Kertokaapa te joilla on lämmöntalteenottolaite, että minkäkokoinen on talonne ja paljonko on energian kulutus? Lähinnä kiinnostaa sähkölämmitteisen talon kulutus tuon LTO:n kanssa.
Tulee aina mieleen kun saunotaan että sieltä saunatiloista saisi edullista lämpöä kun on puukiuas. LTO:llahan sen lämmön saisi paremmin hyödyksi.
Tulee aina mieleen kun saunotaan että sieltä saunatiloista saisi edullista lämpöä kun on puukiuas. LTO:llahan sen lämmön saisi paremmin hyödyksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
uudemmassa talossa ole lto. sinä et niillä tiedoilla tee mitään, kuinka paljon joku toinen kuluttaa sähköä ja kuinka iso talo on. siihen vaikuttaa moni muukin asia kuin lto.
energian kulutusta huomattavasti mutta asumisviihtyvyys paranee + rakenteet pysyy kuivina. n.20% menee ilmanvaihdon kautta lämmintä ilmaa harakoille.
Koneellinen ilmanvaihto lisää auttamatta energian kulutusta, koska nämä lämpöä talteen ottavat laitteetkin pystyvät parhaimmillaan 70-80 %:n hyötysuhteeseen. Siis, jos olet tyytymätön nykyiseen asuinmukavuuteen, niin sitten tarttis tehrä jotain. Ellet, niin LTOn hankinta on lähinnä rahankulua ja energian tuhlausta. Näin hieman karrikoiden sanottuna.
Luota nenääsi enemmän kuin byrokraattien pykäliin.
Vanhasta talosta siis kyse ja koneellinen poisto on pesutiloista kyllä nytkin. Sinänsä olen nyky ilmanlaatuun tyytyväinen ja energian kulutukseenkin. Kiinnostaa vaan tietää että pystyykö 13000kwh kulutuksesta paljonkin puristamaan pois? Eli saako likistettyä vielä niin paljon että kannattaa alkaa laitetta ostelemaan ja putkia vetelemään?
suurempaa investointia säästöillä kannattavaksi. Paras hyötysuhde taitaa syntyä siitä jos pidät huolen siitä ettei poisto ole kylmällä ilmalla turhan suurta.
Et antanut liikaa lähtötietoja... Oletko rakentamassa uutta, ostamassa vanhaa, remontoimassa vanhaa vai ihan vain muuten kiinnostunut spekuloimaan.
Jos verrataan samanlaista kahta taloa lämmöntalteenotolla ja ilman (eli pelkkä koneellinen poisto), niin LTO:lla kokonaislämmitysenergiankulutuksesta säästää karkeasti noin 10-20% vähän laitteen tehokkuudesta riippuen. 15% on hyvä nyrkkisääntö.
Tuossa oletuksena on normien mukaiset ilmanvaihtomäärät ja nykymääräysten mukainen talo. Jos rakennetaan matalaenergiaratkaisuin, niin rakenteiden lämmöneristävyys paranee, joten ilmanvaihdon energiatahokkuuden suhteellinen merkitys kasvaa suuremmaksi.
Vanhaa taloa remontoitaessa saattaa käydä jopa niin että tulo/poistoilmanvaihdon lisääminen LTO:lla ei pienennä energiankulutusta yhtään (vaan saattaa jopa lisätä sitä). Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että aikaisemmassa 'pulloratkaisussa' ilma ei ole vaihtunut riittävästi ja siten on saatu aikaan kyseenalaista energiansäästöä...
"Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että aikaisemmassa 'pulloratkaisussa' ilma ei ole vaihtunut riittävästi ja siten on saatu aikaan kyseenalaista energiansäästöä..."
Onko jostain saatavissa kiistatonta faktaa että tuo täälläpäin vaadittu ilman vaihtuminen kerran 2 tunnissa on OPTIMI ratkaisu IHMISEN ja TALON terveenä pysymisen kannalta. Tässä on tullut kroonisesti skeptiseksi meidän päättäjien kompetenssin suhteen kun suoltavat kaikenmailman energiatodistuksia kansalaisten kiusaksi ja taloudelliseksi rasitteeksi.
Painovoimaan perustuva ilmanvaihto, jossa on esim. poistokanava pesuhuoneessa ja wc:ssä ja raitisilma tulee mistä tulee, on seuraavanlainen ongelma. Lämpimällä kelillä ilmanvaihto kaikkein pienintä ja kovalla pakasella jopa liian suurta, ellei venttiilejä ruuvata vuodenaikoihin sopivaksi. Eli jos talon ilmanvaihto on säädetty sellaiseksi, että ilma vaihtuu viileillä keleillä sopivasti, niin koneellinen tulo/poisto LTO:lla voi jopa pienentää energiankulutusta, koska pakkasten ilmanvaihto saadaan pysymään järkevissä määrissä. Hyvin tapauskohtaista siis.
Ei nuo suositukset ole hatusta vedettyjä. Esmes ruåttissa oli selvitelty asuntojen ilmanvaihtokertoimen ja astman yms. sairauksien yleisyyttä ja tässä havaittiin riskien kasvavan selvästi, jos ilmanvaihtuvuus laskee alle 0,4. Tällä perusteella 0,5 vaikuttaa kaikkea muuta kuin ylimitoitetulta.
Vastaavia tuloksia on muualtakin maailmasta. Valitettavasti terveyspuolen immeiset eivät ymmärrä ilmanvaihdon päälle, joten sairastumisriskiä erityyppisissä rakennuksissa käsittelevissä tutkimuksissa on usein jääneet täsmälliset ilmamäärät/ilmanvaihtokertoimet selvittämättä ja on liikuttu ihan mutu tai ikkunatuuletusta käytetään/ei käytetä -tasolla.
Huom. ns. maalaisjärki ei näissä jutuissa toimi, koska riski on kuitenkin pieni, esim. jonkin sairauden/oireen esiintyvyys on 0,01 % hyvällä ilmanvaihdolla ja 0,02 % huonolla ilmanvaihdolla varustetussa talossa. Tällaiset yhteydet eivät siis paljastu kysymällä kolmelta naapurilta, onko ilmanvaihto ykkösellä vaiko kakkosella ja onko astmaa.
Mutta kansantalouden tasolla 2x riski jokin saurauhden kohdalla tarkoittaa hyvin äkkiä 100 tai 1000 puolikuntoista lisää... joiden hoitokulut muutama satanen/tonni vuodessa + menetetyt työpäivät päälle, niin puhutaan helposti parin miljoonan euron kustannuksista / vuosi yhden ainoan sairauden kohdalla.
Kaikkien huonon sisäilman aiheuttamien ongelmien kustannukset kun summataan, niin puhutaankin jo satasista / tonneista per nuppi. Tässä mielessä ilmanvaihdosta ei todellakaan kannattaisi pihistellä...
Tosin, on syytä todeta, että huonolla ilmanvaihtojärjestelmällä saadaan aikaiseksi huono ilmanlaatu isoista ilmamääristä ja/tai energiankulutuksesta huolimatta.