesta ja lähimmistään antaa ihmisestä helposti, varsinkin tässä ympäristössä, kuvan, että hän "runttaa" asiat mieleisekseen.
Sanoistani huolimatta - toivon sinulle kuitenkin kaikkea hyvää.
onnea, iloa ja surua ja niiden välimaastossa toikkarointia.
En usko, että tapani kirjoittaa koskaan tulee miellyttämään ja siten pääsisin loistamaan toisten yläpuolella. Ei, pois sellaiset luulot ja kuvitelmat antaa ravan lentää se opettaa.
Enhän ole täältä päänsilitystä kerjäämässä. Seesteistä elämää ei yksinkertaisesti netissä voi saavuttaa vaikka yksityiselämä olisikin hyvin tasapainossa.
Aiheen viereen en usko kovin helposti haksahtavani sillä luen kyllä tarkkaan ja valikoin mihin soppaan lusikkani pistän. Joskus se vaan tahtoo lipsahtaa mauttomaan liemeen. Se, että viestini ei mene perille on lukijan vastuulla.
Mutta en runttaa sinun mielipidettäsi ; )
Sä nyt vaan olet tuommoinen. Negatiivinen.
.....ihana kitinäkaveri, mitä kuuluu? Ei ole aikoihin päästy turisee niitä näitä. Onko kerhossa kaikki hyvin ja ohjat bossin käsissä sekä naisjaoston toiminta hajautettua?
Niin, minä nyt olen tämmöinen kitisijä, mutta sinä osaat kuitenkin arvostaa meikäläisen kitinöitä, tykkään kun piipahdit visiitillä ; )
Nousi lämpimät tunteet rintuuksille ; )
ggggggggdd