Onko Linux vaikea opetella käyttämään? Mitä olen katsellut niin ohjelmien asennuskin vaikuttaa ihan täydeltä guruilulta kun pitää antaa kaikenlaisia ihme komentoja.
Sitten aikoinaan kun kaveri leikki Linuxin kanssa, ihmettelin kun se oli aina kääntelemässä jotain kerneliä. Mitä sekin meinaa, pitääkö käyttistä päivittäessä aina "kääntää kerneli"?
Huomasin myös, että Winestä on saatavilla versiot eri Linuxeille. Entäs jos oma Linux ei löydy siitä valikoimasta?
Ajattelin nyt hakea Red Hat Linuxin iso-tiedostot ja kokeilla asentaa sitä vaikka tuolle vanhalle risakiintolevylle joka lojuu hyllyssä.
Sitten aikoinaan kun kaveri leikki Linuxin kanssa, ihmettelin kun se oli aina kääntelemässä jotain kerneliä. Mitä sekin meinaa, pitääkö käyttistä päivittäessä aina "kääntää kerneli"?
Huomasin myös, että Winestä on saatavilla versiot eri Linuxeille. Entäs jos oma Linux ei löydy siitä valikoimasta?
Ajattelin nyt hakea Red Hat Linuxin iso-tiedostot ja kokeilla asentaa sitä vaikka tuolle vanhalle risakiintolevylle joka lojuu hyllyssä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Onko Linux vaikea opetella käyttämään?"
Linuxin käyttö on helpompi oppia kuin Windowsin. Mitään virustorjuntoja, haittaohjelmanposytajia, palomuureja, eheyttämisiä yms. ei tarvitse opetella.
"Mitä olen katsellut niin ohjelmien asennuskin vaikuttaa ihan täydeltä guruilulta kun pitää antaa kaikenlaisia ihme komentoja."
Linuxissa ohjelmien asennus onnistuu rasti ruutuun systeemillä. On vain niin paljon helpompaa antaa neuvoksi muutama komento konsolissa kuin selostaa graafisen ohjelman toimintaa.
"Sitten aikoinaan kun kaveri leikki Linuxin kanssa, ihmettelin kun se oli aina kääntelemässä jotain kerneliä. Mitä sekin meinaa, pitääkö käyttistä päivittäessä aina "kääntää kerneli"?"
Ei tarvitse. Tavallinen tietokoneen käyttäjä ei koskaan joudu käännöstöihin. Se on alan harrastajien puuhastelua.
"Huomasin myös, että Winestä on saatavilla versiot eri Linuxeille. Entäs jos oma Linux ei löydy siitä valikoimasta?"
Wineä ei tarvitse etsiä mistään nettisivulta. Avataan vain paketinhallintaohjelma, valitaan Wine ja käsketään asentaa.
"Ajattelin nyt hakea Red Hat Linuxin iso-tiedostot ja kokeilla asentaa sitä vaikka tuolle vanhalle risakiintolevylle joka lojuu hyllyssä."
Red Hat on kaupallinen jakelu. Vastaava ilmainen on nimeltään Fedora. Tietoa eri jakeluversioista löytyy osoitteesta http://distrowatch.com
Linux ei osaa korjata rikkinäisiä laitteita.
redhattiä kuin fedora, vaikka fedora onkin redhatin tukema.
siis pitänyt ihan turhaan Linuxia rikkinäisessä läppärissä? Siis jos Linux ei osaa korjata laitteita.
Aloittajalla tosiaan on pikkuinen epäkojta matkassa, mahtaako linux-kokemus olla kuinka hyvä risalta levyltä? Liittyykö hän joukkoon "vittu ei tää toimi" ;D
Mitä tarkoittaa kernelin kääntäminen??? Minä olen viisi vuotta käyttänyt pääasiassa Ubuntua ja kokeeksi koneella on muitakin jakeluita enkä ole koskaan joutunut moista toimenpidettä suorittamaan!
Joo, kyllähän siihen "risakiintolevylle" onkin hieno asentaa käyttöjärjestelmää. Tule sitten valittamaan kuinka paska linux on kun ei asennu rikkinäiselle kovalevylle.
käyttäjälle esiintulevat tilanteet ovat nämä: jos halutaan ottaa käyttöön RT -kerneli (reaaliaikainen), täytyy sellainen monissa distroissa "kääntää" erikseen, vaikka se joissakin on saatavissa .rpm tai -deb -ohjelmana. Tämä tarve kernelin köönnökseen koskee vain musiikintekijöitä, joille reaaliaikainen kerneli on välttämätön, jotta jotkut ohjelmat toimisivat oikein (Kuten Rosegarden). Myös jotkut eksoottiset laitekokoonpanot saattavat vaatia koko kernelin kääntämistä.
Jos jakoon ilmestyy uusi kerneli, täytyy sekin kääntää jos halutaan edelleen samat ominaisuudet.
Toinen tilaisuus , jossa kerneliä "käännetään" ei koske koko kerneliä, vaan tilanteita, joissa asennetaan jotakin ohjelmaa lähdekoodista, ja jossa prosessissa kääntäjäohjelma (cc , etc.) tarvitsee kernelin lähdekoodia ja headereja, eli sellaisten pitää olla saatavilla. Käytössä oleva kerneli ei tällöin muutu mitenkään. Joissakin tapauksissa taas kerneliin "liitetään" esimerkiksi ajureita TV-korteille sun muille, ja tällöin tarvittavat lisäosat "käännetään" kernelille, jolloin systeemi "näkee" uuden laitteen.
Mutta ei tavallisen käyttäjän tarvitse kääntää yhtään mitään.
"Onko Linux vaikea opetella käyttämään?"
Riippuu käyttöjärjestelmästä. Gentoolla on todella korkea kynnys mutta joku Ubuntu taas on markkinoiden helpoimpia käyttöjärjestelmiä.
"Mitä olen katsellut niin ohjelmien asennuskin vaikuttaa ihan täydeltä guruilulta kun pitää antaa kaikenlaisia ihme komentoja."
Käyttöliittymiä on monenlaisia. Jos ohjelman nimi on tuttu niin komentonahan sen nopeiten asentaa mutta yleensä nykypäivän käyttöjärjestelmissä hommat asennetaan raksi ruutuun.
"Mitä sekin meinaa, pitääkö käyttistä päivittäessä aina "kääntää kerneli"?"
Kai sellaista 90-luvulla harrastettiin. En ole ikinä tuollaista operaatiota tehnyt.
"Huomasin myös, että Winestä on saatavilla versiot eri Linuxeille. Entäs jos oma Linux ei löydy siitä valikoimasta?"
Se tulee yleensä käyttöjärjestelmän mukana.
"Ajattelin nyt hakea Red Hat Linuxin iso-tiedostot ja kokeilla asentaa sitä vaikka tuolle vanhalle risakiintolevylle joka lojuu hyllyssä."
Ei mitään järkeä. Risalla kiintolevyllä ei tee yhtään mitään ja ehkä se maksullinen enttöprais käyttöjärjestelmä ei muutenkaan ole sopivin leikkimiseen. Asenna ennemmin virtualbox, siihen 512Mt-1Gt muistia ja kokeille vaikka Ubuntu 8.04:ää.
>Gentoolla on todella korkea kynnys...
Mikä vimma saa "neuvomaan" toisia jos ei itsellä ole minkäänlaista kokemusta?
Vaikka Gentoo asennetaan eri tavalla, ei sen käyttäminen ole yhtään sen vaikeampaa kuin esim. tällä täysin ansiottomasti hypetetyllä Ubuntulla. ;)
Kyllä se on vaikeampaa kuin ubuntulla.
Exergyä olen pitänyt asialinjan miehenä mutta poikkeus vahvistanee säännön? ;)
>Kyllä se on vaikeampaa...
Kerrohan ensin kokemuksesi Gentoon käytöstä ja sitten se "vaikea" kohta.
Gentoon käyttäminen ei ole vaikeaa, jos osaat asentaa siihen ne ohjelmat, jotka tekevät siitä helpon. Se kun itsessään ei sisällä aluksi käytännössä mitään ja ensikertalaisen täytyy lukea piitkä manuaali samalla kun asentaa sitä. Eikä välttämättä onnistu siinäkään ensimmäisillä kerroilla erinäisistä syistä.
Eli pitäisi siis tietää helppojen ohjelmien nimet, osata tehdä muutama helpottava conffaus, osattava säätää nettiasetukset ja grafiikka-asetukset... Olen itse vajaat pari vuotta käyttänyt Linuxia, mutta olen silti hieman käsi tuossa Xorg.conffin puukotuksessa ja nettiasetusten säätämisessä.
Ai niin... Sitäpaitsi kestää joitakin tunteja kääntää ne kaikki ohjelmat. Se ei IHAN pakollista ole, mutta se on se Gentoon idea kuitenkin.
Mutta siinä olet oikeassa ettei se, sitten kun se on kasattu helpoksi, ole kovin vaikeaa. Jos kasaat itse autosi ja laitat ratin tilalle joystickin, saattaa vaikeusaste nousta.
Jos jostain saat valmiiksi asennetun gentoon tarvittavilla ohjelmilla, sitä on ilo aloittelijankin käyttää.
se että http://www.gentoo.org/doc/en/gentoo-x86-quickinstall.xml on pikaoppaan pituus, on useimmille liikaa. Vaikea voi olla työlästä, monimutkaista tai molempia. Manuaalit on hyvät, ja vaikka olisikin niin yksityiskohtaiset että kuka vaan asentaa gentoon, se on liian työlästä (=hankalaa).
Voit yrittää myös seuraavaa: kokeile selittää tuttavallesi mitä chroot tekee, ja kysy että ymmärsitkö? Tossa tulee taatiaisella informaatioähky, jos ls ja cd komennotkin on hakusessa.
Tuo opas antaa toimivan kokoonpanon, mutta ei sisällä työpöytäympäristöä vielä... Lisäksi, sinun tulee valita itse kerneliä käännettäessä muunmuassa nettiajurisi sieltä viidakosta. Ei se kääntäminen ole ongelma, vaan se, että saattaa olla mikä tahansa härpäke käytössä, jonka ajuri ei välttämättä ole vakiona käytössä. Ja ne nimet ei välttämättä kerro kauheasti aloittelijalle. (iwl3945)
tuon jälkeen onnistu, niin sitten joku muu on tehnyt perusasennuksen. Eikä se kernelin kääntäminen niin mahdotonta ole taatiaiselle, mutta työlästä. Itse joskus tappelin päivän sen kanssa, ja monta yritystä ennenkö sain toimivan sellaisen pulautettua ulos :D Ja menuconfig kyllä selittää mikä mikäkin optio on, mutta niiden lukemiseen menee aikaa.
Minulla on liikaa kokemusta peruskäyttäjistä muunmuassa atk-tukityön kautta ja ystävien lähitukihommien kautta.Peruskäyttäjä ei välttämättä tiedä, että tietokone on se laatikko lattialla, eikä se juttu mitä katsotaan sitä käyttäessä. En sano yhdellekään peruskäyttäjälle, että lataa se Gentoo, polta se ja lue sieltä sivuilta ohjeet asennukseen. Edellinen peruskäyttäjä, jolle asensin Ubuntun valitti siitä, että siinä ei ole niin "tarkka" teksti kuin XPssä oli. Kun lopulta ymmärsin mistä on kyse, otin kaikki antialiasoinnit pois, niin teksti näkyi terävinä pikseleinä ruudulla ja oltiin tyytyväisiä.
Peruskäyttäjä ei tiedä edes minkä merkkinen se langaton on. Ei välttämättä osaa yhdistää wlania langattomaan, sitten kun siellä on vaikka se iwl3954, niin miten se yhdistää sen mihinkään. Itse asiassa, peruskäyttäjä ei saa ladattua mitään kernelin lähdekoodeja ja laitettua sitä menuconfigia päälle.
En kauhean hyvin tunne kyseistä ohjelmaa (menuconfig) tai kerneliä ylipäätään, mutta olen sitä muutamaan otteeseen käyttänyt ja käännellyt LFS:ällä, Gentoolla tai SourceMagella leikkiessäni. Pätevimmäksi keinoksi olen huomannut tällä hetkellä seuraavan:
Ensin asennat jonkin linuxin, joka on nopea asentaa. Sitten käytät kätevää scriptiä, jonka löysin netistä (hukassa taas...) joka kertoo sinulle listan niistä moduuleista, jotka tarvitset koneellesi kaikkien vehkeiden toimimiseen. Sitten menet sinne menuconfiggiin toimimattomalla kernelillä ja hakukomennolla etsit sen oikean sieltä.
Ja jotta windowsmiehet eivät ota tästä aihetta, tämä tosiaankaan ei ole tarpeellista tavalliselle käyttäjälle suunnatun käyttiksen kanssa. Muunmuassa SourceMage sanoo olevansa järjestelmänvalvojille, jotka haluavat kaiken vallan koneessaan.
Kannattaa ottaa huomioon se, että MIKÄÄN Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä ei ollut työasemakäyttöön ennen vuotta 2002 muuta kuin suunnilleen ohjelmoijille.
En tiedä tarvitsiko joskus vuonna 2002 muinaishistoriassa jotain kerneleitä käännellä mistään syystä, ei ainakaan minun tarvinnut kun Red Hattia asentelin. Mutta vuoteen 2004 mennessä oli varmasti siloiteltu tuollaiset tekniset jutut ja Linux-pohjaiset alkoi yleistyä harrastajilla teknisen etumatkan ja mukautuvuuden ansiosta. Joskus vuonna 2006 vasta oli lokalisaatio ja sovellustarjonta sillä tasolla Linux-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä, että näistä oli tavallisen sukankuluttajan käyttöjärjestelmiksi tarjoamaan jotain parempaa kuin Windows XP.
Nykypäivänä herran vuonna 2009 ei kyllä valmiiksi asennetulla Ubuntulla, Susella, CentOS:lla, RHEL:lla jne. voisi kuvitella millään peruskäyttäjällä ylitsepääsettömiä ongelmia.
Noin esimerkiksi, en ole itse kääntänyt Linux-pohjaisilla käyttöjärjestelmillä muita kuin omia ohjelmiani. En ole nähnyt mitään tarvetta ytimen kääntämiselle enkä millekään muulle ihme säätämiselle.
Ei se ohjelmien asennus guruilua ole, koko asennus hoituu helposti yhdellä komennolla esim. "apt-get install firefox" se on vaan helpompaa näin.
Voit myös useissa jakeluissa käydä lisää/poista ohjelmia valikossa poimimassa mieleisesi. Kaikki ohjelmat on todennäköisesti turvallisia, kun tulevat jakelun omilta palvelimilta...
Uskoisin että ongelmia ja ihmettelyä tulee vain asennusvaiheen osioinnissa ja myöhemmin hakemistopuun rakennetta tutkiessa...
Samalla tavalla siinä käydään Firefoxilla tai muilla selaimilla netissä ja dokumentit saa aikaan openofficella. Myös Microsoftin office 2003 asentuu helposti kun olet ensin asentanut Winen.
Itse suosittelen Ubuntua tai Linux Mintiä
Jos kokeilet, tulet myös varmasti pitämään käytännössä jokaisen jakelun ohjelmavalikosta, jossa ohjelmat yleensä lajitellaan käyttötarkoituksen mukaan (internet, office, graphics, sound...)
Niinsiis risalla kovolla tarkotin tommosta joka ei täysin hajalla ole mutta olen aikoinaan hyllyttänyt sen siitä syystä etten enää luottanut sen toimintaan. Tommonen IBM DeskStar jolle piti vedellä jotain low level formatteja tietyin väliajoin että toimi jonkin aikaa hyvin.
Ja se kun nyt sattuu olemaan ainut ylimääräinen levy niin ajattelin kokeilla sille viimein millanen se Liinuxi nyt sitten on. Eipä tulisi mieleen lähteä sotkimaan Linuxia tällä hetkellä päivittäisessä (peli)käytössä olevan WinXP:n päälle.
Asensin siihen sitten Untubun, yllättävän helposti sujui asennukset vaikka ton itse käyttiksen käyttö nyt vaatiikin tietysti vähän totuttelua. Systeemin päivitys näymmä sairaan yksinkertaista kun hakee kerralla kaikkiin asennettuihin ohjelmiin päivitykset. Samaten ohjelmien asennus packet managerilla.
Kaikenkaikkiaan positiivisesti "yllättynyt", melkein harmittaa kun ne pelit pitää Windowsissa vaikka Winellä nyt jotain saakin toimimaan. Saisivat pelitalot alkaa Linux-porttiakin laittamaan peleihinsä mukaan.
Eniten hankaluuksia nyt ehkä teettää hahmottaa tuota asemien ja kansioiden toimintaa. Kun ei ole mitään C: ja D: asemia jne.
>Kun ei ole mitään C: ja D: asemia jne.
Sehän on yksi Linuxin parhaimpia puolia Windowsiin verrattuna. Viittaukset tiedostoihin on pysyviä kun ei tarvitse polussa mitään hassuja kirjaimia jotka arvotaan käynnistyksen yhteydessä.
Tuo hakemistorakenne on se ihmettelyn aihe. Suosittelen lukemaan siitä vähän täältä.
http://linux.fi/index.php/Linuxin_hakemistorakenne
Ei sitä kaikkea tarvitse osata, mutta hyvä tietää siitä jotain.
Pelitalot alkavat laittaa niitä, kun käyttäjämäärät lisääntyvät. Ongelmana on silti usein se, että Microsoftilla on DirectX-systeemi eräänä alan "standardina" ja sellaisia pelejä ei käsittääkseni noin vain portata.
Tulet huomaamaan ja ihmettelemään vielä Microsoft-vastaisuutta, etkä välttämättä ole nähnyt siitä kuin pintaraapaisun. Ei Microsoftin varsinainen haukkuminen kauhean fiksua ole, mutta on hyvä tietää, mistä se johtuu.
Yksinkertaisesti Microsoft tahallaan rampauttaa kaikki mahdolliset standardinsa laittamalla niihin sellaisia asioita, joiden takia ne voidaan totetuttaa vain huonosti, jos ollenkaan muissa alustoissa. On siellä paljon muitakin kieroiluja taustalla.
Tässä linkki erääseen keskusteluun, jossa Microsoftin aitoja lausuntoja paljastuneena erään oikeustaistelun yhteydessä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=500000000000003&posting=22000000040984230
Että ovatkin osanneet heittää vaikeella nimellä. En koskaan muista kummin päin se nyt meni.