pikselimäärän mahd. joskus tulevaisuudessa suhteessa pienempään kennoon kuvanlaadun esim hämäräkuvauksessa ymv suuremmin kärsimättä ?
Eli se yksittäinen pikseli olis pienempi mutta moninkertaisesti herkemmin valottuva ?
Eli se yksittäinen pikseli olis pienempi mutta moninkertaisesti herkemmin valottuva ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos kenno olisi herkempi nykyisillä jännitteillä, kohina olisi pienempi. Jos pinta-ala pidetään samana ja pikseleitä lisätään, kohina vastaavasti kasvaisi eli lopputuloksena olisi kohinaltaan nykyisen kaltainen kenno mutta suuremmalla pikselimäärällä.
Pikselihullutus on jo menny överiksi ja pahasti. Kuvanlaatua voi helpoiten parantaa kun mennään pikselimäärässä vähän taaksepäin, vaikka 6mpix aps-c järkkäreihin/10mpix kinojärkkäreihin ja 2mpix pokkareihin. Ne olis nykyisellä tekniikalla jo erittäin hyviä suuremmillakin herkkyyksillä, jopa pokkaritkin.
Pikseleitä ei nykyään lisätä tarpeen vuoksi vaan koska nykytekniikka sen mahdollistaa. Ei ole kannattavaa bisnestä tehdä vuodesta toiseen kameroita joissa on sama pikselimäärä, ihmiset ei näe syytä vaihtaa kameroita tarpeeksi usein.
pilkkomista ?
Mihinkä muuhun sitä pikseliä tarvitaan
Minkä ihmeen takia vielä enemmän pikseleitä pitäisi survoa pieneen kennoon? Sellaisten objektiivien valmistaminen jotka piirtäisivät riittävän tarkasti maksaa maltaita. Toisekseen raja tulee vastaan jo valon diffraktion muodossa varsin pian. Parempi suuntaus olisi pienentää pikselitiheyttä ja luopua ylipitkistä zoomeista. Silloin kuvanlaadun saisi parannattua eikä objektiivikaan olisi kohtuuttoman kallis osa kameraa.
Tällä hetkellä ei ole markkinoilla yhtään pokkaria(en laske mukaan Sigman DP1:tä, koska se rikkoo poikkeuksen) joka pystyisi hyödyntämään kaikkia niitä pikseleitä mitä niihin saatanan pieniin kennoihin on ahdettu. Tämän päivän pokkarit eivät kykene tuottamaan edes pienimmällä herkkyydellä sitä kuvanlaatua pikselitasolla, mitä kamerat viisi vuotta sitten tekivät. Pikseleitä on ihan helvetisti, että saataisiin vaikka A0-kokoisia suurennoksia, mutta laatu on niin huonoa että sekään ei onnistu. Kuvaa pitää kutistaa, ennen kuin se näyttää silti mitä ennen saatiin pienimmillä tiedostoilla suoraan kamerasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kamerat olisivat vielä nopeampia jos tiedostot eivät olisi niin isoja. Näissä kameroissa on jo niin suuri kohinansuodatus, että pienet yksityiskohdat esim. iho, hiukset jne. ovat suodattuneet pois, tämä on helposti todistettavissa vertailu kuvilla vanhojen ja uusien mallien välillä. Dynamiikka kärsii myös tästä pikselimäärästä ja se on todella huono asia, kuvat palaa puhki vaikka tekniikka riittäisi helposti parempiin tuloksiin. Kameroiden optiikat eivät ole pysty olemaan sitä tasoa, mitä ne voisivat olla pienemmillä megapikseliluvuilla, valovoima on kärsinyt ja tilalle on tullut suttuisia kulmia.
Mitään hyötyä ja järkeä tuossa ei ole ei niin kuluttajille kuin kuvaajillekaan!
Jos minä olisin kameravalmistaja, tekisin vaikka mitä virityksiä että saisin asiakkailta rahat pois, riippumatta siitä onko kuvanlaatu paskempaa kuin edellisessä mallissa. Tietysti siihen tarvittaisiin myös sutkeja mainoslausenikkareita jotka keksii mitä utopistisimpia selityksiä miksi juuri tämä malli x kannattaa ostaa. Vuoden päästä taas pukkaisin uuden mallin pihalle ja kehuisin kuinka monta kertaa parempi tämä uusi malli on kuin se naurettava x malli jonka viime vuonna ostitte.
Rahantekoon liittyy aina pieni petos, alasta riippumatta. Ei pelkästään autokauppiaat ole kusettajia. Ja mikä sen helpommin kusetettava dorka... anteeksi, tarkoitin asiakas, kuin sellainen joka ei tiedä mistään mitään ja sillä raha polttelee taskussa.
menee kevyimmänkin kesäpaidan taskuun aiheuttamatta koko/paino-ongelmaa ja sitten voidaan harrastaa vielä kuvien pilkkomista tarkkuuden siitä kärsimättä
SIKSI
Tämän hetkisillä teknisillä ratkaisuilla tuo nyt ei vaan toimi kun ajatus/haavetasolla. Kuvanlaatu kun ei kuitenkaan yllä sille tasolle, että voitasiin kuvia "pilkkoa" niin ettei lopputulos näyttäisi paskalta. Tarvii se joka tapauksessa siihen kennon eteen sitä lasia ja sehän painaa.
Ostaa nokian kamerakännyn, menee paidantaskuun. Laatu kelpaa vaativallekin ammattilaiselle.
"Eli se yksittäinen pikseli olis pienempi mutta moninkertaisesti herkemmin valottuva ?"
tällä tavalla saadaan natiiviherkkyyttä kasvatettua.
Eli jos kameran se pienin herkkyysasetus on vaikka 100, niin herkkyyttä kasvattamalla siitä tulee sitten vaikkapa 200.
mutta kohinaa tällä tavalla ei saada pienennettyä.
kuten ei myöskään valovoimaisempaa objektiiviä käyttämällä.
valitettavasti.
"mutta kohinaa tällä tavalla ei saada pienennettyä. kuten ei myöskään valovoimaisempaa objektiiviä käyttämällä. "
Jos on käytössä valovoimaisempi objektiivi, voi kuvata pienemmällä ISO:lla ja kohina pienenee, eikö?
"os on käytössä valovoimaisempi objektiivi, voi kuvata pienemmällä ISO:lla ja kohina pienenee, eikö?"
toki näin, mutta tällöin kohinan pienentyminen johtuu paremmasta valotuksesta, eli kennolle annetaan valoa sopivampi määrä.
mutta jos käsitin oikein, niin kysyjä tarkoitti, että voidaanko kennon ominaisuutta kohinan suhteen parantaa kennon nimellisherkkyyttä kasvattamalla.
eli jos kennolle annetaan sopivasti valoa, se toki kohisee vähemmän verrattuna jos sille annetaan vähemmän valoa, mitä se optimaaliseen suorituskykyynsä nähden tarvitsisi.
Tällöin ei kennon herkkyys vaikuta teemaan kuten ei myöskään valovoimainen objekltiivi.
tässähän kaiketi tarkoitettiin kennon herkkyydellä sitä, että mikä sen se alin ISOherkkyys on.
Toisissa kameroissa se on 100 ja toisissa jotain muuta.
valovoimainen objektiivi toki helpottaa kuvaustilanteessa valon riittävyyteen kyllä, mutta tällöinhän päädytään tilanteeseen, että kenno saa optimaalisemman määrän valoa.
eli siis:
ei se kenno tiedä kuinka valovoimainen objektiivi sen edessä on, eikä sen tarvitsekkaan tietää.
Kennoa vaan altistetaan valolle, joka aiheuttaa siinä valosähköisiä reaktioita, jotka voidaan lukea ja tallentaa.
Jos kenno valotetaan hyvin, kohinan määrä on minimaalinen.
Jos kennoa valotetaan liian vähän, seuraa tästä SNR:n(signal to noise ratio) heikkeneminen, joka ilmentyy kuvassa kohinana.
On olemassa kahta herkkyyttä kennoissa. ISO-arvoihin perustuva herkkyys ja sitten se kuinka suurella käyttöjännitteellä mikäkin ISO-arvo saavutetaan.
Jos siis kehitetään kenno joka tuottaa samat ISO-herkkyydet pienemmillä käyttöjännitteillä, kohinataso laskee. Kohina ilmenee suuremmilla ISO-herkkyyksillä juuri jännitteen kasvamisen takia, koska suurempi jännite luo jännitteellisen osan ympärille magneettikentän, ja se magneettikenttä häiritsee liian lähellä olevaa naapuripikseliä jok taas omalla magneettikentällään välittää häiriön seuraavaan pikseliin->ketjureaktio.
Jos pikseleitä vähennettäisiin tai kennokokoa kasvatettaisiin, pikseleiden etäisyys toisistaan kasvaisi, pikselin pinta-ala kasvaisi (valoherkkyys kasvaisi joten vahvistusta ei tarvita niin paljon) ja samalla käyttöjännitteellä ei enää yltäisi häiritsemään viereistä pikseliä. Samaan kohinatasoon tarvittaisiin suurempi käyttöjännite eli suurempi ISO-herkkyys.
Tähän ilmiöön perustuu se että järkkäri, jossa on isompi kenno ja sama määrä pikseleitä, kohisee vähemmän samalla ISO-herkkyydellä kuin pienempikennoinen pokkari. Ero kasvaa varsinkin korkeammilla ISO-herkkyyksillä koska magneettikentän koko verrattuna kennon kokoon on pokkarissa suurempi kuin järkkärissä. Sama magneettikenttä yltää siis pienemmässä kennossa sotkemaan suurempaa aluetta.
Tämä oli tämmöinen rautalankamalli kennojen sielunelämästä joka on suoraan itse saatanasta.
Filmillä ei ole jännitettä joten siellä ei synny magneettikenttää eikä myöskään vastaavaa sotkeutumista. Suuremmilla herkkyyksillä raekoko kasvaa mutta se on silmille miellyttävämpää kuin kohina.
höpö höpö.
kohinan suhteellisen määrän määrää ns. full well kapasiteetti versus kohina.
Toki kohinaan vaikuttaa se, et millaista tekniikkaa käytetään.
Mutta toi full well on melkolailla verrannollinen yksittäisen pikselin kokoon.
Isompaan pikseliin menee enemmän dataa.
Pieneen menee vähemmän.
Tämä on pääasiallinen syyllinen suurien pikselitiheyksien suureen näkyvän kohinan määrään.
" On olemassa kahta herkkyyttä kennoissa. ISO-arvoihin perustuva herkkyys ja sitten se kuinka suurella käyttöjännitteellä mikäkin ISO-arvo saavutetaan.
Jos siis kehitetään kenno joka tuottaa samat ISO-herkkyydet pienemmillä käyttöjännitteillä, kohinataso laskee. Kohina ilmenee suuremmilla ISO-herkkyyksillä juuri jännitteen kasvamisen takia, koska suurempi jännite luo jännitteellisen osan ympärille magneettikentän, ja se magneettikenttä häiritsee liian lähellä olevaa naapuripikseliä jok taas omalla magneettikentällään välittää häiriön seuraavaan pikseliin->ketjureaktio.
Jos pikseleitä vähennettäisiin tai kennokokoa kasvatettaisiin, pikseleiden etäisyys toisistaan kasvaisi, pikselin pinta-ala kasvaisi (valoherkkyys kasvaisi joten vahvistusta ei tarvita niin paljon) ja samalla käyttöjännitteellä ei enää yltäisi häiritsemään viereistä pikseliä. Samaan kohinatasoon tarvittaisiin suurempi käyttöjännite eli suurempi ISO-herkkyys.
Tähän ilmiöön perustuu se että järkkäri, jossa on isompi kenno ja sama määrä pikseleitä, kohisee vähemmän samalla ISO-herkkyydellä kuin pienempikennoinen pokkari. Ero kasvaa varsinkin korkeammilla ISO-herkkyyksillä koska magneettikentän koko verrattuna kennon kokoon on pokkarissa suurempi kuin järkkärissä. Sama magneettikenttä yltää siis pienemmässä kennossa sotkemaan suurempaa aluetta.
Tämä oli tämmöinen rautalankamalli kennojen sielunelämästä joka on suoraan itse saatanasta.
Filmillä ei ole jännitettä joten siellä ei synny magneettikenttää eikä myöskään vastaavaa sotkeutumista. Suuremmilla herkkyyksillä raekoko kasvaa mutta se on silmille miellyttävämpää kuin kohina."
jatka, tulen ihan kohta...oooh.olympus