Seinän rakennetta ja lämmitys muotoa olen miettinyt..
Olisiko seinään parempi laittaa höyrynsulkumuovi villojen väliin, vai sitte ihan normisti lähelle ek.kipsilevyseinää?
Ja entä sitte lämmitysmuodoista mielipiteitä?
SUORAASÄHKÖÄ, siis se tavallisin.
Jossa kokotalossa oli lattialammitys sähköllä ja varaavatakka. Sekä varustettuna lämmöntalteenotolla. Vai olisiko parempi laittaa lattialämmitys vesikiertoisena? Mutta siis edelleen sähköhän sitä vesikiertoa lämmittäisin..
MAALÄMPÖÄKIN olen ajatellut (maaperä savea). Mutta se maksaa itsensä takaisin vasta silloin, kun itse en enää tod.näk. asu koko talossa!!! Eli pois suljettu, kö? Kalliskin kuin mikä.
Ja tätäkin olen miettinyt, mutta ei mitään kokemusta eikä tietoa miten kestää jne.
ILMAVESILÄMPÖPUMPPU. Sitten jos lattia lämmityksen laittaisi juuri vesikiertoisena, niin tämä lämmittäisi sen veden, eikä sähköä kuluisi niin paljon kuin juuri suorallasähköllä lämmittäen. Mutta halpa ei tämäkään liene, mutta miettinyt kyllä olen tätä lämmitys muotona kovasti.
Ja näihin kaikkiin kuuluu siis lisäksi se VARAAVATAKKA.
Olisiko seinään parempi laittaa höyrynsulkumuovi villojen väliin, vai sitte ihan normisti lähelle ek.kipsilevyseinää?
Ja entä sitte lämmitysmuodoista mielipiteitä?
SUORAASÄHKÖÄ, siis se tavallisin.
Jossa kokotalossa oli lattialammitys sähköllä ja varaavatakka. Sekä varustettuna lämmöntalteenotolla. Vai olisiko parempi laittaa lattialämmitys vesikiertoisena? Mutta siis edelleen sähköhän sitä vesikiertoa lämmittäisin..
MAALÄMPÖÄKIN olen ajatellut (maaperä savea). Mutta se maksaa itsensä takaisin vasta silloin, kun itse en enää tod.näk. asu koko talossa!!! Eli pois suljettu, kö? Kalliskin kuin mikä.
Ja tätäkin olen miettinyt, mutta ei mitään kokemusta eikä tietoa miten kestää jne.
ILMAVESILÄMPÖPUMPPU. Sitten jos lattia lämmityksen laittaisi juuri vesikiertoisena, niin tämä lämmittäisi sen veden, eikä sähköä kuluisi niin paljon kuin juuri suorallasähköllä lämmittäen. Mutta halpa ei tämäkään liene, mutta miettinyt kyllä olen tätä lämmitys muotona kovasti.
Ja näihin kaikkiin kuuluu siis lisäksi se VARAAVATAKKA.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Olen siis pitkästä tekemässä!! Jos jotain sattuu kiinnostamaan.
Kaikki villa höyrynsulun taakse. jos oikein hyvän haluat, voit laittaa pystykoolaukset ilman eristettä vielä kipsin taakse, jolloin saat sähkörasiat muovia rikkomatta. Tosin muovin voi kyllä rikkoa, kunhan on huolellinen tiivistyksessä, sama koskee kaikkia läpivientejä höyrynsulun läpi.
Jos rakennat huolella kohtuullisilla eristyksillä, suorasähkö on ihan viisas ratkaisu; edullinen ja vaivaton. riippuu tietenkin talosi koosta, mikä muoto on loppupelissä edullisin. Normi 150 neliöä, ei välttämättä ole ainakaan rahallista etua laittaa muuta lämmitystä.
On muitakin kantoja, itse jonkinverran nyt tutkinut ja tullut näihin tuloksiin. Jos laitat muovin seinän sisään, pidä huolta että lattia on kuivunut, ennen sisäpuolen villakerroksen asentamista. Samoin laita joku hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja (vaikka isoverin 50 mm tuulensuojavilla), jottei vahingossa pääse kylmäsiltoja muoviin runkotolppien kohdalla.
...laittaa joko tahi. Siellä villojen välissä se on helpompi pitää ehyenä, tulee tiiviimpi talo. Levyn alla on perinteisen rakennusfysiikan perusteella oikeampi paikka.
Pääsääntö lämmityksessä on se, että hyvin pieniin kohteisiin voi edelleen ajatella suorasähkölämmitystä, isommissa kohteissa kannattaavuus paranee lämmitysinvestoinneilla pellettiin, maalämpöön tai melkein mihin tahansa vaihtoehtoiseen lämmöntuottotapaan. Vesikiertoinen sähkö tulee lähinnä kysymykseen sellaisissa tapauksissa, että on tulevaisuudessa aie laittaa joku vesikiertoista edellyttäävä muu lämmitys (kaukolämpö, maalämpö tms,).
Kannattavuusraja suoralle sähkölle oli viimeeksi asiaa laskiessani 22...23 MWh/vuosi.
sillä perusteella, että tuolla systeemillä voit tulevaisuudessa vaihtaa lämmitysmuotoa niin kuin Rauno mainitsikin. Sähkönhinta ei ainakaan tulevaisuudessa halpene. Ajattelin lähinnä, että tulevaisuudessa nuo ilmavesilämpöpumput halventua ja hyötysuhteet parantua radikaalistikkin tai olla vaikka oma taskukokoinen fuusiovoimala ;-), niin vesikiertoiseen lämmitykseen tuon voisi myöhemmin liittää. Toki näinkin on, että jos oikeasti meinaa varaavaa takkaa aktiivisesti käyttää, niin suorasähkölämmitys reagoi takan lämpöön parhaiten, koska nykypäivän pattereissa on todella tarkat termostaatit.
Olen itse asustellut nyt pian 4kk uudessa tuvassa, jossa on vesikiertoinen (Uponor) lattialämmitys, niin olen ihmetellyt kuinka hyvin tuo lämmitys pitää huonelämmön tasaisena ( meillä 21 astetta ), vaikka putket on 10 cm valun seassa ja ulkona lämpötilavaihtelujakin on ollut aika reippaita vuorokauden aikana. Luulin, että reagointi viivettä lämpötilavaihteluihin olis ollut paljon enemmän. Niin ja tämä ei ollut mainos :-) vaan omakohtainen kokemus ja positiivinen sellainen.
Paljonko tuo on kilovatteina, kun ei oikein tuo matikka taitu.... 23 tuhatta vai 230 tuhatta
maalämpö, jos ajattelee hieman pienempää 1 1/2 -kerroksista taloa esim 130 neliötä sekä autotallin varastotilaa, joka tulisi lämmitettynä tai jotenkin "puolilämpimänä"?
Jos noi laskee yhteen niin alkaako se maalämpö olla houkutteleva? Laskee vielä päälle (mahdollisen) jälleenmyyntiarvon nousun?
...kuin minä muistan - eli ainakin 30 vuotta, on povattu sähkön hinnan kallistuvan suhteessa muihin energiamuotoihin, mutta tilastollisesti merkittävästi sähkön hintakehitys ei poikkea muiden energiamuotojen hintakehityksestä - tuo siis menneisyyden ennusteena. Tulevaisuuden ennustamiseen en ota kantaa.
...on tuo 23 MWh.
...aikoinaan "koko pitoajalle", joten lämmitysjärjestelmäinvestointien erotuksen verran tuli jo "jälleenmyyntiarvon korotusta" huomioituakin. 130 neliötä on vielä aika pieni talo, vaikka siihen varaston päälle laskisikin - rajatapaus sanoisin näppituntumalta.
Kaikkein hulluinta tässä asiassa on se, että energiansäästöinvestoinnit melko tehokkaasti syövät lämmitysjärjestelmäinvetointien kannattavuutta ja päinvastoin.
Talo olisi siis juuri tuon 150 asuinneliötä. Kyllä siihen taitaa tulla tuo suorasähkö, jos kannattavuusraja on siinä 22...23 MWh/vuosi kieppeillä.
Rauno sanoo että tulee tiiviimpi jos laittaa sinne villojen väliin.. Sekä pysyy varmemmin ehjänä.
Toinen sanoo että hyvä olisi höyrynsulku laittaa siihen päällimmäiseksi, villojen päälle ja koolaus siihen ja kipsiley. Jos käyttäisi koolaukseen esmes. kax kakkosta, niin pistorasiat saisi juuri sitä höyrynsulkua rikkomatta, mitä haen. Ja jos laittaa koolaukset, niin sehän vie vähän tilaa, mutta ei kyllä huomattavasti.
Mutta miten sitten jos laittaisi sillä koolaus menetelmällä, niin.. Eihän siintä mitään hankalauuksia tule jälkikäteen.. Siis esmes. kosteuden tahi muuten.. En oikein osaa kysyä mitä tällä haen mutta..
Jaahas, kumpikohan olisi nytten parempi, varmaan kummatkin on kyllä hyviä. Koolausmenetelmällä tulee ehkä hiukan lisää työvaiheita.
JOS SAISI KOKEMUKSIA/TIETOA LISÄÄ KIITOS!!!
siinähän se jo tuli.
laita puhallusvilla.
kiinnitä huomiota lämöntalteenottoon.
juuri mittasin oman laitteen.
ulkona -4c. laite puhaltaa +18.3 c ILMAN esi tai jälkilämmitystä.
hyötysuhde 87%
ei kannata muille kertoa mikä kone... pidä omana tietonasi. siitä vois olla vaikka jollekkin hyötyä...
kone on AirAc
http://www.airac.net/korvauslampotila.htm
sama se on kertoa.
ei tämä kiinnosta ketään kumminkaan.
ihmiset eivät ymmärrä koko asiaa ja ottavat sen laatikon minkä talopaketin toimittaja antaa kaupanpäälle.
Ei käsittääkseni aiheuta kosteus- eikä muitakaan ongelmia. Mutta talosta tulee juuri niin tiivis, kun siitä teet. Itse en laittaisi villakerrosta muovin sisäpuolelle, koska muovi rakenteiden sisällä on AINA riski. Muovi voi joiltakin kohdilta jäähtyä paljonkin sisäilmaa kylmemmäksi ja kosteus menee kuitenkin muoviin saakka. Kumpi on parempi, mahdollinen millin ilmavuoto muovissa vai kastepiste? Laitatko yläpohjan muovin myös eristekerroksen väliin. Laitetaan muuten koolausta sinnekin.
Juu kyllähän kattoon tulee koolaus, sen tiedän! Sinne en ole sitä laittamassa väliin, vaan siihen koolauksien päälle, siis siihen mihin se yleensä laitetaankin. Kattoonhan harvemmin mitään niin hanakasti poraillaan/naulataan taulua kuin seinään..
Tuolla seinäkysymyksellä hain siis sitä, että laitanko muovin villojen väliin vai kipsin alle kun seinään kuitenkin laitetaan tauluja, telkkareita yms. Ja kun niitä kuitenkin otetaan jossain vaiheessa pois seiniltä niin muoviin jää reikä ja tulee vuotoja seiniin..
Eli päätä itse kummin teet.
Mulla on niin H**tin hienot energiansäästöön tähtäävät systeemit aivan turhaan! Hyvä LTO, maakaasukondenssikattila, uponorin viimeisen päälle hienot systeemit ja niillä ei tee mitään.
Takkaleivinuuni on 4500 kg ja tiilipiippu 2000 kg keskellä taloa. Ne on riittänyt koko kämpän lämmitykseen 20 asteen pakkasellakin. Vituttaa katsella hienoista järjestelmistä, että niillä lämmitetäänkin vain käyttövettä ja kosteita tiloja (kosteista tiloistakaan en ole ihan varma)! Joka huoneessa on termostaatti kiinni, kun takan lämpö leviää koko huoneistoon. Tiilimötikän kun saa lämpimäksi, niin yksi pesällinen päivässä riittää, kovilla pakkasilla kaksi.
Mulla se höyrynsulkumuovi on EK:n vieressä.
Laita kaksi kertaa niin suuri takka kuin suunnittelit paikalla muurattuna ja muutama sähköpatteri pitämään peruslämpöä, jos joskus olet poissa pitempään. Mulla nuo energiansäästösysteemit ei maksa itseään takaisin koko elinaikana.
Vai on sulla hilkkeet vimosen päälle, eikä niillä tee mitään =)
Kyllähän tuo takka on joo mahtava kapistus, sillä nykyistäkin tönöäni lämmitän, patterit saa olla jouten. Täytyyhän sitä joo kerran kaksi päivässä lämmittää, mutta pysyy patterit kylmillään. Täytyy varmaan joo setä miestä pyytää muuraamaan ihan julmettu takka keskelle taloa!
Kai se hörynsulku muovi on sitte ihan ok siinä EK:n alla.. Varmaan monella muullakin se on siinä, eikä fuulaa pahemmin niistä "taulun" jättämistä reijistä jos niitä on.
Lattia lämmityksen jos tekisin vesikierrolla, jos sitten joskus panostaisi siihen jonkun muun lämmitys muodon kun sähkön. Olisi sitten helppo muttaa se kun se on vedellä.. Kait?
tässä alkaa olla olla jo asiaa.
aivan turhaa rakentaa päällekkäisiä systeemeitä.
olisiko tullut aika hyvä jos lämmityksen olisi toteuttanut "kevyemmin" ja säästyneen rahan sijoittanut eristykseen ja tehokkaaseen LTO:n
jo alkaisi säästöt kertyä.
investointien huolto ja ylläpitokaan ei veisi pääomaa.
asialla ollan.
Alapohja U-arvo 0,11
Yläpohja U-arvo 0,097
Seinät U-arvo 0,17
Ikkunat 0,9
Ovien U-arvoa en muista, mutta tuskin pääsevät A-luokkaan.
LTO:ssa vesipatteri.
Lämmitysjärjestelmä on toteutettu siten, että se olisi mahdollisimman huoleton. Maakaasukattila ei vaadi mitään puhdistusta, koska palamisjäte enimmäkseen vettä ja hiilidioksidia. Muistaakseni säädöt olisi hyvä tarkistaa 2-5 vuoden välein.
Maakaasukattilassakin on valmis liitäntä aurinkolämmitykseen. Voi siis halutessaan yrittää säästää vielä lisää.
Tämä on kai laiskan energiasäästäjän systeemi. Jos ei huvita nähdä vaivaa säästön takia, niin säästää silti. Automatiikka pitää kaikesta laiskan puolesta huolta.
Eli H..tin hieno ja kallis? (7000 €)uuni, mikä ei varmaan ikinä maksa itteään takas kun en viitti sitä lämmittää!
Jokainen talo ja perhe on oma tapauksensa. Toisten neuvoja EI kannata kuunnella!
Täällä 150^m maalämpötalo. Kokonaissähkökul n.13000 kWh/vuosi, josta lämmitys ja käyttövesi hieman alle 6000kWh. Jos sinulla on savi tai savisiltti ja iso tontti, niinkuin täälläkin on, laita maalämpö pintaputkituksella. Tulee selvästi halvemmaksi kun porakaivolla toteutettu. Esim. lämmönkeruuseen 2x250m PEM40 vesijohtoputket asennus n. kahden päivän kaivurihomma. Tarvitset tietenkin ammattitaitoisen kaivurikuskin ja pari apulaista itsesi lisäksi putkien upotukseen.
- ja pumpun kanssa tiukka tarjouskilpa ja mitoitus osatehomitoituksena
Täällä tuli kokonaiskustannuksena 5500€ kalliimmaksi laittaa maalämpö kuin suora sähkö.
No eipä se kovin paljoa kalliimmaksi sitten tullut. No tietty rahaahan se 5500€ on mutta.. Otitko halvimmanta tarjouksen tehneeltä? Niissäkin on kai joitain eroja niissä laitteissa, mutta en kyllä ole perehtynyt niihin kyllä juuri mitenkään, että mikä olisi hyvä merkiltään..
Tontti on 2200m2 ja savea 29 metriä alaspäin. Sen tiedän että maalämpö kannattaisi laittaa tuohon tontille juuri noilla pintaputkilla. Ja niitähän ei tarvitse edes kovin syvälle laittaa, 1,5 metriä ja putkien välinen etäisyys toisita oliko sen 0,5 metriä?
Se nyt on sama onko lainaa 160 000€ vai 154500€.
Kaivurin leveällä kauhalla (1,5m) meno putki toiseen reunaan ja palaava toiseen. Putkien väli hyvä olla se n.15m vähintään ja asennussyvyys 1,2-1,5m.