Meillä on 8v sileäkarvainen kettuterrieri uros, jolle on yhtäkkiä tullut älytön ongelma. Aina kun se huomaa, että olen lähdössä johonkin (yleensä tämä tapahtuu heti kun alan valmistautumaan lähtöä varten) alkaa vinkuminen ja vahtiminen, ja pian tämän jälkeen räksyttäminen. koira ei tule lähelle vaan tuijottaa minua kauempaa ja haukkuu. Ovesta ulos lähtiessäni se puree jalkojani ja repii lahkeista. Ei auta toruminen. Tämä tapahtuu yleensä vain silloin, kun kotonani on muitakin perheenjäseniä paikalla. Yksin ollessani koira makoilee rauhassa sohvalla.
En voi kotona laittaa oman huoneeni ovea kiinni, sillä räksyttäminen alkaa heti. Kun otan sen huoneeseeni kanssani, ei mene kuin hetki niin se haluaa pois. Heti kun päästän sen pois ja laitan oven uudestaan kiinni, niin haukkuminen alkaa. Myöskään minkäänlainen ihmisten välinen läheisyys (esim. halailu) ei ole sallittua talossamme, sillä koira suuttuu ja muuttuu todella agressiiviseksi.
Rasittavinta on se, kun vieraita tulee. Tilanne menee lähes mahdottomaksi kun vieraat ovat lähdössä (koira haukkuu, puree, hyppii). Jos otan koiran kiinni, niin se näyttää hampaita ja puree.
Koira on perheemme ainoa uros, ja se käyttäytyy molempia talon asukkaita kohtaan samalla tavalla.
Jotain vinkkejä, että mistä tämä johtuu ja mitä kannattaa tehdä? Tällaista ei siis tosiaan ole ollut kun n. viimeisen kahden vuoden ajan, ja se pahenee kokoajan. Alan pian vaipua epätoivoon.
En voi kotona laittaa oman huoneeni ovea kiinni, sillä räksyttäminen alkaa heti. Kun otan sen huoneeseeni kanssani, ei mene kuin hetki niin se haluaa pois. Heti kun päästän sen pois ja laitan oven uudestaan kiinni, niin haukkuminen alkaa. Myöskään minkäänlainen ihmisten välinen läheisyys (esim. halailu) ei ole sallittua talossamme, sillä koira suuttuu ja muuttuu todella agressiiviseksi.
Rasittavinta on se, kun vieraita tulee. Tilanne menee lähes mahdottomaksi kun vieraat ovat lähdössä (koira haukkuu, puree, hyppii). Jos otan koiran kiinni, niin se näyttää hampaita ja puree.
Koira on perheemme ainoa uros, ja se käyttäytyy molempia talon asukkaita kohtaan samalla tavalla.
Jotain vinkkejä, että mistä tämä johtuu ja mitä kannattaa tehdä? Tällaista ei siis tosiaan ole ollut kun n. viimeisen kahden vuoden ajan, ja se pahenee kokoajan. Alan pian vaipua epätoivoon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
muuta sanoa, kun että kannattaa hakeutua ammattilaisen apuun. Tuo vaikuttaa kuitenkin sen verran "pahalta" ongelmalta, että siitä ei ihan näillä netistä saaduilla epämääräisillä neuvoilla selviä. Eli rohkeasti koiraongelmakouluttajan puheille vaan!
Siitä halailusta sanon vielä, että koira pitää sitä uhkaavana eleenä. Kun koira haastaa toista tappelemaan, se painautuu dominoivasti toisen päälle (on tietenkin muitakin signaaleja). Koirien "tappeluasentokin" tavallaan ihmisten "halausasento". Yleensä koira, jota on pennusta asti halailtu ja hyväilty ymmärtää, että halaaminen on ihmisten tapa osoittaa rakkauttaan, ja että ihminen onkin iloinen kun se näyttää hampaitaan.
Niin totta. Ihmettelen vaan kun ollaan kuitenkin koiraa ihan pienestä asti halailtu, ja se on aina saanut valtavasti huomiota (koira on myös aina ollut hellyydenkipeä). Tämä halailuun liittyvä ongelmakin alkoi samoihin aikoihin kun muutkin ongelmat.
Tähän voisi liittyä ehkä se, että vanhempani erosivat muutama vuosi sitten, jolloin mies joka oli aina ollut "perheen pomo (ja erityisesti koiran pomo)" muutti pois. Mutta eivät ongelmat heti kuitenkaan alkaneet, vaan n.1,5 vuotta tapahtuneen jälkeen.
käytöstä, se on todennut että sinä et ole hyvä lauman johtaja vaan se. Esim. halailuahan koira ei ymmärrä vaan kokee sen uhkaavana tilanteena ja yrittää puuttua tilanteeseen.
Kerros mikset käy kysymässä asiaa asiantuntijoilta, netissä on mm. palsta www.foxifoorumi.net täynnänsä rodun harrastajia.
En ole ennen tiennyt kyseisestä sivustosta :)
laumanjohtaja, koira lauman alimmaiseksi niin kaikki järjestyy. Tuo on ihan normaalia käytöstä kun koiralta puuttuu laumanjohtaja. Todennäköisesti kun isäntä lähti talosta tuli koira siihen tulokseen, että hänen on nyt oltava se laumanjohtaja.