PALSTALLE

Nii ne keptikokko järkiperäsiä? hahaheheheeeihihihilol...nyt sinä puhut paskoo enemmän ku laki sallii.

uhvolainen kirjoitti:

Nii ne keptikokko järkiperäsiä? hahaheheheeeihihihilol...nyt sinä puhut paskoo enemmän ku laki sallii.

syvällistä totuutta.
Skepot ei tietenkään joka asiassa ole oikeassa, jos nyt yleensä missään. Pois se meistä. Kun ei ole täyttä varmuutta yhtään mistään.
Mutta mitä järkiperäisyyteen tulee hakkaamme hörhöt 10-0.

Parempi on tietää luulevansa kuin luulla tietävänsä.

kirjuuttan kirjoitti:

syvällistä totuutta.
Skepot ei tietenkään joka asiassa ole oikeassa, jos nyt yleensä missään. Pois se meistä. Kun ei ole täyttä varmuutta yhtään mistään.
Mutta mitä järkiperäisyyteen tulee hakkaamme hörhöt 10-0.

Parempi on tietää luulevansa kuin luulla tietävänsä.

Jos alienit eivät olisi harrastaneet evoluutiotamme kiihdyttävää toimintaa, skepoilist vieläkin Afrikan savannilla tonkien tikulla termiittipesiä.
Ja sitten väität peseväsi todelliset tietäjät 10-0.
Jos itse olisin skepo, kuten sinä, joutusin tätäkin väittämää epäilemään, mutta kun asia on niin varma kuin olla voi. Eikä se perustu "kanavointeihin" ainakaan kuin osittain. Ihmisen kehitys sattumalta on kerta kaikkiaan mahdoton.

on peräisin? kirjoitti:

Jos alienit eivät olisi harrastaneet evoluutiotamme kiihdyttävää toimintaa, skepoilist vieläkin Afrikan savannilla tonkien tikulla termiittipesiä.
Ja sitten väität peseväsi todelliset tietäjät 10-0.
Jos itse olisin skepo, kuten sinä, joutusin tätäkin väittämää epäilemään, mutta kun asia on niin varma kuin olla voi. Eikä se perustu "kanavointeihin" ainakaan kuin osittain. Ihmisen kehitys sattumalta on kerta kaikkiaan mahdoton.

Minusta sinä annat nyt liikaa tunnustusta nyky-ihmisen kehittyneisyydelle. Minusta olemme vain apinoita jotka elävät kuten muurahaiset. Katsoo jotain suurkaupunkia taivaalta käsin niin kyllähän siitä muurahaispesä tulee mieleen.

Jos filosofia kiinnostaa niin voit vaikka alkaa miettimään mitä äly loppujen lopuksi on? Onko se sitä että rakentaa pesän ja tehdä ruokaa, onko se sitä että osaa osaa tehdä sitä systemaattisesti isossa mittakaavassa, onko se sitä että osaa laajentaa reviiriään? Koska lähes kaikki eläimet osaavat tehdä suunnilleen sitä samaa mitä nyky-ihminenkin. Paitsi haaskata aikaa. Siihen ei eläimet pysty, tai sitten eivät vain halua. Vai onko juuri tuo kyky haaskata aikaa merkki suuremmasta älykkyydestä?

Mitä UFOiluun tulee, on olemassa todellisia UFO ilmiöitä jotka on dokumentoitu viranomaisten toimesta. Monet tahot ottavat UFO ilmiön vakavasti, niitä on myös tutkittu ja tutkitaan tieteellisin metodein.

Itse olen ottanut sen kannan että kannattaa olla terveellä tavalla skepo mutta myös terveellä tavalla hörhö. Liikaa suuntaan tai toiseen ei ole hyväksi, mikäli aihe oikeasti kiinnostaa.

liikaa krediittiä kirjoitti:

Minusta sinä annat nyt liikaa tunnustusta nyky-ihmisen kehittyneisyydelle. Minusta olemme vain apinoita jotka elävät kuten muurahaiset. Katsoo jotain suurkaupunkia taivaalta käsin niin kyllähän siitä muurahaispesä tulee mieleen.

Jos filosofia kiinnostaa niin voit vaikka alkaa miettimään mitä äly loppujen lopuksi on? Onko se sitä että rakentaa pesän ja tehdä ruokaa, onko se sitä että osaa osaa tehdä sitä systemaattisesti isossa mittakaavassa, onko se sitä että osaa laajentaa reviiriään? Koska lähes kaikki eläimet osaavat tehdä suunnilleen sitä samaa mitä nyky-ihminenkin. Paitsi haaskata aikaa. Siihen ei eläimet pysty, tai sitten eivät vain halua. Vai onko juuri tuo kyky haaskata aikaa merkki suuremmasta älykkyydestä?

Mitä UFOiluun tulee, on olemassa todellisia UFO ilmiöitä jotka on dokumentoitu viranomaisten toimesta. Monet tahot ottavat UFO ilmiön vakavasti, niitä on myös tutkittu ja tutkitaan tieteellisin metodein.

Itse olen ottanut sen kannan että kannattaa olla terveellä tavalla skepo mutta myös terveellä tavalla hörhö. Liikaa suuntaan tai toiseen ei ole hyväksi, mikäli aihe oikeasti kiinnostaa.

"Koska lähes kaikki eläimet osaavat tehdä suunnilleen sitä samaa mitä nyky-ihminenkin."

Mitkä eläimistä pystyvät vaistotoiminnan ylittävään ajatteluun? Lajeja on kuitenkin miljoonissa.

Mitkä eläimet pystyvät siirtämään oppimaansa informaatiota tehokkaasti reviirinsä ulkopuolelle ? Ei siis matkimisoppimista.

Mitkä eläinlajit ovat tuottaneet teknisen ifrastruktuurin?
Käyttääkö majava kännykkää? Chattaileeko susi netissä? Luoko kettu teorioita maailmankaikkeuden synnystä?

Voi perseen suti. Tuollaiseen argumentointiinko haluat järjellistä vastausta.

"...kaikki eläimet osaavat tehdä sitä samaa mitä nyky-ihminenkin."

Täysin järjetöntä. Siis vailla minkäänlaista yhtymäkohtaa reaalimaailmaan.

Ps.
Olen kyllä lueskellut älystä sitä, mitä minua viisaammat ovat siitä miettineet. Älyä ei ole kyetty tarkasti määrittelemään, sen kyllä ymmärrän. Argumentointisi mukaan sinun älyttömyyttäsi ei tarvitse edes määritellä.

Mitä ihmettä oikein tarkoitit?

perustele seuraava kirjoitti:

"Koska lähes kaikki eläimet osaavat tehdä suunnilleen sitä samaa mitä nyky-ihminenkin."

Mitkä eläimistä pystyvät vaistotoiminnan ylittävään ajatteluun? Lajeja on kuitenkin miljoonissa.

Mitkä eläimet pystyvät siirtämään oppimaansa informaatiota tehokkaasti reviirinsä ulkopuolelle ? Ei siis matkimisoppimista.

Mitkä eläinlajit ovat tuottaneet teknisen ifrastruktuurin?
Käyttääkö majava kännykkää? Chattaileeko susi netissä? Luoko kettu teorioita maailmankaikkeuden synnystä?

Voi perseen suti. Tuollaiseen argumentointiinko haluat järjellistä vastausta.

"...kaikki eläimet osaavat tehdä sitä samaa mitä nyky-ihminenkin."

Täysin järjetöntä. Siis vailla minkäänlaista yhtymäkohtaa reaalimaailmaan.

Ps.
Olen kyllä lueskellut älystä sitä, mitä minua viisaammat ovat siitä miettineet. Älyä ei ole kyetty tarkasti määrittelemään, sen kyllä ymmärrän. Argumentointisi mukaan sinun älyttömyyttäsi ei tarvitse edes määritellä.

Mitä ihmettä oikein tarkoitit?

"Mitkä eläimet pystyvät siirtämään oppimaansa informaatiota tehokkaasti reviirinsä ulkopuolelle ? Ei siis matkimisoppimista."

Mitä muuta esimerkiksi koulut ovat kuin matkimisoppimista?

Väitätkö tosiaan että yksittäinen ihminen, jonkun tiedemiehen keksittyä suhteellisuusteorian, tietyssä elämänsä vaiheessa keksii sen uudelleen ilman että hänelle se opetettaisiin ja hän joutuisi matkimaan asioita?

"Mitkä eläimistä pystyvät vaistotoiminnan ylittävään ajatteluun?"

Apinat ja delfiinit ja perusteluna on se että niiden toimintatavat ovat erilaisia eri asuinpaikoissa. Eivät ne ehkä suhteellisuusteorioita luo tietyssä iässä, mutta muutoin kyllä johtavat järjestettyjä metsästysretkiä, käyttävät työkaluja ja hoitavat sosiaalisia suhteitaan.

Meidän luomamme keksinnöt ovat sovellutuksia käytäntöön.

Esimerkiksi silta. Joen yli mentäessä kastuu jos joutuu kahlaamaan, siispä kaadetaan sen yli puu. Tarpeeksi leveän joen ylitykseen ei riitä enää puu, joten sidotaan niitä yhteen ja valitaan sopiva ylityspaikka jossa ne pysyvät paikoillaan eikä virta vie. Vahvistetaan rakenteita ettei tarvitsisi leikkiä akrobaattia. Kärryt ja eläimet pitäisi viedä joen yli, joten joudumme taas vahvistamaan rakenteita. Miljoona autoa pitäisi viedä joen yli, joten vahvistetaan rakenteita.

Fysiikan laskut joita nykyisissä silloissa käytetään ovat kaikki tietyistä perusasioista sovelluksia. Niiden käyttämistä opetellaan usea vuosi että niitä voidaan soveltaa oikean elämän käytäntöön.

Vain hyvin hyvin harvoin ihminen keksii jotain oikeasti uutta. Usein ratkaisu on silmien edessä, mutta keinot sen esittämiseksi helpolla tavalla ovat hukassa. Tällöin sovelletaan aiemmin opittua, kunnes joku huomaa vanhoista lähtötiedoista, että asia voidaan esittää helpommalla tavalla.

Ai niin, kyllä eläimet rakentavat infrastruktuuria. He soveltavat sitä mitä on olemassa. Kotkan pesissä on ollut muutakin roskaa rakennusaineena kuin risuja ja oksia.

Vaistomaista toimintaa, mutta niin se on vaistomaista toimintaa ihmiselläkin.

Sen huomaa siitä että kun ihminen kokee jotakin selittämätöntä, hän ei kykene sitä selittämään vaan selittää sen uskomuksiensa pohjalta. Tämä koskee niin hörhöjä kuin kieltäjiäkin. Hörhöille tuntematon valoilmiö on humanoidien kauppakassi ja kieltäjien mielestä sille löytyy jokin luonnonllinen selitys.

oli taas kirjoitti:

"Mitkä eläimet pystyvät siirtämään oppimaansa informaatiota tehokkaasti reviirinsä ulkopuolelle ? Ei siis matkimisoppimista."

Mitä muuta esimerkiksi koulut ovat kuin matkimisoppimista?

Väitätkö tosiaan että yksittäinen ihminen, jonkun tiedemiehen keksittyä suhteellisuusteorian, tietyssä elämänsä vaiheessa keksii sen uudelleen ilman että hänelle se opetettaisiin ja hän joutuisi matkimaan asioita?

"Mitkä eläimistä pystyvät vaistotoiminnan ylittävään ajatteluun?"

Apinat ja delfiinit ja perusteluna on se että niiden toimintatavat ovat erilaisia eri asuinpaikoissa. Eivät ne ehkä suhteellisuusteorioita luo tietyssä iässä, mutta muutoin kyllä johtavat järjestettyjä metsästysretkiä, käyttävät työkaluja ja hoitavat sosiaalisia suhteitaan.

Meidän luomamme keksinnöt ovat sovellutuksia käytäntöön.

Esimerkiksi silta. Joen yli mentäessä kastuu jos joutuu kahlaamaan, siispä kaadetaan sen yli puu. Tarpeeksi leveän joen ylitykseen ei riitä enää puu, joten sidotaan niitä yhteen ja valitaan sopiva ylityspaikka jossa ne pysyvät paikoillaan eikä virta vie. Vahvistetaan rakenteita ettei tarvitsisi leikkiä akrobaattia. Kärryt ja eläimet pitäisi viedä joen yli, joten joudumme taas vahvistamaan rakenteita. Miljoona autoa pitäisi viedä joen yli, joten vahvistetaan rakenteita.

Fysiikan laskut joita nykyisissä silloissa käytetään ovat kaikki tietyistä perusasioista sovelluksia. Niiden käyttämistä opetellaan usea vuosi että niitä voidaan soveltaa oikean elämän käytäntöön.

Vain hyvin hyvin harvoin ihminen keksii jotain oikeasti uutta. Usein ratkaisu on silmien edessä, mutta keinot sen esittämiseksi helpolla tavalla ovat hukassa. Tällöin sovelletaan aiemmin opittua, kunnes joku huomaa vanhoista lähtötiedoista, että asia voidaan esittää helpommalla tavalla.

Ai niin, kyllä eläimet rakentavat infrastruktuuria. He soveltavat sitä mitä on olemassa. Kotkan pesissä on ollut muutakin roskaa rakennusaineena kuin risuja ja oksia.

Vaistomaista toimintaa, mutta niin se on vaistomaista toimintaa ihmiselläkin.

Sen huomaa siitä että kun ihminen kokee jotakin selittämätöntä, hän ei kykene sitä selittämään vaan selittää sen uskomuksiensa pohjalta. Tämä koskee niin hörhöjä kuin kieltäjiäkin. Hörhöille tuntematon valoilmiö on humanoidien kauppakassi ja kieltäjien mielestä sille löytyy jokin luonnonllinen selitys.

Tosi hyvin kirjoitettu, olisin itse kirjoittanut jotain samansuuntaista ellet olisi ehtinyt ensin.

Tosiaan ihmisen "huikea" oppimiskyky on sitä samaa kuin muillakin eläimillä. Vertaa muurahaisiin. Ei tarvitse kauaa tutkia muurahaisten tapoja kun alkaa väkisinkin huomaamaan selvää samankaltaisuutta nyky-ihmiseen, ja kyse on MUURAHAISESTA!

Meidän luomamme keksinnöt helpottavat päämäärän saavuttamista, ainakin meidän näkökulmasta. Siihen samaan päämäärään pystyy kuitenkin kaikki eläimet.

Reviirin laajennus -> pesän rakennus -> lisääntyminen -> ravinnon hankkiminen -> reviirin suojeleminen.

Muutto töiden perässä -> kodin hankkiminen -> lisääntyminen -> töissä käynti -> kotirauhan suojeleminen.

Mikä tuossa on niin erilaista?

liikaa krediittiä kirjoitti:

Tosi hyvin kirjoitettu, olisin itse kirjoittanut jotain samansuuntaista ellet olisi ehtinyt ensin.

Tosiaan ihmisen "huikea" oppimiskyky on sitä samaa kuin muillakin eläimillä. Vertaa muurahaisiin. Ei tarvitse kauaa tutkia muurahaisten tapoja kun alkaa väkisinkin huomaamaan selvää samankaltaisuutta nyky-ihmiseen, ja kyse on MUURAHAISESTA!

Meidän luomamme keksinnöt helpottavat päämäärän saavuttamista, ainakin meidän näkökulmasta. Siihen samaan päämäärään pystyy kuitenkin kaikki eläimet.

Reviirin laajennus -> pesän rakennus -> lisääntyminen -> ravinnon hankkiminen -> reviirin suojeleminen.

Muutto töiden perässä -> kodin hankkiminen -> lisääntyminen -> töissä käynti -> kotirauhan suojeleminen.

Mikä tuossa on niin erilaista?

eläinlajit ovat kaikki enemmin tai vähemmin sidottuja omiin ekologisiin lokeroihinsa. Ihminen on käytännössä bakteereita yms alkeiseliöitä lukuunottamatta laajentanut reviirinsä lahes koko maapallon alueelle.
Mielestäni analogiaa täytyy venyttää epäilyttävän pitkälle, jos ihmisen kyvyt ja kulttuuri rinnastetaan suoraan joihinkin eläinlajeihin.
Onhan ihminen eläin, mutta selvästi älyllisesti kehityneempi kuin mikään muu eläinlaji. Jopa niin paljon, etä kyse on ehdottomasti kvalitatiivisesta eikä vain kvantitatiivisesta erosta.

se että kirjoitti:

eläinlajit ovat kaikki enemmin tai vähemmin sidottuja omiin ekologisiin lokeroihinsa. Ihminen on käytännössä bakteereita yms alkeiseliöitä lukuunottamatta laajentanut reviirinsä lahes koko maapallon alueelle.
Mielestäni analogiaa täytyy venyttää epäilyttävän pitkälle, jos ihmisen kyvyt ja kulttuuri rinnastetaan suoraan joihinkin eläinlajeihin.
Onhan ihminen eläin, mutta selvästi älyllisesti kehityneempi kuin mikään muu eläinlaji. Jopa niin paljon, etä kyse on ehdottomasti kvalitatiivisesta eikä vain kvantitatiivisesta erosta.

pidä vettä ja syynä on se että ihmisen oma elolokero on maapallonlaajuisesti katseltuna hyvin pieni ja rajoittunut.

Ihminen selviää tietyn ajan käyttämillään ja kehittämillään apuvälineillä, mutta ilman sen perinteisen elolokeron tukea, kukaan meistä ei selviä tietyissä maapallon paikoissa.

Näitä paikkoja ovat aavikot ja autiomaat, meri, vuoristot, avaruus, jääaavikot ja napalakit.

Kun napanuora katkeaa normaaliin ekolokeroon, niin huonosti tulee noilla asukkailla käymään.

Mutta, on sitä pienempiäkin ekolokeroita. Laita suomalainen esimerkiksi elämään inuiittien elämää ilman inuiittien tietotaitoa, niin saat hakea hänet kahden päivän jälkeen elottomana kotiin.

Sama koskee inuiittia Australiassa. Vaikka ihminen olisikin sopeutunut elämään äärirajoilla, niin toisen ääriraja voi olla toiselle hengenlähtö.

Eli, vaikka ihminen onkin levittäytynyt maapallon laajuisesti ääriolosuhteiden rajoille, niin ei se sitä tarkoita että ihminen selviäisi ilman matkimisoppimista ja aiempien tietojensa soveltamista, eikä se ylivertainen laadullinen äly mitään näytä ratkaisevan.

Viisaus on mielestäni sopeutumista tilanteeseen ja siinä ihminen on erittäin huono ja oppii ainoastaan silloin jos muutos on pienin askelin tehty.

Jos ajatellaan nyt sitä että tänne putoaa suuri meteoriitti, tai Yellowstonen tulivuori purkautuu, niin ihmiselle siinä käy huonosti. Niin käy eläimillekin, mutta ihmiselle ihan samalla tavalla.

Tietoyhteydet katkeavat. Samalla heikentyy ja loppuu julkiset palvelut, ravinnontuotanto, energiantuotanto. Yhteiskunta menee täysin uusiksi.

Ossatko sinä esimerkiksi viljellä maata? Osaatko rakentaa turvallisen ja kestävän asumuksen? Osaatko pyytää ja käsitellä riistaa ja kalaa? Tunnetko turvalliset luonnonantimet ja tiedätkö paikat mistä niitä saa?

Tuokaan ei vielä riitä, vaan sen lisäksi pitää tietää kuinka kauan kestää talvi ja kuinka paljon ihminen kuluttaa energiaa ja ravintoa talven aikana.


Ihmislajin sosiaalinen verkosto on hyvin eläintenkaltainen. Vain tietty osa tuntee ja tietää yhden selviytymisen perusedellytyksen ja tuottaa niitä palveluita koko yhteiskunnalle. Toiset viljelevät maata, toiset käsittelevät lihaa, toiset luovat tietoliikenneyhteydet ja toiset rakentavat näille kaikille asumukset.

Me olemme niin riippuvaisia luonnosta ja myös toisistamme että emme edes tajua sitä.

Suuren katastrofin sattuessa, meidän avaruudessa killuvat -nautit tulevat menehtymään ravinnon puutteeseen. Samoin kuin etelänapamantereen asukkaille. Aavikoituminen tulee tappamaan miljoonittain ihmisiä. Merten eliöiden köyhtyminen tulee vaikuttamaan erityisen voimakkaasti ranta-asukkaiden ja arktiksen asukkaiden elämään ja vähentämään heidänkin lukumääräänsä. JA sitten se viimeinen silaus, kun ravinnontuotanto ja kuljetus loppuu jossakin kohdassa maapalloa ja yhteiskunnallista globaalia rakennetta, muiden ei auta kuin alkaa syömään kynsiään, tai toisiaan.

Vaikka ero olisi mielestäsi kvalitatiivinen, kyse on kuitenkin viimekädessä siitä kuinka paljon tämä meidän pallomme kykenee ylläpitämään ihmisen elämää ja siihen sisältyy se kuinka paljon me kykenemme tukemaan meidän yhteiskuntaamme niin että muut kykenisivät tukemaan meitä.

Ellei mielestäsi ihminen ole sidottu omaan ekolokeroonsa, niin jo on ihme.

Pointtini on se että ihmisellä ei ole laadullisesti yhtään sen parempaa älykkyyttä kuin muillakaan eläimillä. Onhan ihminen tehokkaampi suurempien aivojen vuoksi, mutta luonnosta riippuvuus on täysin samanlainen ja ihmisen kehittyneisyys keksintöjen, eli sovellutusten kohdalla, on parantunut vasta sitä mukaa kun ihminen on pallolla lisääntynyt. Tämä viittaa siihen että ihmisen kollektiivinen älykkyys on paremminkin määrällistä kuin laadullista.

Mitä enemmän ihmisiä on, sitä useampia keksintöjä syntyy. Vertaa että mitä enemmän panoksia kohteeseen ammut, sitä suurempi todennäköisyys sille on että joku niistä osuu ja sitä suurempi todennäköisyys on että joku niistä on tappava. Mutta, silloin ei puhuta laadusta, vaan määrästä.

Vielä ei ole sellaista keksintöä syntynyt joka sallisi ihmisen selviytymisen täysin suljetussa olotilassa hänen luonnollisen elinkaarensa loppuun asti.

Vasta sitten kun joku keksii tuollaisen keksinnön, ilman että luontoa tai muita yhteiskunnan jäseniä joutuu käyttämään siinä hyväksi, vasta sitten voidaan puhua siitä että ihmisen älykkyys on siirtynyt laadulliselle tasolle ja jättänyt määrällisen tason taakseen.

Tuo ei oikein kirjoitti:

pidä vettä ja syynä on se että ihmisen oma elolokero on maapallonlaajuisesti katseltuna hyvin pieni ja rajoittunut.

Ihminen selviää tietyn ajan käyttämillään ja kehittämillään apuvälineillä, mutta ilman sen perinteisen elolokeron tukea, kukaan meistä ei selviä tietyissä maapallon paikoissa.

Näitä paikkoja ovat aavikot ja autiomaat, meri, vuoristot, avaruus, jääaavikot ja napalakit.

Kun napanuora katkeaa normaaliin ekolokeroon, niin huonosti tulee noilla asukkailla käymään.

Mutta, on sitä pienempiäkin ekolokeroita. Laita suomalainen esimerkiksi elämään inuiittien elämää ilman inuiittien tietotaitoa, niin saat hakea hänet kahden päivän jälkeen elottomana kotiin.

Sama koskee inuiittia Australiassa. Vaikka ihminen olisikin sopeutunut elämään äärirajoilla, niin toisen ääriraja voi olla toiselle hengenlähtö.

Eli, vaikka ihminen onkin levittäytynyt maapallon laajuisesti ääriolosuhteiden rajoille, niin ei se sitä tarkoita että ihminen selviäisi ilman matkimisoppimista ja aiempien tietojensa soveltamista, eikä se ylivertainen laadullinen äly mitään näytä ratkaisevan.

Viisaus on mielestäni sopeutumista tilanteeseen ja siinä ihminen on erittäin huono ja oppii ainoastaan silloin jos muutos on pienin askelin tehty.

Jos ajatellaan nyt sitä että tänne putoaa suuri meteoriitti, tai Yellowstonen tulivuori purkautuu, niin ihmiselle siinä käy huonosti. Niin käy eläimillekin, mutta ihmiselle ihan samalla tavalla.

Tietoyhteydet katkeavat. Samalla heikentyy ja loppuu julkiset palvelut, ravinnontuotanto, energiantuotanto. Yhteiskunta menee täysin uusiksi.

Ossatko sinä esimerkiksi viljellä maata? Osaatko rakentaa turvallisen ja kestävän asumuksen? Osaatko pyytää ja käsitellä riistaa ja kalaa? Tunnetko turvalliset luonnonantimet ja tiedätkö paikat mistä niitä saa?

Tuokaan ei vielä riitä, vaan sen lisäksi pitää tietää kuinka kauan kestää talvi ja kuinka paljon ihminen kuluttaa energiaa ja ravintoa talven aikana.


Ihmislajin sosiaalinen verkosto on hyvin eläintenkaltainen. Vain tietty osa tuntee ja tietää yhden selviytymisen perusedellytyksen ja tuottaa niitä palveluita koko yhteiskunnalle. Toiset viljelevät maata, toiset käsittelevät lihaa, toiset luovat tietoliikenneyhteydet ja toiset rakentavat näille kaikille asumukset.

Me olemme niin riippuvaisia luonnosta ja myös toisistamme että emme edes tajua sitä.

Suuren katastrofin sattuessa, meidän avaruudessa killuvat -nautit tulevat menehtymään ravinnon puutteeseen. Samoin kuin etelänapamantereen asukkaille. Aavikoituminen tulee tappamaan miljoonittain ihmisiä. Merten eliöiden köyhtyminen tulee vaikuttamaan erityisen voimakkaasti ranta-asukkaiden ja arktiksen asukkaiden elämään ja vähentämään heidänkin lukumääräänsä. JA sitten se viimeinen silaus, kun ravinnontuotanto ja kuljetus loppuu jossakin kohdassa maapalloa ja yhteiskunnallista globaalia rakennetta, muiden ei auta kuin alkaa syömään kynsiään, tai toisiaan.

Vaikka ero olisi mielestäsi kvalitatiivinen, kyse on kuitenkin viimekädessä siitä kuinka paljon tämä meidän pallomme kykenee ylläpitämään ihmisen elämää ja siihen sisältyy se kuinka paljon me kykenemme tukemaan meidän yhteiskuntaamme niin että muut kykenisivät tukemaan meitä.

Ellei mielestäsi ihminen ole sidottu omaan ekolokeroonsa, niin jo on ihme.

Pointtini on se että ihmisellä ei ole laadullisesti yhtään sen parempaa älykkyyttä kuin muillakaan eläimillä. Onhan ihminen tehokkaampi suurempien aivojen vuoksi, mutta luonnosta riippuvuus on täysin samanlainen ja ihmisen kehittyneisyys keksintöjen, eli sovellutusten kohdalla, on parantunut vasta sitä mukaa kun ihminen on pallolla lisääntynyt. Tämä viittaa siihen että ihmisen kollektiivinen älykkyys on paremminkin määrällistä kuin laadullista.

Mitä enemmän ihmisiä on, sitä useampia keksintöjä syntyy. Vertaa että mitä enemmän panoksia kohteeseen ammut, sitä suurempi todennäköisyys sille on että joku niistä osuu ja sitä suurempi todennäköisyys on että joku niistä on tappava. Mutta, silloin ei puhuta laadusta, vaan määrästä.

Vielä ei ole sellaista keksintöä syntynyt joka sallisi ihmisen selviytymisen täysin suljetussa olotilassa hänen luonnollisen elinkaarensa loppuun asti.

Vasta sitten kun joku keksii tuollaisen keksinnön, ilman että luontoa tai muita yhteiskunnan jäseniä joutuu käyttämään siinä hyväksi, vasta sitten voidaan puhua siitä että ihmisen älykkyys on siirtynyt laadulliselle tasolle ja jättänyt määrällisen tason taakseen.

erottaa muista eläimistä mm. ainakin määrällisesti selvästi suurempi älykkyys, itsetietoisuus, kompleksinen kieli viestintävälineenä, massiiviseksi paisunut kulttuurievoluutio (esim. näennäisesti hyödyttömät tiede, taide, filosofia ja uskonto, joita ei tunneta muilta lajeilta) huomattavasti tehokkaampi ja monimuotoisempi työkalujen käyttötaito kuin muilla lajeilla (vrt. esim simpanssien vähäiset ja primitiiviset työkalujen käyttöperinteet) tietoisuus omasta kuolevaisuudesta ja kyky pohdiskella filosofisia ongelmia.

Tuo ei oikein kirjoitti:

pidä vettä ja syynä on se että ihmisen oma elolokero on maapallonlaajuisesti katseltuna hyvin pieni ja rajoittunut.

Ihminen selviää tietyn ajan käyttämillään ja kehittämillään apuvälineillä, mutta ilman sen perinteisen elolokeron tukea, kukaan meistä ei selviä tietyissä maapallon paikoissa.

Näitä paikkoja ovat aavikot ja autiomaat, meri, vuoristot, avaruus, jääaavikot ja napalakit.

Kun napanuora katkeaa normaaliin ekolokeroon, niin huonosti tulee noilla asukkailla käymään.

Mutta, on sitä pienempiäkin ekolokeroita. Laita suomalainen esimerkiksi elämään inuiittien elämää ilman inuiittien tietotaitoa, niin saat hakea hänet kahden päivän jälkeen elottomana kotiin.

Sama koskee inuiittia Australiassa. Vaikka ihminen olisikin sopeutunut elämään äärirajoilla, niin toisen ääriraja voi olla toiselle hengenlähtö.

Eli, vaikka ihminen onkin levittäytynyt maapallon laajuisesti ääriolosuhteiden rajoille, niin ei se sitä tarkoita että ihminen selviäisi ilman matkimisoppimista ja aiempien tietojensa soveltamista, eikä se ylivertainen laadullinen äly mitään näytä ratkaisevan.

Viisaus on mielestäni sopeutumista tilanteeseen ja siinä ihminen on erittäin huono ja oppii ainoastaan silloin jos muutos on pienin askelin tehty.

Jos ajatellaan nyt sitä että tänne putoaa suuri meteoriitti, tai Yellowstonen tulivuori purkautuu, niin ihmiselle siinä käy huonosti. Niin käy eläimillekin, mutta ihmiselle ihan samalla tavalla.

Tietoyhteydet katkeavat. Samalla heikentyy ja loppuu julkiset palvelut, ravinnontuotanto, energiantuotanto. Yhteiskunta menee täysin uusiksi.

Ossatko sinä esimerkiksi viljellä maata? Osaatko rakentaa turvallisen ja kestävän asumuksen? Osaatko pyytää ja käsitellä riistaa ja kalaa? Tunnetko turvalliset luonnonantimet ja tiedätkö paikat mistä niitä saa?

Tuokaan ei vielä riitä, vaan sen lisäksi pitää tietää kuinka kauan kestää talvi ja kuinka paljon ihminen kuluttaa energiaa ja ravintoa talven aikana.


Ihmislajin sosiaalinen verkosto on hyvin eläintenkaltainen. Vain tietty osa tuntee ja tietää yhden selviytymisen perusedellytyksen ja tuottaa niitä palveluita koko yhteiskunnalle. Toiset viljelevät maata, toiset käsittelevät lihaa, toiset luovat tietoliikenneyhteydet ja toiset rakentavat näille kaikille asumukset.

Me olemme niin riippuvaisia luonnosta ja myös toisistamme että emme edes tajua sitä.

Suuren katastrofin sattuessa, meidän avaruudessa killuvat -nautit tulevat menehtymään ravinnon puutteeseen. Samoin kuin etelänapamantereen asukkaille. Aavikoituminen tulee tappamaan miljoonittain ihmisiä. Merten eliöiden köyhtyminen tulee vaikuttamaan erityisen voimakkaasti ranta-asukkaiden ja arktiksen asukkaiden elämään ja vähentämään heidänkin lukumääräänsä. JA sitten se viimeinen silaus, kun ravinnontuotanto ja kuljetus loppuu jossakin kohdassa maapalloa ja yhteiskunnallista globaalia rakennetta, muiden ei auta kuin alkaa syömään kynsiään, tai toisiaan.

Vaikka ero olisi mielestäsi kvalitatiivinen, kyse on kuitenkin viimekädessä siitä kuinka paljon tämä meidän pallomme kykenee ylläpitämään ihmisen elämää ja siihen sisältyy se kuinka paljon me kykenemme tukemaan meidän yhteiskuntaamme niin että muut kykenisivät tukemaan meitä.

Ellei mielestäsi ihminen ole sidottu omaan ekolokeroonsa, niin jo on ihme.

Pointtini on se että ihmisellä ei ole laadullisesti yhtään sen parempaa älykkyyttä kuin muillakaan eläimillä. Onhan ihminen tehokkaampi suurempien aivojen vuoksi, mutta luonnosta riippuvuus on täysin samanlainen ja ihmisen kehittyneisyys keksintöjen, eli sovellutusten kohdalla, on parantunut vasta sitä mukaa kun ihminen on pallolla lisääntynyt. Tämä viittaa siihen että ihmisen kollektiivinen älykkyys on paremminkin määrällistä kuin laadullista.

Mitä enemmän ihmisiä on, sitä useampia keksintöjä syntyy. Vertaa että mitä enemmän panoksia kohteeseen ammut, sitä suurempi todennäköisyys sille on että joku niistä osuu ja sitä suurempi todennäköisyys on että joku niistä on tappava. Mutta, silloin ei puhuta laadusta, vaan määrästä.

Vielä ei ole sellaista keksintöä syntynyt joka sallisi ihmisen selviytymisen täysin suljetussa olotilassa hänen luonnollisen elinkaarensa loppuun asti.

Vasta sitten kun joku keksii tuollaisen keksinnön, ilman että luontoa tai muita yhteiskunnan jäseniä joutuu käyttämään siinä hyväksi, vasta sitten voidaan puhua siitä että ihmisen älykkyys on siirtynyt laadulliselle tasolle ja jättänyt määrällisen tason taakseen.

että ihminen on älynsä luoman tekniikan turvin laajentanut elinaluettaan huomattavasti yli sen, mihin hän fyysisten ominaisuuksiensa puolesta pystyisi.

"Ossatko sinä esimerkiksi viljellä maata? Osaatko rakentaa turvallisen ja kestävän asumuksen? Osaatko pyytää ja käsitellä riistaa ja kalaa? Tunnetko turvalliset luonnonantimet ja tiedätkö paikat mistä niitä saa?
Tuokaan ei vielä riitä, vaan sen lisäksi pitää tietää kuinka kauan kestää talvi ja kuinka paljon ihminen kuluttaa energiaa ja ravintoa talven aikana"

Noihin kaikkiin vastaan kyllä. En ole kaupunkilaispoika enkä tietokonenörtti. Eräretkeily ja kalastus on ollut harrastukseni jo kymmeniä vuosia ja puutarhanhoito toinen lemppari. Ampua osaan, joten kai sitä riistaakin saisi, kun metsässä osaa liikkua. Rakennustaito on opiskeltu käytännön työssä.

"Pointtini on se että ihmisellä ei ole laadullisesti yhtään sen parempaa älykkyyttä kuin muillakaan eläimillä"

Tuo on täyttä sontaa. Onko tuo jokin uususkonnollinen "totuus". Yksikään psykologi tai eläinten käyttäytymistä tutkiva biologi ei hyväksyisi väitettäsi. Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria vaatii laadullisesti eri tason älykkyyttä kuin muurahaispesän rakentaminen.

juuri sitä kirjoitti:

että ihminen on älynsä luoman tekniikan turvin laajentanut elinaluettaan huomattavasti yli sen, mihin hän fyysisten ominaisuuksiensa puolesta pystyisi.

"Ossatko sinä esimerkiksi viljellä maata? Osaatko rakentaa turvallisen ja kestävän asumuksen? Osaatko pyytää ja käsitellä riistaa ja kalaa? Tunnetko turvalliset luonnonantimet ja tiedätkö paikat mistä niitä saa?
Tuokaan ei vielä riitä, vaan sen lisäksi pitää tietää kuinka kauan kestää talvi ja kuinka paljon ihminen kuluttaa energiaa ja ravintoa talven aikana"

Noihin kaikkiin vastaan kyllä. En ole kaupunkilaispoika enkä tietokonenörtti. Eräretkeily ja kalastus on ollut harrastukseni jo kymmeniä vuosia ja puutarhanhoito toinen lemppari. Ampua osaan, joten kai sitä riistaakin saisi, kun metsässä osaa liikkua. Rakennustaito on opiskeltu käytännön työssä.

"Pointtini on se että ihmisellä ei ole laadullisesti yhtään sen parempaa älykkyyttä kuin muillakaan eläimillä"

Tuo on täyttä sontaa. Onko tuo jokin uususkonnollinen "totuus". Yksikään psykologi tai eläinten käyttäytymistä tutkiva biologi ei hyväksyisi väitettäsi. Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria vaatii laadullisesti eri tason älykkyyttä kuin muurahaispesän rakentaminen.

rakennetaan ilman tietoista älyllistä suunnittelua puhtaasti vaistomaisilla toiminnoilla. Kekoa rakentava muurahainen tuskin siis ymmärtää ollenkaan, mitä on tekemässä.