onko yksinhuoltajaa

Minä päätin erosta vuosi sitten,kun elämäni tuntui monesta syystä exäni kanssa hankalalta. Tuntui helpommalta jäädä yksinhuoltajaksi. Minulla on todella rankkaa,sillä mieheni löysi heti uuden ja heillä menee kaiketi hyvin. Itse en valita,olen tyytyväinen tilaani,mutta tunteiden kirjo on raskasta. Samoin ,jos lapset sairastaa tai tulee riitaa exän kanssa.Kyllä minullakin tämä on surua ja hyväksymistä. Itse olen aina tehnyt kaikki kotona,mieheni ollessa pitkät päivät töissä ja en muuttanut,vaan jäin asumaan tähän,missä olemme asuneet. Kotitöiden puolesta asiat ei lisääntyny ja varallisuutenikin koheni oman rahan myötä.Vaikkei ne avut ole mitään suuria,mutta omia. Välillä olen ollut todella väsynyt ja itkenyt ja tehnyt kotihommat ja lapseni olen vienyt harrastuksiin ja maksanut kaiken itse niistä avuista,mitä olen saanut.
Minulla ei ole kavereita,lasten isän kanssa välit ovat niin tulehtuneet,ettei hän halua kuulla mitään minusta saati muistaa,että olimme perhe. Omalta suvulta saan tukea ainoastaan äidiltäni,joka auttaa harrastuksiin vienneissä. Jonkin verran olen traumatisoitunut erosta,että en halua ulkopuolista apua enkä pysty luottaa enää kehenkään. Siksi kai etsin vertaistukea täältä.

4lapsen äiti kirjoitti:

Minä päätin erosta vuosi sitten,kun elämäni tuntui monesta syystä exäni kanssa hankalalta. Tuntui helpommalta jäädä yksinhuoltajaksi. Minulla on todella rankkaa,sillä mieheni löysi heti uuden ja heillä menee kaiketi hyvin. Itse en valita,olen tyytyväinen tilaani,mutta tunteiden kirjo on raskasta. Samoin ,jos lapset sairastaa tai tulee riitaa exän kanssa.Kyllä minullakin tämä on surua ja hyväksymistä. Itse olen aina tehnyt kaikki kotona,mieheni ollessa pitkät päivät töissä ja en muuttanut,vaan jäin asumaan tähän,missä olemme asuneet. Kotitöiden puolesta asiat ei lisääntyny ja varallisuutenikin koheni oman rahan myötä.Vaikkei ne avut ole mitään suuria,mutta omia. Välillä olen ollut todella väsynyt ja itkenyt ja tehnyt kotihommat ja lapseni olen vienyt harrastuksiin ja maksanut kaiken itse niistä avuista,mitä olen saanut.
Minulla ei ole kavereita,lasten isän kanssa välit ovat niin tulehtuneet,ettei hän halua kuulla mitään minusta saati muistaa,että olimme perhe. Omalta suvulta saan tukea ainoastaan äidiltäni,joka auttaa harrastuksiin vienneissä. Jonkin verran olen traumatisoitunut erosta,että en halua ulkopuolista apua enkä pysty luottaa enää kehenkään. Siksi kai etsin vertaistukea täältä.

Lue lisää

4-lapsen yh-äiti, aika rankkaa on ollut opetella uudenlaista rytmiä elämään,kun käyn töissä,ja jäin vanhaan iso töiseen omakotitaloon,huokaus!!

Olo on toisaalta helpottunut,toisaalta erittäin rasittunut ja tunteiden kirjo on suuri.

Lapset 5v,9v,10v,14v. kaikilla omat tarpeet.. kyllä se tästä =)

jos haluat viestiä, tässä osoite [email protected]

Kyllä tiukkaa tekee ja tuntuu että minua revitään joka puolelle. Ainoa huvi on kaupassa käynti ja katsoa kuinka lapset kasvavat ja kehittyvät sosiaalisestikin. Yksi henkireikäni on tämä netissä surffailu.