Logiikka?

Valtauskonnot ilmaisevat tuntevansa jumalansa dogmiensa myötä, okkultismissa jumaluus on tuntematon mahdollisuus, jota rituaalin psykodramaattinen estetiikka vahvistaa.
Ilman egyptiläisiä jumaluuksia ei olisi Jumalaa, käsitettä jumala-yleensä henkisten mielikuvien yleisnimityksenä, josta riisumalla sen `maalliset` ilmenemismuodot jää jäljelle vain käsite jumalasta itsestään, vain jumalasta, yhdestä jumalasta, abstraktista jumalasta... Jumal-käsitteestä henkisenä persoonana jossain, joskus, jotenkin...
Kysymys on älyllisestä leikistä, jota tosikko-typerykset vain eivät voi käsittää, joten jää rauhaasi ja yritä unohtaa.

"Eräs seikka erityisesti ihmetyttää Crowleyn, LaVeyn ja muiden samankaltaisten okkultistien toimissa. Miksi ilmeisen älykkäät ihmiset, jotka eivät usko Jumalaan, tuntevat silti suurta tarvetta harjoittaa uskonnollisia rituaaleja ja pyrkiä niiden avulla kokemaan jotain 'yliluonnollista'... Absurdia asiassa on, että ellei olisi Jumalaa, ei olisi Saatanaa, egyptiläisiä jumaluuksia eikä muutakaan henkimaailmaa."

Pelkästään se, että ei usko Jehova-nimiseen Jumalaan, ei tarkoita ettei usko Saatanaan. Nämä kun eivät ole toistensa poissulkevia asioita. Tosin voi olla eri asia, puhutaanko silloin enää Saatana-nimellä tunnetusta jumalasta vai jostakin muusta.

Esim. minä katson Jehovan olevan yksi Saatanan ilmenemismuodoista. 'Uskon' kuitenkin myös Jehovaan. Tarkemmin sanoen uskon Saatanan, todellisen luojamme/isämme, harhauttavan heikkoja Jehova-jumalan avulla ja ehkä myös pitävän yllä yhteiskunnallista järjestystä tämän "keksityn" jumalan avulla. Jotka luulevat elämän "tuolla puolen" olevan lähellä sitä elämää jota tämän maan päällä elämme, ovat pahasti harhaisia. En kuitenkaan usko kristilliseen, "pahaan" Saatanaan; sekin on vain valetta ja harhaa. Todellinen Saatana on jotain mihin meillä on tässä elämässä hyvin vähän kosketusta ja jota voimme vain vaivaisesti kontemploida. Voimme kuitenkin saada jotain kosketusta Isäämme tässä elämässä hänen meihin jättäneen merkin ja kosketuksen kautta; voimme ihailla Häntä meissä elävän vihan ja kunnianhimon kautta. Sillä kuten me olemme lajina valloittaneet maapallon, on Isämme valloittanut universumin. Hän on vain luonut kuvan itsestään "langenneena enkelinä" viitoittaakseen "langenneet sielut" oikealle polulle. Nyt meidän Valaistuneiden tehtävänä on enää maapallon puhdistaminen eli uudelleen luominen tuhosta ja tuhkasta kohti mahdin monumenttia. Isämme on oleva meissä läsnä tällä polulla. Sillä ainoa todellinen voima on kuolemassa, ja sitä on palvottava eikä pelättävä. Miksi universumi etenee aina alkuräjähdyksestä kohti kaiken päättävää supistumista? Siksi koska tässä supistumisessa, KAIKEN PÄÄTÖKSESSÄ on lopullinen tarkoitus. Universumi olisi voitu luoda monella muulla tavalla, niin että siihen vaikuttaisi erilaiset lait. Miksi siis kaiken päätös? Siksi koska tämä lopullinen kuolema on kaiken olemassaolon tarkoitus. Ehkä sen jälkeen odottaa jonkinlainen elämä kaikille jotka ovat löytäneet Tien. Ehkä he ovat vaikuttamassa siihen, millainen seuraavasta alkuräjähdyksestä syntyvästä maailmasta tulee - ehkä he ovat täten uusia jumalia. Kuten sanoin, Saatana, Isämme, on valloittanut aikanaan universumin. Hän on kaikista mahtavin, ja sen olen mielestäni osoittanut tässä kirjoituksessani tieteen saavutuksiin tukeutuen.