Pieni prinsessa täyttää kohta 2 vuotta. Ei yhtään kokonaista yötä olla nukuttu.Alkaa voimat loppua koko perheeltä.Ei myöskään syö kuin linnun annoksia.Käytetty kaiken maailman kokeissa ja testeissä lääkärissä ja sairaalassa.Mitään ei löydy.Rytmi ollaan pyritty silti pitämään että puoli 12 otetaan tunnin päiväunet ja kello 19.30 yöunille.Ensimmäisen kerran herää siinä 22.00 ja sitten 23.30 ja siitä sitten noin tunnin tai 2 tunnin välein ja 6.00 jälkeen pitää nostsa sängystä kun huutaa silmänsä päästä.Ainut vaihtoehto on enää viedä lapsi keskussairaalaan 3 vuorokauden tarkkailuun.Auttakaa joku.Onko kenelläkään ollut vastaavaa.Olemme ihan poikki ja töitäkin pitäisi tehdä.Apua ja kiitokset kaikille jo etukäteen.
Voimat loppuu....
Ei nuku,ei syö...
121092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kokeista siis verikokeena allergiat ja verenkuvat, pissakoe. Altistuksena maito ja joitakin viljoja. Siinä ne taisi olla.
Onpa rankan kuulosta.. :(
Allergiat ei välttämättä näy testeissä eli joku allergia on ihan mahdollinen. Meillä poika oli allerginen vehnälle, eikä se näkynyt kokeissa, mutta joka ikinen kerta kun annettiin vehnää, missä muodossa tahansa (suun kautta), tuli allergiaa.
Venhäallergia lähti pojalta pois n. 2v iässä.
Ruoka allergioissa on yleensä kyllä muitakin oireita kun mahdolliset vaikeat yöt tai syömisen välttäminen esim.ihottuma, maha vaivat.
Voisiko ongelma olla jossain muussa kuin fyysisessä vaivassa?
Toivottavasti asia selvenee, minä veisin lapsen sairaalaan 3pv tarkkailuun. Siitä voi olla oikeasti apua :)
sänky,oma huone?
On oma sänky ja myös oma huone. Aiemmin nukkui isoveikan kanssa, heräsi aina kun veli meni nukkumaan tai aamulla heräsi kouluun.
Kolmisen kuukautta sitten siirtyi omaan huoneeseen. Muutosta suuntaan eikä toiseen huomattu siinä vaiheessa.
Oma sänky on ollut aina.
Oletteko harkinneet perhepetiä? Meillä toiminut oikein hyvin, nyt reilu 2v on siirtynyt sivuvaunuun eli pinnasänkyyn josta toinen laita alhaalla ja kiinni meidän sängyssä. Osaa käydä itse nukkumaan eikä pompi pois, jos herää yöllä, jatkaa itse uniaan.
Emme vielä ole ajatelleet siirtää omaan huoneeseen, koska kaikki toimii nyt niin hyvin. Varmaan lähempänä 3v menee omaan huoneeseen.
jos ei tarvitse päiväunia enää, jättäkää suosiolla pois ne. illalla nukkumaan hiukan myöhemmin joku 20.00-20.30 kannattaa kokeilla.
No jos mitään fyysistä syytä ole löydetty, niin tämähän on ihan selvä juttu: lapsi ei uskalla / osaa nukkua yksin omassa huoneessa! Haluaako aikuinen nukkua puolisostaan eri huoneessa aina? No ei! Miksi oletetaan, että pieni lapsi haluaisi nukkua yksin eristettynä? Tällaisia edelläkuvatun kaltaisia uniongelmia eli heräilyä ja itkua esiintyy miltei poikkeuksetta vain länsimaissa. Niissä maissa, joissa nähdään, että lapsen paikka on yksin omassa huoneessa. Ratkaisuksi voi kokeilla, että nukkuu omassa sängyssä vanhempien makuuhuoneessa. Tai sivuvaunussa. Tai perhepedissä.
Muutokset elämäntilanteessa voivat aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia, samoin uudet nukkumajärjestelyt. Jos lapsi vaikkapa siirretään omaan huoneeseen hän saattaa alkuun nukahtaa aivan normaalisti mutta myöhemmin voi tulla ongelmia. Lapsi ei jääkään nukahtamaan itsekseen tai nukahtaminen kestää tolkuttoman kauan jne.
Vauva totutetaan omaan sänkyyn ja huoneeseen jo synnyttyään, ettei myöhemmin tulisi ongelmia. No tässä tämä virhe on jo tehty. Vauva tarvitsee vanhempiensa läheisyyttä öisin vielä enemmän kuin päivisin. Jos joutuu itkee ja heräilee öisin vanhempia turvaksi ekan vuoden, niin ongelmat vain jatkuvat ja jatkuvat. Koska läheisyyttä ja turvaa ei ole koettu öisin riittävästi, miksi tilanne yhtäkkiä muuttuisi. Päinvastoin, mitä enemmän tulee sitten sitä ikää ja mielikuvitusta, niin sitä hankalampaa nukkuminen yksin on. Kyllä vauvan paikka on alussa ihan siinä vieressä ja sitten vasta, kun vauva on jo lapsi ja tunne-elämä kehittyneempää ja yöt yhdistää turvaan, niin sitten vasta omaan huoneeseen. Eli nyt vain vanhempien kaa samaan huoneeseen. Tuskin siellä itkee naama punaisena, jos saa vaikka köllöttää vieressä. Mitäs tämä aloittaja itse luulee, että lapsi itkee? Mitä oma vaisto sanoo?
Perhepeti on ihmisen perusmalli
Unihäiriöt ovat länsimainen ilmiö
Kun vauva tulee perheeseen, hän on valmis mukautumaan millaisiin olosuhteisiin tahansa. "Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että mikä tahansa ympäristö tuottaisi tasapainoisen vauvan", lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa.
Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin. Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin". Tämä tapa perustuu hänen mielestään puhtaasti aikuisen tarpeeseen: "Nisäkäspennun paikka on emon ihoa vasten". Emolla hän tarkoittaa niin isää kuin äitiäkin, tai muuta läheistä aikuista.
Läheisyys kasvattaa itsenäisyteen
Perhepedissä hyväksytään lapsen tarve olla vanhempansa lähellä niin yöllä kuin päivälläkin. Yhdessä nukkuvat perheet eivät usein pidä esimerkiksi vauvan yöheräämisiä huonona tapana, josta on päästävä eroon, vaan kehitysvaiheena, joita tulee ja menee. Näissä perheissä perustan laskeminen turvallisuuden ja läheisyyden varaan nähdään tärkeämpänä kuin lapsen varhainen itsenäistyminen.
Perhepedin tiukin määritelmä on se, että lapsi tai lapset nukkuvat vanhempien vuoteessa. Väljemmin määriteltynä perhepediksi voidaan lukea myös sivuvaunu, jossa pinnasänky on kiinni vanhempien vuoteessa, laita alas laskettuna tai poistettuna. Myös omassa sängyssään samassa huoneessa vanhempien kanssa nukkuvan lapsen voi sanoa olevan perhepedissä.
"Varhaislapsuudessa maksimaalisesti vanhempiensa lähellä ollut lapsi on kolme-, neljävuotiaana erittäin kyvykäs suuntautumaan ulkomaailmaan", kertoo Jukka Mäkelä kiinnittymistutkimukseen viitaten. Hän kumoaa myös väitteen siitä, etteivät perhepedissä nukkuvat lapset koskaan oppisi nukkumaan yksin: "Lapset siirtyvät omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen sitten, kun oman tunnemaailman hallinta on kunnossa. On lapsia, jotka tarvitsevat läheisyyttä pidempään, mutta hekin siirtyvät ajallaan". Kun lapset siirtyvät perhepedistä omiin huoneisiinsa, heillä on positiivinen ja luottavainen käsitys nukkumisesta. He eivät yhdistä nukkumista yksinjäämiseen.
Läsnäolo ja kosketus rauhoittavat
Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80—85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"
Mäkelä muistuttaa omaankin kokemukseensa viitaten, että aina on se noin 15 % lapsista, jotka eivät opi nukkumaan "kunnolla": "Puolitoista vuotta joka yö kannoimme ja lohdutimme lastamme. Vasta kolmevuotiaana hän nukkui tunteja. Meillä jokaisella on hauraat kohtamme, tämä on hänen." Tällaisissakin tapauksissa vanhemman läsnäolo ja lohduttaminen ovat lapselle tärkeitä. Hellä, mutta vahva kosketus selän ja pakaroiden alueella rauhoittaa. "Se ei ehkä aina yksinään riitä tyynnyttämään lasta kokonaan, mutta joka tapauksessa se rauhoittaa", vakuuttaa Mäkelä.
Aikuisen läheisyys auttaa lapsen epäkypsää hermostoa itsesäätelyyn unen aikana. Se voi jopa vähentää kätkytkuoleman riskiä estämällä lasta vaipumasta liian syvään uneen Vanhemman hengitys myös rytmittää lapsen hengitystä.
Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."
Loput : http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml
Hei!
Voimia teille! Vaikuttaa raskaalta. Meidän reilun vuoden ikäinen poika nukkuu perhepedissä. Kun hän herää hän vilkaisee minuun tai varmistaa kädellä että olen vieressä ja nukahtaa uudelleen. Viihtyy myös omassa sängyssä meidän huoneessa, mutta yksin ei suostu nukkumaan. Lapsenne menee todella aikaisinn nukkumaan. Tuon ikäinen lapsi ei välttämättä tarvitse kymmentä tuntia enemmän unta. (unentarve vaihtelee paljon.)
Annatteko lapsellenne paljon maitoa aterioiden välissä? Poikamme joi noin desin maitoa aterian päälle ja se vei nälän. Silloin ruoka ei masitunut lainkaan. Saimme lääkäriltä tiedon, egttä pienikin maitomäärä päivässä riittää jos lapsi saa maitotuotteita ja riittävästi nesteitä ruoasta.
Hyvä että lapsi tutkitaan varmuuden vuoksi. Mahdollisimman kivaa talven jatkoa!
minustakin kuulostaa että tyttönne menee aika aikasin nukkumaan koska hän nukkuu myös päikkärit. aattelisin että ehkä 20.00-21.00 ois ok. meillä on kans tyttö, 1,11v ja jos hän menee "liian aikaisin" nukkumaan 19.00-20.00, niin hän aika varmasti herää siinä kymmenen maissa hyvinkin pirteänä.. aivan kuin olisi nukkunut päiväunet. mutta jos nukahtaa 20.00 jälkeen, niin aika varmasti nukkuu koko yön. paitsi nyt tyttö herää ainakin kerran pissalle:).
meillä ainakin menee yöt ihan ok jos tyttö herää siinä 7.00, nukkuu päikkärit puolen päivän aikaan, ja sitten yöunille viimestään 21.00.
ja niinkuin joku kirjoitti jo, niin ehkä teillä ei päikkäreitä tarvita enää?
paljon voimia teille, toivottavasti saatte pian nukkua kokonaisia öitä:)!
taas kuulostaa ihan hyvälle.Ei päiväunia vielä kannattaisi pois jättää.Kannattaisi kokeilla sitä että otat nukkumaan samaan huoneeseen mutta omaan sänkyyn ja tosiaan olla lähellä niin kauan että nukahtaa.
Meillä on neiti kohta 3v ja vasta nyt on alkanut olemaan öitä että hän ei "möykkää". Ainoastaan mitä kerran yössä tapahtuu on vessareissu.
Minulla on nyt nuorimmainen, kohta 2-v, yö-mekastaja...eli kun yksi suht koht rauhoittuu niin toinen jatkaa... sanotaan nyt näin ettäyli kolmeen vuoteen ei ole tullut nukuttua kunnolla =(
Neuvolassa ja lääkäreissä olen valitellut mutta kun ei mitään löydy niin sanovat vain että "kyllä se ajan kanssa menee...kohta te nukuttu kaikki hyvin."
Arvaa vaan, odotanko tuota päivää?
Itse teen 3-vuorotyötä ja pukkaa olemaan väsymys aikamoinen mutta jostain kummasta sitä saa puhtia tehdä ne tärkeimmät hommat.
En voi muuta sinulle sanoa kuin koita jaksaa, niin minäkin teen! Olen samassa tilanteessa kuin sinä :/