Autoalalla usein puhutaan valohoidosta, joka parhainmillaan parantaa auton ilman fyysisiä ponnisteluja kun omistaja oikein kovasti uskoo, että markkinoiden kallein öljy tekee autosta uuden ja pirteän.
Nyt tämä valohoitoajatus on leviämässä metsiin. Metsänomistajien oma ajattelukyky on kadonnut täysin ja kämmenistä ovat peukalot irronneet tai siirtyneet ikävästi keskelle kämmentä.
Mihin esim. metsänmyynnissä tarvitaan työnjohopalveluja?
Koska itse omistan metsää niin luonnollisesti olen sen verran ottanut asioista selvää, että osaan itse päättää mistä hakataan ja millä tavalla suhteutettuna muun elämäni ja taloustilanteeni tarpeisiin. Siinä ei nenä kauan tuhise kun piirtää alueesta kartan ja merkkaa alueen maastoon.
Tuntuu kummalliselta, että joku haluaa työnjohtajan valvomaan hakkuuta ja maksaa siitä merkittävän summan.
Oma kantani on, että kun itse valvoo työnsuorittajaa niin se on paljon helpompaa kuin valvoa samalla ns. valvojaa eli kahta osapuolta, jotka "tekevät yhteistyötä".
Haastatelkaapa näitä valvojia joskus. Kysykää montako kertaa he kävivät esim. naapurin työmaalla katsomassa. Kysykää vähän havainnoista. Eivaaska, ei kannata kysyä koska viranomaiset ovat vaitiolovelvollisia.
Nyt tämä valohoitoajatus on leviämässä metsiin. Metsänomistajien oma ajattelukyky on kadonnut täysin ja kämmenistä ovat peukalot irronneet tai siirtyneet ikävästi keskelle kämmentä.
Mihin esim. metsänmyynnissä tarvitaan työnjohopalveluja?
Koska itse omistan metsää niin luonnollisesti olen sen verran ottanut asioista selvää, että osaan itse päättää mistä hakataan ja millä tavalla suhteutettuna muun elämäni ja taloustilanteeni tarpeisiin. Siinä ei nenä kauan tuhise kun piirtää alueesta kartan ja merkkaa alueen maastoon.
Tuntuu kummalliselta, että joku haluaa työnjohtajan valvomaan hakkuuta ja maksaa siitä merkittävän summan.
Oma kantani on, että kun itse valvoo työnsuorittajaa niin se on paljon helpompaa kuin valvoa samalla ns. valvojaa eli kahta osapuolta, jotka "tekevät yhteistyötä".
Haastatelkaapa näitä valvojia joskus. Kysykää montako kertaa he kävivät esim. naapurin työmaalla katsomassa. Kysykää vähän havainnoista. Eivaaska, ei kannata kysyä koska viranomaiset ovat vaitiolovelvollisia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itsesi kannalta "oletat" toisetkin metsänomistajat joutavat palstoilleen kävelemään kartatalta ei myöskään näe muuta kuin alueet ei varsinaiseti mitä sillä hetekellä pitäisi tehdä vaikka metsänhoitosuunitelma onkin.Ei viitsi toimeksiantoa antaa storan miehelle että käy putsaan alue puusta eikä kannata Helsingistä Ouluun lähteä palstoja leimaamaan.Työpäivän päivien aikana mikä asioiden järjestelyyn monelta menisi kerkeeää tienata paljon paremmin moninkertaisesti jos töissä on.
asiat omalta kantiltaan.
Kun tukin ja kuidun hinnan ero on 40 €,saattaa helpusti livahtaa kuukaudenkin palkan arvosta tukkia kuituun huolimattoman valvonnan takia.
Leväperäistä on suhtautuminen omaan omaisuuteen,jos ei edes kesälomien aikaan ole kiinnostusta käydä katsomassa mitä metsäpalstalle kuuluu ja onko siellä hakkuu mahdollisuuksia,hoitotöitä rästissä.
ole ollenkaan lomapäiviä?
Etkö koskaan käy palstallasi?
Leimikon voi tehdä myös lomallaan.
Olla sellainen puunkatkonta että kuiduksi katkottaisiin kunnolista tukkia kk palkkani edestä sellainen urakoitsia ei hakkaisi enään toista palstaa millekkään yhtiölle.Myöskin pikkutukin kuidun hinta ero on alle 5e mitä olen puukasoja katsellu pikkutukkikin on tehty hyvin ohueksi.Sano nyt yksikin hakku missä on mennyt isoa tukkia esim 4000e kuiduksi käydään kasalla tarkistamassa.
motin leimikossa tukki prosentti huolimattoman katkonnan tai firman aptin takia putoaa 85 - 75 prosenttiin...niin siinä se ...menee huonompi palkkaselta kahden kuukauden tiedestit.
Harvennushakkuulla saattaa aamu- ja iltavuoron ero kuskeilla enempikin.
Mitään tekemistä sen asian kanssa onko kuski missä vuorossa ei metsänhotoyhdistys eikä puufirmat määrää missä vuorossa puut kaadetaan ja onko kuskilla mennyt miten "viikonloppu".Ei vaikutusta kuskin psyykeeseen leimaako yhdistys vai puuyhtiö.Myöskään firman puunkatkonnalla ei ole mitään tekemistä metsänhoitoyhdistyksen kanssa .Metsäyhtiöitä ei voi panna paremmuusjärjestykseen katkonnan suhteen et pysty päättelemään tarjoukset saadessasi kuka katkoisi tarkemmin.
Miksi siis ottaa MHY valvomaan kun näyttää olevan vähän vastenmielistä siellä työmaalla aikaa käytellä ja pakkasessa nenäänsä punotella?
Eikä tunnu olevan paljon tietotaitoa varmistua katkonnan asiallisuudesta.
Miten valvotaan katkonnan asiallisuus ? tulet häviämään aina mahd valituksesi asiasta metsäyhtiölle.
siitä kun tarkistaa tarjoukset ja katsoo mitä tukkipituuksia ko firma käyttää.
Vuosittain kun puuta myy, oppii tuntemaan eri firmojen asenteen puunmyyjää kohtaan.
Samoin tuntee koneyrittäjät ja kuskit millä tavalla ne töitä tekee.Jos konemiehillä se tyyli ,"saman tilin näistä kalikoista saa, katkopa mihin pinoon tahansa"....
Suhdanteet vaikuttaa, samoin tarviaako ostaja kuitua vai sahatukkia.
Kokemuksella ja noilla perusteilla ,se päätös sitten tehdään, kelle leimikko myydään,tai hakkuuoikeus annetaan.
Harvennukset yleensä hakataan hankinnalla.
Ei vuosittain myy puuta kuin korkeintaan 1 % metsänomistajista koska ei ole myytävää.Ei konekuskeja pääse valitsemaan eikä heidän työskentelytapoja määräämään saati edes kuskeja näkemään.Puunmyyjällä ei ole mahdollisuutta mennä motonkoppiin kertomaan että nyt meni 1m tukkia kuiduksi.
paras asiantuntija omasta mielestään!!!!
Puut tarvitsevat valoa kasvaakseen. Valohoito onkin yksi tärkeimmistä metsänhoidon toimenpiteistä.