Ollaan pari vuotta kuljettu kisamatkoja kimpassa yhden äiteen ja hänen lapsensa kanssa. Mulla kaks lasta. Nyt on vaan alkanut tökkimään. Mä haen heidät kotoa - yleensä aina joudutaan odottamaan. Vien kotipihaan asti takaisin. Sit kisapaikalla mä huollan kahta muksua, hän yhtä ja hän vielä ruikuttaa apua multa kaikkeen mahdolliseen. Ihan kädetön tapaus. Nyt oon alkanut sanoon, että mun mieskin haluais mukaan ja meidän autoon ei enää mahtuis. No voi jysäys! Nyt hän on ihan kauhuissaan, kun hän ei uskalla ajaa yksin niitä matkoja, kun voivat olla pitkiäkin. Ite tunnen itteni raakalaiseksi, kun oon nyt ollut jyrkkä. Mutta tosiasia kuitenkin on, etten mä meinaa keretä huoltaa molempia omia muksujani, että ihan ok, että mieskin tulis mukaan. Ei kai mun tarvi olla taksi ja apuri muille kun omalle perheelleni?
Tää äitee tais vaan oppia liian hyvälle.
Tää äitee tais vaan oppia liian hyvälle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moro!
Kuulostaa oikeinkin tutulta. Vien tyttöäni neljä kertaa viikossa treeneihin ja matka edestaikaisin on n.45 km. Meidän kyydissä kulkee ja tyttö, jonka vanhemmat kuljettavat treeneihin n.kerran viikossa. Olin inhottava ja ilmoitin vanhemmille, että meidän kyydissä kyllä pääsee, mutta tulen jatkossa veloittamaan siitä.
Tsemppiä sinulle jatkossa! Teet upeaa duunia, koska jaksat kuljettaa lastasi kisoihin!
tätä äitiä, kuulostaa aika avuttomalta. Mutta enemmän käy surku hänen lastaan, jonka urheilu on tuommoisen varassa.
Mutta. Kun tämmöiset avuttomat joutuvat tekemään jotakin itse, he yleensä kummasti ryhdistäytyvät, kun on pakko. He ovat ihmisiä,jotka heittäytyvät toisten paapottaviksi, jos siihen antaa mahdollisuuden.
Parhaan palveluksen teet, kun annat selviytyä yksin.
Tiedän kokemuksesta, sillä minäkin hyysäsin muutama vuosi sitten vastaavantuntuista yh-äityliä. Minulla oli myös kaksi lasta,hänellä yksi. Minun nuorin oli 8, toinen 9. Hänen lapsi 12. Samoissa kisoissa kuljettiin ja kuvio meni niin, että hän hermoili ómansa kanssa, ei löytänyt suorituspaikkaa, ei saanut kamppeita lapselleen.... minä jouduin käytännössä huoltamaan kaikki 3, myös tämän äidin. Ja omat kun olivat todella pieniä´, niin hehän siinä kärsivät. Minä kanssa säälin äitiä, joka joutui lapsensa kanssa selviytymään yksin.
Viimein sanoin myös, että mies haluaa myös olla mukana lastensa urheilussa, nyt ei autoon mahdu.
Vähän meni aikaa, mutta kummasti se äityli oppi ajamaan pitkätkin kisamatkat ja ryhdistäytyi. Nyt on lapsensa Suomen kärkeä lajissaan, äiti seuramme puheenjohtaja ja erittäin pätevä nainen.
Tee palvelus ja lopeta paapominen
Onhan tää hankala tilanne, kun kuitenki ollaan ystäviä, vaikka tää nainen välillä vähä rasittava tapaus onkin. Mutta oikeasti on alkanut ottaan hermoon, kun yhtään ei apua tarjoa edes vaatteiden laittoon muksuille, paapoo vaan omaansa ja mulla kaks huollettavaa. Ja sit vielä yhtääkkiä saattaa soittaa vaikka veljelleen että miten kisassa menee ja silloin työntää tavaransa mulle...tai ilmoittaa että me mennään vessaan, vartioi mun laukkuja... tai jotakin muuta samantapaista.
Ei oo myöskään koskaan tarjoutunut ajamaan vaikka meille vaan mä haen heidät kotiovelta ja kiertoa tulee kymmenisen kilometriä.
Eli ite käytöksellään on aiheuttanut sen, ettei enää huvita jeesata.