vaihdos tiloila. Onko tullut maksettua, vai onko jäänyt salamyhkäsyyteen muille.
Sisarosuuksia
Sukupolven
282718
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
on niin että kauppa käydään ostajan ja myyjän välillä. Ja kauppasumma on myös ostajan ja myyjän välinen asia. Jos myyjä katsoo oikeaksi antaa muille sisaruksille jotain niin se on taas myyjän ja niiden muiden sisarusten välinen asia. Missään tapauksessa ostajaa ei pidä sotkea tähän, ei ainakaan minun mielestäni.
Itse näkisin asian seuraavasti, jos muilla sisaruksilla ei ole ollut mielenkiintoa tilaa kohtaan, niin ei myöskään sisarosuuksia. Mielestäni sukupolvenvaihdoksen ei pidä olla raha-automaatti muille sisaruksille, jos ei minkäänlaista mielenkiintoa kyseistä tilaa kohtaan ei aiemmin ole ollut. Mutta kuten sanottu, niin sisarosuudet ovat myyjän ja ostajan sisarusten välinen asia.
ja sellaisena se pidetään vieläkin.
Huvitavaa joskus seurata tapahtumia, vävy- ja miniäretaleet nai maatalon tyttäriä ja poikia siinä toivossa että saavat mahtavan rahapotin näkevät ainakin märkää unta suurista rahoista, no joskus ne veljet ja sisaret näkee samoja märkiä unia.
tila on jatkajalle rahaautomaatti,kaikkine etuineen, mitä vaan on unissa toivottu, onneksi on kuitenkin laki suojaamassa muita sisaruksia. ps Paljon on saatu ja eikä siinä vielä kaikki....
kaikki on mahdollista, mutta tosielämässä jatkaja maksaa tilasta kovalla rahalla. Se on sitten vanhempien asia jos ennakkoperintöjä haluaa sisaruksille jakaa. Henkilökohtaisesti en ymmärrä tätä yhtälöä, että vuosien ajan se tila on niille muille sisaruksille ilmaa, mutta sitten kun se yksi sisaruksista ostaa sen tilan niin siitä vanhempien tilasta tuleekin niin rakas. Eikä siihen suureen suruun auta kuin rahatukko, eikö ole hassua. Saadaan kätevästi maksettua omat asuntolainat kun se yksi osti tilan pois. Ei siellä tilalle kannata mennä vanhempiaan auttamaan töissä, kun se yksi siellä tekee töitä ja lopulta lunastaa tilan itselleen, korjataan me muut vaan se hyöty. Kyllä me se ollaankin ansaittu kun suuri vaiva nähtiin ja vanhempia painostettiin jakamaan ennakkoperinnöt.....
miksi sisarusten pitäis rahoittaa sun tulevaa tilanpitoos,kyllä raha on väline millä tasoitellaan, esim tilan pirstomista, et kai vaan ole ollut kotosalla ,kun olis pitänyt olla maailmalla tienaamassa edessä olevaa tilakaupassa tarvittavaa pääomaa.Sillä mitä jokainen sisar tuntee tilaa kohtaan , ei ole mitään tekemistä tässä asiassa.oLET KYLLÄ TYYPILLINEN mulle kaikki tyyppi
joka pahnueessa on maitoporsas ja nyrttyporasita.
Sitten kun vanhemmat haudassa,jaetaan heidän jälkeenjäänyt omäisuus tasan. Sisarosuuksilla on rahoitettu kaupunkeja vuosikymmeniä,ja maatiloilla velka kasvaa.
Ei ole olemassa mitään sisarosuuksia, enään, ja hyvä niin. Se on ollut joku SAIRAS ja häiriintynyt perinne jostain sosialistisesta järjestelmästä. Kuinka kukaan normaalijärjellä oleva ihminen voi ajatella siten, että vanhempien omaisuudesta kuuluu osa automaattisesti itselle? Perinnönjaon jälkeen EHKÄ, tai jos vanhemmat kokevat velvollisuudekseen elämänsä aikana elattaa työtä vieroksuvaa jälkikasvuaan, joka ei pahimmillaan koskaan ole laittanut edes tikkua ristiin tilan eteen!
Kauppa on vain ja ainoastaan myyjän ja ostajan välinen, PISTE!
(paitti virallisen kaupanvahvistajan tekemät merkinnät kaupasta, jolloin kauppasummat näkyvät esim. kuntien nettisivuilta kokouspöytäkirjojen kohdasta tiedoksiannot)
jos koti myydään eikä ole omaa rahaa.
Tätini teki itsemurhan, kun joutui väkisin muuttamaan kotoaan pois, vaikka oli tehnyt siellä koko ikänsä töitä. Hänen perinnoistään sitten isäntä taas tappeli.
millähän lailla ne sisarukset tilanpitoani rahoittavat? Ei sitten niin millään! Tilakauppa on ostajan ja myyjän välinen tapahtuma johon ei kuulu sotkea ulkopuolisia. Perinnöt jaetaan sitten kun vanhemmat ovat poistuneet keskuudestamme, ei ennen. Tilasta maksetaan kovalla rahalla, ei sitä saada perintönä. Totta hemmetissä se ottaa nuppiin kun siitä ennen niin mitättömästä tilasta tulee niin rakas ja tärkeä, kun se yksi sisaruksista ostaa. Kertaakaan ei olla peltotöiden aikaan auttamassa, mutta omia mielipiteitä tilanhoidosta kyllä annetaan pyytämättä.
Äläkä sinä epäile siellä rahoitustani, itse olen vanhempieni tilan ulkopuolella ollut töissä ja olen edelleenkin, mutta myös viljelen nykyään tätä tilaa. Rahoitus hoidettu kalliilla lainarahalla. Joten minkä hemmetin takia sisarusteni täytyisi hyötyä siitä kaupasta mikä tehtiin minun ja vanhempieni välillä. Jaetaan se perintö kun sen perinnönjakamisen oikea aika on, eli sitten kun vanhempamme ovat poistuneet keskuudestamme.
mitään sisarosuuksia. Ei luopujan omaisuus ole perillisten omaisuutta vasta kun perinnönjaossa. Ja moni kannatava tila on saatu kannattamattomaksi, kun sisarukset alkavat sotkeutua asioihin. Ja kun nykyaikana normaali tilanpidossa on jaksamista muutenkin, ei siinä enää lisähankaluuksia kaipaa.
niin on että Kaininmerkkiä ikänsä kantaa...
niin se on laissa ennakkoperinnöksi saatua omaisuutta, joka perinnönjaossa otetaan huomioon, sisaruksesi voi silloin vaatia sinulta euroja tilakaupasta, tätähän en edes varmaan ole tajunnut.
tilan omistajanvaihdoksen yhteydessä ole pohdittu asioita hieman enemmän kuin mitä sinä!
Tiesitkö edes että tyypillistä tilakauppaa saatetaan valmistella jopa 10 vuotta, silloin suunnitellaan asiantuntijoiden kanssa hyvinkin tarkasti toimet ennen ja jälkeen kaupan, sekä itse kauppa. Ennakkopäätöksiä pyydetään useilta eri tahoilta ja tehdään lukuisia laskelmia ja suunnitelmia.
Että eiköhän nuo lahja/käypä hinta, syytinki, ym ym asiat ole täysin selviä siinä tilanteessa niin ostajille kuin myyjillekin.
asia selvitettiin monen tahon kanssa mm. verottaja, TE-keskus, lakimies jne. Ja käyvän hinnan maksoin tilasta, asuinrakennuksesta, muistarakennuksista ja koneista. Kauppakirjaan tehtiin selväksi että tämä ei ole ennakkoperintö, joten siitä asiasta ei tule epäselvyyksiä. Sitten aikanaan jää meille sisaruksille vielä jaettavaksi kerrostalo-osake ja vanhempiemme nykyinen asuintalo. Sen lisäksi sitten sen hetkinen muu varallisuus mitä vanhemmillamme silloin on.
käytit MEILLE SISARUKSILLE, mulle kaikki vai mitä!
sitten vielä kerran, kun noin kovasti kerjätään...
kaikki on tapahtunut vanhempieni tahdon mukaan, he halusivat tehdä kauppakirjassa selväksi ettei tämä ole ennakkoperintö, he määrittivät hinnan ja voivat myöskin päättää miten se viimeinen perintö jaetaan, he voivat sen testamentata vaikka minne....
Ostin aikoinaan rahalla vanhemmiltani tilan ja tuolloin vanhempani ilmoittivat, ettei heitä peritä ennen kuolemaa. Itse en ole koskaan ymmärtänyt näitä sisarosuuksia, se oli joku aivan ihmeellinen tapa josta muodostui maalla ihan lakikin sitten jossain vaiheessa, että eläviä perittiin. Aiheutti monenlaista kaunaa, kun tilalle jäännyt putsattiin todella rankasti, ensin vaadittiin tilan parhaat rannat, rakennuspuut tulivat tilalta ja vielä rahaa jokaiselle, että saivat asunnon kaupungista ja autot. Joka jäi tilalle, sai rakentaa vanhemmilleen asunnon ja elätti heitä syytingillä loppuelämän, mahdollisesti kauppaan oli vielä sälytetty asumisoikeus jollekin sisaruksellekin taikka setämiehelle, tuli velkaa ja metsät myytiin puhtaaksi, että sai kaikki velvoitteet hoidettua.
Näin kaiken tämän lapsena, kun vanhempani maksoivat tilaamme kaikesta vapaaksi. Vanhempani maksoivat kolme uutta henkilöautoa, yhden kesämökin, yhden pianon ja selvää rahaa 5000000mk, sekä meiltä haettiin salaa tavaroita isovanhempien avaimilla, tavaroita, jotka olivat tulleet kaupassa vanhemmilleni. Vanhempani olivat ostaneet sikäli järkevästi tilan, että irtaimiston kauppakirjassa oli lueteltu ne tavarat, jotka EIVÄT kuuluneet kauppaan ja siten oli varsin helppo määritellä mitä oli ostettu.
Jotkut sisarukset eivät vain osaa katkaista napanuoraa ja eivät tajua, että tila ei ole enään heidän koti. Koomisin juttu oli, kun meidänkin ullakkohuoneesta oli haettu puuhella setäni kesämökille ja puutavaraa haettiin pitkään sahamme taapeleista. Setäni loukkaantui melkoisesti, kun isäni piti asiasta kunnon puhuttelun, että kyseessä on varkaus.
joku peritty ennen kuolemaa, uskomatonta tarinaa, ei voi olla totta, voi ei.Vai et ole ymmärtänyt että muutkin saa tilasta jotain kuin sinä... apua. Olet kyllä melkoinen koomikko.Toi puuhella juttukin oli hyvä veto ja joku oli vielä vienyt laudankin taapelista, voi ei. Oli hyvä toisaalta että varas jäi kiinni ja joutui toruttavaksi.Jos joskus alat kirjailiaksi niin mä ainakin ostan sun tuotantoasi,tsemppiä sulle
Jos teen jonkun kanssa kaupan omaisuudesta, se on silloin minun, ei sitä enään toiset lärpi mitenkään, olkoonkin, että omaisuus olisi ostettu omilta vanhemmilta.
Varmaan tykkäät hyvää, kun ostat auton ja entinen omistaja tulee ja lainailee sitä omin lupineen silloin tällöin omilla avaimillaan, vaihtaa renkaatkin huonompiin jossain välissä.
Sama koski vanhempieni aikoinaan ostamaa maatilaa, josta vielä kaupanteon jälkeen sisarukset hakivat vanhemmilleni jo kuuluvaa omaisuutta, kyllä se oli selvä varkaus. Ei heillä ollut mitään asiaa enään täältä hakea sellaista omaisuutta, jonka vanhempani olivat kauppakirjalla ostaneet.
En näe myöskään siinä mitään ihmeellistä, että en ole maksanut mitään sisarilleni, koska olen ostanut rahalla (tuolla hinnalla kukaan muu ei ollut halukas ostamaan tilaa tuolloin) tilan vanhemmiltani, jotka ovat vieläkin elossa. Vanhempiani ei ole vielä kukaan meistä sisaruksista perinyt ennakkoon, perimme sitten aikanaan, kun se aika tulee. Vanhemmillani on nyt aika huomattava varallisuus, johtuen juuri tilan kauppahinnasta ja heidän muusta varallisuudestaan, hehän voivat testementata vieläkin omaisuutensa aivan kenelle tahansa.
lapsen lakiosaa, oletko kuullut ,että testamenttia voi moittia ja kun tehdään kauppoja jotka on pahasti alehintaisia, niin ollaa harmaalla alueella, silloin joku voi joutua maksaan lahjaveroa, ja tulevaisuudessa asiaa voidaan tarkastella ennakkoperintönä.
Tiedän menettelyt testamentin suhteen ja juuri nytkin lähipiirissäni on menossa aika mielenkiintoinen juttu testamentin suhteen, jossa vanha pappa laati testamenttiinsa kohdan, jossa kaikkien on tyytyminen hänen tahtoonsa ja jos joku moittii testamenttia, kukaan perillisistä ei saa mitään, vaan kaikki omaisuus menee toisaalle. Suurin osa varallisuudesta on talletettu Sveitsin pankkeihin, vain muutama kiinteistö on enään Suomessa.
Tapaus on mielestäni siksi mielenkiintoinen, että lapsilla olisi tuo lakiosansa, mutta kenelläään heistä ei ole tiedossa, mihin varat ovat sijoitettuna.
Perheessämme on edllisten sukupolvien aikana tehty testamentteja varsin runsaasti ja esimerkiksi isäni isä sivuutettiin kokonaan kotitilansa perinnöistä testamentilla, kuten hänen veljensäkin, joka viljeli tuota kotitilaa. Vaarini ei kuitenkaan moittinut tuota testamenttia, vaikka kokikin sen epäoikeuden mukaiseksi, kun kaikki isovaarini omaisuus meni yhdelle kaupungissa asuvalle veljelle ja hänen orvoksi jäännyt sisaren poika jäi ilman mitään perintöä. Kukan muukaan ei moittinut kuitenkaan tuota testamenttia.
Omat kauppani eivät ole olleet alehintaisia, niistä on verottajalta päätöket ja osaa kauppahintaa maksan vieläkin rasitteiden muodossa, vaikka varsinaista syytinkiä ei olekaan. Tuolloin 1990 tilakaupan tehdessäni moni kommentoi kauppasummaa liian korkeaksi. Jälkeenpäin olen ostanut vieraalta tilan halvemmalla.
Selvä varkaushan tuo on, jos puuhella viedään
toisen omistamasta kiinteistöstä taikka puutavaraa ilman sopimusta.
Oma oikeustajuni ei kyllä ymmärrä, miten entisen
omistajan lapset voivat käydä hakemassa toisen
omistamasta kiinteistöstä mitään tavaraa ja
vielä avaimilla.
Jos ostan vaikka kerrostalosta asunnon joltain
vanhalta pariskunnalta ja poissa ollessani joku
heidän lapsistaan käy purkamassa kylppäristä
wc-pytyn ja kylpyammeen, teen kyllä asiasta
rikosilmoituksen ja uskon menestyväni oikeudessa
hyvin asiassani.
Kyllä oikein viimeisen päälle 10 sisarukselle kahisevaa. Vanhalle parille syytinkiasunto lämpoineen, sähköineen, maidot, voit ym ja lisäksi rahaa. Lisäksi kaikki olisivat halunneet tontit, mutta sehän olisi ollut tilan pirstomista, muutama vain sai. Vanhapari lahjoitti lisäksi metsästämme jokaiselle rakennuspuut sisarusten taloihin. Jokainen vei mitä halusi, ja silti katkeruus, että
tilanostanut nettosi.
pakotettu sitä tilaa ostamaa,oliko muuten osuutesi arvo tässä tapauksessa luokkaa 1/10 osa, jos et kerran netonnut.Syytinkiä ei muuten nykyään juurikaan harrasteta.
sait talokaupassa irtaimistonkin rautakankest alkaen. Hiukan vastineeksi kovalle hinnalle.
Maistaa karjatilan arkea,aamunavettaa sun muuta.Sitten tilakaupan aikana ei kuulunutkaan mutinoita,eikä sen jälkeenkään.Vaikka on kohtalaisen kokoinen tila.
Paras palvelus,minkä vanhemmat voi lapsilleen järjestää,on kesken unien potkiminen aamunavetalle.Siten heillä ei ole maailmallakaan ongelmia.Toimii meillä jo toisessa polvessa.
Eipä juuri harrasteta ja siitä syystä monelle voi tulla melkoisena yllätyksenä tälläinen syytinki.
Kaksi tapausta tiedän, joissa kiinteistön ostaja ei ole oikein ostaessaan ymmärtänyt, mihin on nimensä laittanut, kun on kauppakirjaan nimensä vetäissyt.
Kaverini osti aikoinaan maatilan ja siinä oli rasitteena vanhalle mummolle syytinki, tuo syytinki oli muutettu rahaksi, jota maksettaan kuukausittain sille mummolle. Kaveri on maksanut sitä nyt 27 vuotta ja mummo on vielä virkeänä vanhainkodissa, täyttää kohta sata. Tilan hinta on vuosien varrella kolminkertaistunut tämän syytingin seurauksena.