En oikein tiedä mitä tekisin. Vanhempani ovat kovin tiukkoja, asun pienellä paikkakunnalla enkä saa lähteä edes isompaan kaupunkiin kavereideni kanssa ostoksille! Yksi kaverini vain saa käydä kotonani (jonka olen tuntenut koko elämäni..)
Olen kovin itsenäinen kaikkien muiden mielestä paitsi vanhempieni jotka pitävät minua alle 10v..
Ensi vuonna pitäisi mennä uuteen kouluun, ja tietäisinkin minne haluaisin, tai on parikin vaihtoehtoa. Tosin ne ovat kaupungeissa jotka ovat melko kaukana täältä mutta niissä paikoissa minulla on kavereitakin, parempia kun täällä.
Mutta vanhempani eivät ota kuuleviin korviinkaan että muuttaisin, sanovat vain että sittenku oot täysikäinen. En kestä asua kotona, ei olla oikeen hyvissä väleissä muutenkaan porukoiden kanssa ja olen unelmoinut muutosta jo viisi vuotta!
Kaverini pääsevät kyllä haluamiinsa kouluihin ja saavat käydä festareilla, nähdä poikaystäviään yms. mutta minä en :<
Useasti olen ajatellutkin että oisko parempi vaan luovuttaa elämän suhteen.
Olen kovin itsenäinen kaikkien muiden mielestä paitsi vanhempieni jotka pitävät minua alle 10v..
Ensi vuonna pitäisi mennä uuteen kouluun, ja tietäisinkin minne haluaisin, tai on parikin vaihtoehtoa. Tosin ne ovat kaupungeissa jotka ovat melko kaukana täältä mutta niissä paikoissa minulla on kavereitakin, parempia kun täällä.
Mutta vanhempani eivät ota kuuleviin korviinkaan että muuttaisin, sanovat vain että sittenku oot täysikäinen. En kestä asua kotona, ei olla oikeen hyvissä väleissä muutenkaan porukoiden kanssa ja olen unelmoinut muutosta jo viisi vuotta!
Kaverini pääsevät kyllä haluamiinsa kouluihin ja saavat käydä festareilla, nähdä poikaystäviään yms. mutta minä en :<
Useasti olen ajatellutkin että oisko parempi vaan luovuttaa elämän suhteen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikutat olevan ihan järkevä tyyppi niin kannattaa pyytää äitiäsi ja isässi hetkeksi samaan huoneeseen ja keskustelette asioista. Kerrot mitä muutoksia haluat asioihin ja perustelet ne hyvin. Tämä toimii yleensä aika moneen sillä yleensä vanhemmat ovat niin kiireisiä, että heillä ei yksinkertaisesti tahdo olla sitä aikaa ja energiaa alkaa puhumaan jostain niin yksinkertaisesta asiasta kuin "päästä ostoksille kaupunkiin" tmv.
Jos oikeasti kerrot miltä susta tuntuu, kun et kertakaikkiaan voi tehdä mitään mitä haluat.
yritetty on tuota, mutta kun alotankin puhumaan jostain niin ne alkaa puhua omiaan/eivät kuuntele.
ja vaikka oon sanonu monestikkin miltä musta tuntuu, ne ei usko.
Tarkoitus onkin istua alas ja pohtia kompromissia. Ei mitään jankutusta ennenkö he ovat lähössä jonnekkin.
"sanovat vain että sittenku oot täysikäinen. " Tuo asia vaikuttaa melko paljon. Jotain vapauksia pitäisi kuitenkin nuorelle henkilölle antaa, jos olet esim. yli 16 v.
Odotahan kun pääset 18-vuotiaaksi niin sinulla on uusi maailma edessäsi. :)