Olen 26v mies.Kaikin puolin aika normaali. Tai no
en ihan. parikymppisenä viina alkoi hallita
elämää.Kaikki huipentui viime keväänä.Olin aivan
lopussa,ei millään mitään väliä,ei elämän
halua.Kännääminen oli kokopäivä työtä.Onneksi on
ihmisiä jotka välittivät,ja järjestivät minut
katkolle.Mutta entäs nyt? pääsin katkolta käyn
terapioissa sun muissa,syön
antabuksia.Sinnittelen selvinpäin.Mutta viina
pyörii päässä koko ajan.Olen jo tavallaan
hyväksynyt sen että ratkean joku päivä. Pitäiskö
tulla uskoon vai löytää sellanen emäntä joka
pitäs kurissa.
en ihan. parikymppisenä viina alkoi hallita
elämää.Kaikki huipentui viime keväänä.Olin aivan
lopussa,ei millään mitään väliä,ei elämän
halua.Kännääminen oli kokopäivä työtä.Onneksi on
ihmisiä jotka välittivät,ja järjestivät minut
katkolle.Mutta entäs nyt? pääsin katkolta käyn
terapioissa sun muissa,syön
antabuksia.Sinnittelen selvinpäin.Mutta viina
pyörii päässä koko ajan.Olen jo tavallaan
hyväksynyt sen että ratkean joku päivä. Pitäiskö
tulla uskoon vai löytää sellanen emäntä joka
pitäs kurissa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
usko ulkopuolisiin voimiin, vaan usko itseesi.
Minä uskon ainakin, että voit jatkossakin olla
selvinpäin, koska olet selvinnyt näinkin
pitkälle. Usko siis itseesi, olethan saavuttanut
jo paljon!
Vain typerys väittää, että uskosta ei voi olla
hyötyä. Kukaan tämän pallon asukkaista ei pysty
todistamaan etteikö jumalaa voisi olla olemassa.
Usko on oman hyödyn maksimoimista.
Blaise Pascal (matemaatikko) sanoi aikanaan
suurin piirtein näin:" Jos uskot jumalaan, voit
saavuttaa kuoltuasi sen mitä jumala on sinulle
luvannut uskostasi. Jos kuitenkin selviää
kuoltuasi, että jumalaa ei ollutkaan, niin
silloin voit myöntää olleesi väärässä, mutta
entäs sitten? Ja jos et usko, ja jumala onkin
olemassa, niin silloin olet heikoilla. Kukin
tekee valintansa.
jos uskallat, niin rukoile Jumalaa, että Hän
ottais sut omakseen!kannattaa! Taivaan isän
siunausta sun elämään jatkossa, rukoilen sun
puolesta!!! :)
Lähe joumaan. Mäkin aattelin tänään lähteä ja
aloittaa sveitsiläistyylisellä kapeasta ja
korkeasta lasista täynä olevaa lager-olutta.
...uusia harrastuksia, ihmisiä, matkustusta.
erittäin hyvää voisi olla vapaaehtoinen
auttamistyö ja juttelu päihdeongelmaisten kanssa
Vois olla hyvä idea.Oon miettinytkin jotain
sellaista.Oon kuullu jostain saapas
projektista.Kai sellanen Joensuuskin on.On mulle
joku tainnu sitä ehdottaakkin.Pitää huomen alkaa
kyselee. :)
Nyt sulla on suurin työ edessäs, eli täytyy
opetella uudestaan elämään, selvänä. Tekemistä
täytyy keksiä, millä täyttää aika jonka ennen joi.
Joku vapaaehtoistyö nuorten parissa vois tosiaankin
olla palkitsevaa puolin ja toisin. Liiku, syö
hyvin, opettele päivä kerrallaan nauttimaan selvänä
olosta. Pitkä tie mutta kannattaa. Tulee joskus
vielä päivä kun dokaus ei enää houkuta - tai sitten
ei, mutta ainakin ne hetket harvenee ja lyhenee.
Pidä kiinni elämästä. Opettele tapaamaan ihmisiä
muualla kuin baarissa. Itselläni lapsen syntymä oli
vasta se mielekäs asia, joka karisti viimeiset
kännäyshalut (ei, en hankkinut lasta päästäkseni
eroon viinasta, olin kuivilla kyllä jo aiemmin,
tämä oli vain ylimääräinen bonus:-). Hanki joku
tukihenkilö jolle soittaa vaikka keskellä yötä jos
alkaa ahdistaa selvänä olo. Lykkyä.
Mun vanhemmat on molemmat alkoholisteja. Tiedän
noin suurinpiirtein mitä se elämä sisältää. Itse
en kuitenkaan tätä nykyä juo. Tulin uskoon n.4v.
sitten. On kiva tietää ettei tarvi vaeltaa täällä
yksin ja voimattomana. En tiennyt uskosta tai
uskovaisista mitään kun tulin uskoon, enkä
vieläkään hirveesti tiedä, mutta sen voin sanoa,
että se kannattaa! Uskoontulo tarkoittaa sitä,
että astuu Jeesuksen eteen ja sanoo, että tahdon
ottaa Jeesuksen vastaan, omaan sydämeensä
asumaan. Sitten tunnustaa syntinsä, katuu niitä,
jos osaa ja pyytää syntejänsä anteeksi. Kannatta
pyytää Jumalalta Jeesuksen nimessä itsellee
voimaa, rauhaa, viinasta eroon pääsyä tai mitä
ikinä sitten tarvitset. Kannattaa rukoilla
paljon, tutkia raamattua ja seurata miten elämä
alkaa pikkuhiljaa muuttua. Kuulostaahan tää
varmaan joltain lässytykseltä, mutta sun
kannattaa kokeilla! Mä tiedän mitä on olla
ahdistunut, voimaton, itsemurha-ajatuksia jne.
Eihä ne kaikki ongelmat siitä uskoontulostakaan
häviä, mutta varmasti alkaa helpottamaan. Muista,
että Jeesuksen edessä voit olla omana itsenäs,
puhua avoimesti ja Hän hyväksyy sinut! Nyt täytyy
lopetella. Terv. Jaana
Mä oon nyt ollu 4 kk raittiina ja tuntuu että se
pahin matsaaminen viinanhimon kanssa on vasta
aluillaan. 12 vuotta tuli läträttyy ja yritin
lopettaa ja sinnitellä pari kertaa aiemminki,
kävin A-klinikat ja lääkärit sun muut,mutta
viimeistään 3kk jälkeen olin taas baarissa...
Sit, viime keväänä tuli tilanne että oli pakko
valita. Joko juon ja päädyn mielisairaalaan tai
hautaan tai lopetan. Avasin AA-kerhon oven ja
siitä se alkoi, paraneminen.
Oma halu on tärkein, AA antaa työkalut ja uuden
suunnan.
Kokeile, et ainakaan menetä mitään. Voimia.