Leuka vapisten,
kyyneleet poskilla
nostan pääni jälleen ylös.
Tuska kiertää sisintäni,
sydän hajalla.
Tunnen polvieni pettävän.
Vaivun maahan.
Voimia keräten ponnistan.
Autan ylös itseni.
Vaikka tuntuu pahalta,
nousen vaikka itkien.
Nousen,kunnes en enää jaksa,
olen väsynyt.
Käpertyneenä pieneksi ponnistan.
En vielä luovuta.
kyyneleet poskilla
nostan pääni jälleen ylös.
Tuska kiertää sisintäni,
sydän hajalla.
Tunnen polvieni pettävän.
Vaivun maahan.
Voimia keräten ponnistan.
Autan ylös itseni.
Vaikka tuntuu pahalta,
nousen vaikka itkien.
Nousen,kunnes en enää jaksa,
olen väsynyt.
Käpertyneenä pieneksi ponnistan.
En vielä luovuta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
..kun ne kirjoittaa, ja ehkä sanoo ääneen.
Itku helpottaa, joskus ystävän kanssa itketty vielä enemmän.
Loohdullinen runo, tuskankin keskellä.
..piiskaa viljan maahan, niinkuin elämä ihmisen, ja kumpikin nousee ja kypsyy, kunnes on viimein valmis korjattavaksi. Voimaa ja jaksamista sinulle. :)