Haastava homma..

Kuuhun lennettiin nykyisten taskulaskimien tehoisella tietokoneella! Silloin osattiin ohjelmoida. Nykyajan pullamössöyhteiskunnassa on kuitenkin totuttu helppouteen, eikä mihinkään asiaan enää viitsitä paneutua kunnolla. Niinpä myös ohjelmointitaito on katoava luonnonvara.

Kehitystä edesauttaa osaltaan myös ohjelmoinnin liika helppous, joka ei enää vaadi aivoja samalla tavalla kuin puhtaan assemblerkoodin vääntö. Esimerkiksi Java on helppo vaikka lapsen omaksua mutta haaskaa prosessoritehon ja muistin täysin hukkaan; sovellukset pyörivät tahmeasti, vaikka olisi kuinka nopea kone. Kun tarjolla on tällaisia helppoja ohjelmointikieliä, ei enää edes viitsitä opetella ohjelmoimaan jollakin kunnollisella kielellä kuten vaikkapa C. Se tuottaisi huomattavasti tehokkaampaa koodia.

Mitä tulee digiboxeihin niin tämän tyyppisten tuotteiden tuotekehitykseen ei riittävästi panosteta. Halutaan vain äkkiä markkinoille ja mahdollisimman pienin kustannuksin. Tuotekehityksessä tämä näkyy mm. siten, että projekteihin valitaan nuoria suunnittelijoita, jotka eivät vaadi paljoa palkkaa (mutta myös kokemus puuttuu). Lisäksi aikataulu on vedetty niin tiukalle, ettei softajannuilla ole edes riittävästi aikaa tehdä asioita, vaan kaikki pitää hutaista äkkiä kasaan, perehtymättä mihinkään oikeasti. Koko ajan tulee uutta rautaa jolle pitäisi vääntää koodia ja kukaan ei ehdi oikeasti perehtyä mihinkään kunnolla. Niinpä raudan ominaisuuksia jää kokonaan hyödyntämättä tai sitten rautaa käytetään väärin, jonka tuloksena koko laite sekoilee.

Bugit jätetään suosiolla asiakkaan testattavaksi, koska kellään ei ole aikaa suorittaa testausta ja myös ohjelmakoodi on kokemattomien tekijöiden takia sellaista spaghettia, ettei edes sen tekijä enää ymmärrä miten se toimii. Lisäksi liian kiireen takia kaikki asiat on jätetty dokumentoimatta ja niinpä bugien korjauskin on melkoista salatiedettä. Siksi asiakkaiden löytämistä bugeistakin korjataan vain osa.

Iloinen asia markkinoilla on kutenkin kaikesta tästä poikkeava, mutta huonosti tunnettu Dreambox, joka perustuu open source ohjelmistoihin Linux- pohjalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi kehittää boxin ohjelmistoja ja korjata niissä olevia virheitä ja julkaista tuotoksiaan muiden käyttöön. Tällä tavoin ei olla ainoastaan valmistajan kiireessä tekemien kötöstysten varassa, vaan aina löytyy myös toimivampia vaihtoehtoja.

Kun softakehitys on tällä tavoin myös innokkaiden harrastajien käsissä, on myös tulos huomattavasti laadukkaampi kuin suljetun koodin laitteissa, joita ainoastaan valmistaja voi kehittää. Ohjelmistot on luotu ajan kanssa ja "rakkaudella", ilman kiirettä, motivaattorina saada aikaan uusia ominaisuuksia ja toimivampaa koodia. Dreambox onkin ainoa tuntemani boxi, joka kykenee toimimaan täysin virheettä jopa vuosia putkeen.

Laitteen käyttöönotto vaatii hieman enemmän perehtymistä kuin se, että ottaa boxin laatikosta ja laittaa johdot kiinni. Vaivasta saa kuitenkin palkkioksi toimivan boxin, joten tässäkin mennään ihan nykynormien mukaan: jos jaksaa perehtyä asioihin ja tehdä ne kunnolla, saa myös toimivan tuloksen. Jos taas ei viitsi perehtyä mihinkään ja haluaa vain helppoa, saa myös tyytyä toimimattomaan ratkaisuun.

myös osasivat hommansa paremmin kuin nykyiset
digiboxien käyytäjät?

Vai miten on selitettävissä, että perheelläni on
ollut jo vuosia käytössä 3 digiboxia (Nokia,
Topfield ja Philips) ja kaikki ovat toimineet
täysin moitteetta.
Joten en oikein jaksa uskoa että vika on aina laitteessa kun jollakulla tökkii.