Ruotsin valtiojohto ei aio pyytää Suomelta anteeksi historian käänteitä Ruotsissa heränneistä vaatimuksista huolimatta.
Ajatus nousi esille samalla, kun Suomen ja Ruotsin monisatavuotisen yhteiselon päättymisen juhlavuosi avattiin Tukholmassa torstaina. Vuoden 1809 muistelu on herättänyt länsinaapurissa myös kriittistä keskustelua.
Ruotsin ympäristöpuolueen toinen puheenjohtaja Maria Wetterstrand kirjoitti torstaina Dagens Nyheterin debattisivulla, että Ruotsin pitäisi pyytää Suomelta julkisesti anteeksi historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia.
Wetterstrandin mukaan Ruotsin vähäinen kunnioitus suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria kohtaan uhkaa jopa maiden välisiä suhteita. Wetterstrand viittaa artikkelissaan lähinnä Ruotsin epäonnistuneeseen kielipolitiikkaan 1900-luvulla ja asenteissa elävään suomalaisvähemmistön alhaisempaan luokkastatukseen.
"Selvitettävää myös Tanskan kanssa"
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kertoi pitävänsä Wetterstrandin kirjoituksia osin asiallisina, mutta hän ei näe julkista anteeksipyyntöä tarpeellisena.
- Mikäli alkaisimme pyytää anteeksi kaikkea, mitä historian saatossa on sattunut, meillä olisi esimerkiksi paljon asiaa Tanskan kanssa, Bildt heitti.
Samoilla linjoilla oli pääministeri Fredrik Reinfeldt, jonka mukaan maiden välit ovat sen verran läheiset, että anteeksi pyytely ei ole tarpeellista.
Suomen Matti Vanhanen otti juhlapuheenvuorossaan esille Ruotsin suomenkielisten aseman, mutta ei halunnut kuitenkaan kommentoida Wetterstandin ehdotusta anteeksipyynnöstä.
- Tämä on täysin Ruotsin asia. Suomessa pitää kuitenkin olla itsekriittinen sen suhteen, miten virallinen Suomi on vuosikymmenten aikana kiinnittänyt huomiota suomen kielen asemaan Ruotsissa, Vanhanen arvioi.
- Kannustin puheessa siihen, että Ruotsi pyrkisi ottamaan suomen kielen paremmin huomioon niistä lähtökohdista, jota Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on itse asettanut.
1809-merkkivuosi polkaistiin Tukholmassa käyntiin juhlavin menoin. Muun muassa Ruotsin kuningasparin, kruununprinsessa Victorian ja presidentti Tarja Halosen edessä puhuneet maiden pääministerit ja puhemiehet korostivat toinen toisensa jälkeen Ruotsin ja Suomen yhteisen historian, arvopohjan sekä yhteistyön tärkeyttä.
- Harvoin on juhlittu eroa, mutta nyt siihen on perusteltua aihetta, eduskunnan puhemies summasi Sauli Niinistö puheessaan Ruotsin valtiopäivillä.
Ajatus nousi esille samalla, kun Suomen ja Ruotsin monisatavuotisen yhteiselon päättymisen juhlavuosi avattiin Tukholmassa torstaina. Vuoden 1809 muistelu on herättänyt länsinaapurissa myös kriittistä keskustelua.
Ruotsin ympäristöpuolueen toinen puheenjohtaja Maria Wetterstrand kirjoitti torstaina Dagens Nyheterin debattisivulla, että Ruotsin pitäisi pyytää Suomelta julkisesti anteeksi historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia.
Wetterstrandin mukaan Ruotsin vähäinen kunnioitus suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria kohtaan uhkaa jopa maiden välisiä suhteita. Wetterstrand viittaa artikkelissaan lähinnä Ruotsin epäonnistuneeseen kielipolitiikkaan 1900-luvulla ja asenteissa elävään suomalaisvähemmistön alhaisempaan luokkastatukseen.
"Selvitettävää myös Tanskan kanssa"
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kertoi pitävänsä Wetterstrandin kirjoituksia osin asiallisina, mutta hän ei näe julkista anteeksipyyntöä tarpeellisena.
- Mikäli alkaisimme pyytää anteeksi kaikkea, mitä historian saatossa on sattunut, meillä olisi esimerkiksi paljon asiaa Tanskan kanssa, Bildt heitti.
Samoilla linjoilla oli pääministeri Fredrik Reinfeldt, jonka mukaan maiden välit ovat sen verran läheiset, että anteeksi pyytely ei ole tarpeellista.
Suomen Matti Vanhanen otti juhlapuheenvuorossaan esille Ruotsin suomenkielisten aseman, mutta ei halunnut kuitenkaan kommentoida Wetterstandin ehdotusta anteeksipyynnöstä.
- Tämä on täysin Ruotsin asia. Suomessa pitää kuitenkin olla itsekriittinen sen suhteen, miten virallinen Suomi on vuosikymmenten aikana kiinnittänyt huomiota suomen kielen asemaan Ruotsissa, Vanhanen arvioi.
- Kannustin puheessa siihen, että Ruotsi pyrkisi ottamaan suomen kielen paremmin huomioon niistä lähtökohdista, jota Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on itse asettanut.
1809-merkkivuosi polkaistiin Tukholmassa käyntiin juhlavin menoin. Muun muassa Ruotsin kuningasparin, kruununprinsessa Victorian ja presidentti Tarja Halosen edessä puhuneet maiden pääministerit ja puhemiehet korostivat toinen toisensa jälkeen Ruotsin ja Suomen yhteisen historian, arvopohjan sekä yhteistyön tärkeyttä.
- Harvoin on juhlittu eroa, mutta nyt siihen on perusteltua aihetta, eduskunnan puhemies summasi Sauli Niinistö puheessaan Ruotsin valtiopäivillä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
olisi saanut Suomenkielen opetusta koulussa, kyllähän he sitä olisikin saaneet mutta sen jälkeen vasta kun toiset lapset jo lähtivät kotiin niin eihän ne lapset enää jaksaneet kun muutenkin on pitkät koulupäivät.
Olisin toivonut että Suomenkielisiä luokkija olisi vieläkin, en tiedä jos niinä on isoissa kaupungeissa, mutta ei minun tietääksen näissä pikku kaupungeissa.
Täytyy myöntää että lapsilla on huono Suomenkielen taito, vaikka puhunkin heille kotona Suomea.
Romani Äiti
anteeksipyynnön Ruotsin valtion taholta, koskien senaikaisten romanien karkoitusta Suomeen, hirttotuomioita ja muuta epäinhimillistä kohtelua Ruotsi-Suomen aikoina.