Lohtua kirjasta

mikä tahansa imevä teksti kait lohduttaa, vai haluatko täysin särmätöntä luettavaa? jälkimmäisssä tapauksessa suosittelen hovimäki-kijoja ja annen balettihaavetta.

waltarin kijat ihmisystävällisyydessään voisivat myös tulla kyseeseen kuten myös vonnegutin maailmalle nauraminen.

fantasiakirjat, erityisesti harry potterit, ovat eskapismin helmiä.


kirjafoorumi.phpbb.fi/index.php

optimismia, huumoria ja asennetta tarjoaa viime syksynä ilmestynyt Paul Austerin:"Sattumuksia Brooklynissä"!!

En tiedä, minkälaisesta kirjallisuudesta pidät, mutta itseäni lohdutti aikoinaan alan klassikko Norman Cousins: Näin voitin sairauteni (jonka ehkä tiedätkin), ja nyt syksyllä sairastaessasi piristyin erityisesti uutuuskirjasta"Tuntematon potilas", kirjoittanut P. Elokas. Tässä jälkimmäisessä potilas kertoo herkullisesti sairastamisen tuskasta ja terveydenhoidon ongelmista. Se voisi lohuttaa Sinuakin, etenkin jos olet ollut hoitoihin tyytymätön. Ehkei Tuntematon potilas ole varsinaisesti iloinen, mutta huumoriakin siinä on ja lohdutti, että joku on kokenut samaa.

Jos sairastat niin pahasti, että myös lukeminen itsessään ottaa joskus voimille, suosittelen äänikirjoja. Itse olen ollut silloin tällöin vuodepotilaana sairaalassa tai toipilaana kotona, ja minulle on suonut paljon lohtua ja ajankulua äänikirjat. Niitä jaksaa kuunnella silloinkin kun ei jaksa itse kannatella kirjaa tai pitää silmiä auki lukeakseen. Tarinan itsessään ei ole minulle tarvinnut olla lohduttava, kunhan olen saanut nauttia kuuntelemisesta. Olen kuunnellut aikamoisia määriä kirjoja (Sinuhe, Tuntematon sotilas, Harry Potter, Åsa Larsson, Remes, Taru Sormusten herrasta) näin esimerkkeinä mainiten. Osan olen lukenut myös "hard copyna" aiemmin kirjana, mutta kuultuna kirjat ovat seikkaperäisempiä, rauhallisempia.

Kirjat on myös luettu ammattimaisin voimin, kaikki lukijat ovat näyttelijöitä tai muita "ääniammattilaisia". Ääneen luettu kirja avaa tekstiin myös uuden ulottuvuuden: joku lukee sinulle. Vaikka äänikirjoissa ei olekaan turhanpäiväistä "tulkitsevaa" luentaa, kuten kuunnelmissa, silti lukijan ääni ja sen luoma tunnelma välittävät tarinan sinulle toisin kuin itse lukiessa. Kuuntelen rakkaimpia teoksia yhtä uudestaan ja uudestaan, ja muistan monissa kohdissa missä olen ollut sitä kuunnellessani: tarkoitan tarkkuudella "kävellessäni ylämäessä juuri vuokrapalstaviljelmän jälkeen" tai "sairaalassa piti keskeyttää verinäytteen ajaksi".

Uusimpia kirjoja julkaistaan CD:nä, vanhempia löytyy myös kasettina. Kirjastot ovat varmasti paras apu; äänikirjat ovat yhtä kalliita kuin paperiset julkaisut. Jos et itse pääse kirjastoon, pyydä palvelusta joltain ystävistäsi tai sukulaisistasi (ja jos sinulla ei ole cd-soitinta, kasettisoitinta tai digisoitinta, pyydä apua 20-30 -vuotiailta... he tietävät mistä puhut ja jokaisen nurkista löytyy jotain apuja - tosin alle 20-v ei välttämättä enää tiedä mikä on kasetti :-)). Ihmiset kantavat toipilaalle kaikenlaista turhuutta, kun eivät tiedä mitä hän oikeasti kaipaisi. Parempi olisi että he voisivat tuoda jotain mukavaa: visiitti kirjastoon ei ole keneltäkään paljon vaadittu ja soittimen voi saada lainaksi.

Voimia sinulle!