Tekijänoikeusrikos - asianomistajarikos vai yleisen syyttäjän alainen rikos?
Mikä on totuus tästä asiasta?
Jos siis yritys A omistaa tekijäinoikeuden ohjelmistoon X, ja on asettanut sille tietyt lisenssiehdot, jotka hyväksymällä ohjelmistoa X voi laillisesti käyttää.
Jos nyt yritys B käyttää ohjelmaa X lisenssiehtojen vastaisesti, ja tämän tietävä yrityksen C toimitusjohtaja (yritys C on yritys B:n kilpailija) ilmoittaa asiasta yritykselle A, mutta yritys A ei tee mitään, niin...
Voiko yrityksen C toimitusjohtaja (tai kuka tahansa muukin henkilö) tehdä suoraan poliisille rikosilmoituksen tekijänoikeuden loukkauksesta, ja ryhtyykö yleinen syyttäjä ajamaan asiaa jos yritys A ei itse aktiivisesti tee asialle mitään?
Herää toki kysymys, miksi yritys A ei tee mitään...
Varmaa tietoa itselläni ei ole syistä tähän, mutta tässä muutamia arvauksia:
1. Yritys A tietää, että sen tuotetta käytetään (lähes) joka maassa lisenssiehtojen vastaisesti niin paljon, ettei yrityksellä ole resursseja aloitta yhtäaikaa ehkä yli miljoonaa oikeusjuttua eri puolilla maailmaa. Koska yritys A ei osaa päättää, ketä vastaan taistella ensimmäiseksi, niin yritys A ei tee asialle mitään.
2. Yritys A tietoisesti antaa tilanteen kehittyä ja vasta, kun sen tuotetta käytetään luvattomasti riittävän paljon, jotta maksamatta jääneet lisenssimaksut muodostavat Microsoftin arvoa suuremman potin, vasta sitten yritys A ryhtyy perimään aktiivisemmin maksuja, jotka laillisesti kuuluisivat sille, mutta joita asiakkaat eivät maksa, vaan käyttävät ohjelman piraattikopioita.
Ai miksikö sivullisen yritys C: tj:tä asia kiinnostaisi?
Esim. siksi, että nyt yritys C:llä on omassa toiminnassaan 3 vaihtoehtoa:
1. Liittyä itsekin tuon ohjelmisto X:n piraattikäyttäjiin. Ei välittömästi haittaa mitään, mutta samalla lisää itsensä velallisten listalle, jos yritys A joskus aktivoituu perimään lisenssimaksujaan.
2. Maksaa ohjelmiston X lisenssimaksut laillisesti (ylimääräinen kustannuserä, joka heikentää yrityksen kilpailukykyä, kun kilpailijat yleisesti käyttävät ohjelmiston X piraattikopiota).
3. Käyttää ohjelmisto X:n sijaan ohjelmisto Y:tä, jonka lisenssiehtojen mukaan sitä voi myös yrityskäytössä käyttää ilmaiseksi ja laillisesti.
Koska yritys C on ulkoistanut tietotekniikkatoimntojaan palveluntuottaja P:lle, jonka servereillä on valmiiksi asennettuna ohjelomisto X (lisenssimaksuja maksamatta), mutta ei ohjelmistoa Y, niin vaikka ohjelmisto Y sinänsä on ilmainen, niin tässä vaihtoehdossa yritykselle C syntyy lisäkustannus sen joutuessa maksamaan toimenpidepalkkion yritykselle P siitä, että yritys P asentaa myös ohjelmiston Y palvelimilleen, ja lisäksi yritys C joutuu nyt maksamaan kilpailijoitaan korkeampaa kuukausimaksua ulkoistamiensa tietotekniikkapalvelujen käytöstä yritykselle P, koska kyseessä ei ole enää vakiosopimus, vaan räätälöity sopimus.
Kahdessa vaihtoehdossa 3:sta siis yritys C joutuu antamaan kilpailijoilleen kilpailuedun maksamalla kilpailijoitaan enemmän, kun kilpailijat hyötyvät ohjelmistopiratismista.
3. vaihtoehdossa yritys C itsekin toimii lainvastaisesti ja näin ottaa riskin siitä, että voi joutua myöhemmin maksamaan lisenssin ohjelmiston X käytöstä sekä lisäksi yrityksen A oikeudenkäyntikulut jos ja kun yritys A joskus ryhtyy peräämään laillisia oikeuksiaan oikeusteitse.
Mitä itse tekisit jos olisit yrityksen C toimitusjohtaja ?
Yritys C siis tarvitsee liiketoimintaansa joiko ohjelmistoa X tai ohjelmistoa Y.
Ohjelmisto X on yleisesti asennettuna lukuisten eri palveluntuottajien palvelimilla, mutta ohjelmiston Y osalta yleensä joutuu maksamaan lisämaksuja Y:n asennuksesta ja ylläpidosta vaikka ohjelmisto Y on ilmainen myös yrityskäytössä, sensijaan ohjelmisto X ei ole, vaikka tätä lisenssiehtoa yleisesti alalla rikotaankin.
Mikä on totuus tästä asiasta?
Jos siis yritys A omistaa tekijäinoikeuden ohjelmistoon X, ja on asettanut sille tietyt lisenssiehdot, jotka hyväksymällä ohjelmistoa X voi laillisesti käyttää.
Jos nyt yritys B käyttää ohjelmaa X lisenssiehtojen vastaisesti, ja tämän tietävä yrityksen C toimitusjohtaja (yritys C on yritys B:n kilpailija) ilmoittaa asiasta yritykselle A, mutta yritys A ei tee mitään, niin...
Voiko yrityksen C toimitusjohtaja (tai kuka tahansa muukin henkilö) tehdä suoraan poliisille rikosilmoituksen tekijänoikeuden loukkauksesta, ja ryhtyykö yleinen syyttäjä ajamaan asiaa jos yritys A ei itse aktiivisesti tee asialle mitään?
Herää toki kysymys, miksi yritys A ei tee mitään...
Varmaa tietoa itselläni ei ole syistä tähän, mutta tässä muutamia arvauksia:
1. Yritys A tietää, että sen tuotetta käytetään (lähes) joka maassa lisenssiehtojen vastaisesti niin paljon, ettei yrityksellä ole resursseja aloitta yhtäaikaa ehkä yli miljoonaa oikeusjuttua eri puolilla maailmaa. Koska yritys A ei osaa päättää, ketä vastaan taistella ensimmäiseksi, niin yritys A ei tee asialle mitään.
2. Yritys A tietoisesti antaa tilanteen kehittyä ja vasta, kun sen tuotetta käytetään luvattomasti riittävän paljon, jotta maksamatta jääneet lisenssimaksut muodostavat Microsoftin arvoa suuremman potin, vasta sitten yritys A ryhtyy perimään aktiivisemmin maksuja, jotka laillisesti kuuluisivat sille, mutta joita asiakkaat eivät maksa, vaan käyttävät ohjelman piraattikopioita.
Ai miksikö sivullisen yritys C: tj:tä asia kiinnostaisi?
Esim. siksi, että nyt yritys C:llä on omassa toiminnassaan 3 vaihtoehtoa:
1. Liittyä itsekin tuon ohjelmisto X:n piraattikäyttäjiin. Ei välittömästi haittaa mitään, mutta samalla lisää itsensä velallisten listalle, jos yritys A joskus aktivoituu perimään lisenssimaksujaan.
2. Maksaa ohjelmiston X lisenssimaksut laillisesti (ylimääräinen kustannuserä, joka heikentää yrityksen kilpailukykyä, kun kilpailijat yleisesti käyttävät ohjelmiston X piraattikopiota).
3. Käyttää ohjelmisto X:n sijaan ohjelmisto Y:tä, jonka lisenssiehtojen mukaan sitä voi myös yrityskäytössä käyttää ilmaiseksi ja laillisesti.
Koska yritys C on ulkoistanut tietotekniikkatoimntojaan palveluntuottaja P:lle, jonka servereillä on valmiiksi asennettuna ohjelomisto X (lisenssimaksuja maksamatta), mutta ei ohjelmistoa Y, niin vaikka ohjelmisto Y sinänsä on ilmainen, niin tässä vaihtoehdossa yritykselle C syntyy lisäkustannus sen joutuessa maksamaan toimenpidepalkkion yritykselle P siitä, että yritys P asentaa myös ohjelmiston Y palvelimilleen, ja lisäksi yritys C joutuu nyt maksamaan kilpailijoitaan korkeampaa kuukausimaksua ulkoistamiensa tietotekniikkapalvelujen käytöstä yritykselle P, koska kyseessä ei ole enää vakiosopimus, vaan räätälöity sopimus.
Kahdessa vaihtoehdossa 3:sta siis yritys C joutuu antamaan kilpailijoilleen kilpailuedun maksamalla kilpailijoitaan enemmän, kun kilpailijat hyötyvät ohjelmistopiratismista.
3. vaihtoehdossa yritys C itsekin toimii lainvastaisesti ja näin ottaa riskin siitä, että voi joutua myöhemmin maksamaan lisenssin ohjelmiston X käytöstä sekä lisäksi yrityksen A oikeudenkäyntikulut jos ja kun yritys A joskus ryhtyy peräämään laillisia oikeuksiaan oikeusteitse.
Mitä itse tekisit jos olisit yrityksen C toimitusjohtaja ?
Yritys C siis tarvitsee liiketoimintaansa joiko ohjelmistoa X tai ohjelmistoa Y.
Ohjelmisto X on yleisesti asennettuna lukuisten eri palveluntuottajien palvelimilla, mutta ohjelmiston Y osalta yleensä joutuu maksamaan lisämaksuja Y:n asennuksesta ja ylläpidosta vaikka ohjelmisto Y on ilmainen myös yrityskäytössä, sensijaan ohjelmisto X ei ole, vaikka tätä lisenssiehtoa yleisesti alalla rikotaankin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
katsottuna:
>>Jos siis yritys A omistaa tekijäinoikeuden ohjelmistoon X, ja on asettanut sille tietyt lisenssiehdot, jotka hyväksymällä ohjelmistoa X voi laillisesti käyttää.
Jos nyt yritys B käyttää ohjelmaa X lisenssiehtojen vastaisesti, ja tämän tietävä yrityksen C toimitusjohtaja (yritys C on yritys B:n kilpailija) ilmoittaa asiasta yritykselle A, mutta yritys A ei tee mitään, niin...
Voiko yrityksen C toimitusjohtaja (tai kuka tahansa muukin henkilö) tehdä suoraan poliisille rikosilmoituksen tekijänoikeuden loukkauksesta, ja ryhtyykö yleinen syyttäjä ajamaan asiaa jos yritys A ei itse aktiivisesti tee asialle mitään? >>
Pelkkä lisenssiehtojen rikkominen ei ole rikos, se on sopimusrikkomus. Tekijänoikeusrikos (rikkomus) on aina asianomistajarikos, eihän yleinen syyttäjä voi tietää milloin joku kokee oikeuksiaan loukatun.
Itelle kävi niin että eräs ohjelmistoyhtiö osti lisenssin kehittämääni ohjelmistoon, mutta omivatkin täyden omistusoikeuden "sopimuksen epäselvyyteen" vedoten! Oma asianajajani oli mokannut sanamuodon kanssa. Löysin muuten sitten raskaamman sarjan miehiä oikeusapu.net:stä ja pelastivat tilanteen. Muuten olisi menny puolet elämäntyöstä harakoille!