Olen jo jonkin aikaa huomannut, että Turun Port Arthurin eli Portsan puutalo-yhtiöistä on monella se käsitys, että kannattaa harkita vakavasti sinne muuttamista ellei halua vaikeita naapurisuhteita.
Olen aina pitänyt tätä jonkinlaisena urbaanina legendana ja ostia pläjäytin alueelta hienon asunnon.
Mutta voi sitä helvettiä, joka sen jälkeen alkoi.
Olenko minä ainoa, joka joutui muuttamaan pois ja mahdollisimman kauas alueelta vai voidaanko vihdoin sanoa, että yksi Turun urbaaneista legendoista on TOTTA!?
Olen aina pitänyt tätä jonkinlaisena urbaanina legendana ja ostia pläjäytin alueelta hienon asunnon.
Mutta voi sitä helvettiä, joka sen jälkeen alkoi.
Olenko minä ainoa, joka joutui muuttamaan pois ja mahdollisimman kauas alueelta vai voidaanko vihdoin sanoa, että yksi Turun urbaaneista legendoista on TOTTA!?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Enpäs ole kuullutkaan moisesta urbaanilegendasta. Kerroppas lisää mitä siellä oikein tapahtuu? :)
enpä ole moneen kertaan kuullut tarkkoja faktoja mitä tapahtuu ja siksi pidinkin huhua ihan perättömänä. Monet ovat vain sanoneet, että monessa talossa on melkein mahdotonta asua sovussa naapurien kanssa. Sisärenkaat on muodostettu ja osaksi sitä ei uusi naapuri pääse vaikka väkisin yrittäisi.
Henkilökohtaisesti tulen asumaan vain yhdessä puutalo-osakkeessa elämäni aikana ja sieltä yhdestäkin pääsin jo muuttamaan pois, joten en osaa yleistää.
Omalla kohdallani tapahtui kaikennäköistä pientä ja isompaa. Ensimmäisestä illasta lähtien koin etten ollut tervetullut eikä minulla ole oikeuksia tehdä asunnossani mitään. Pientä kiusantekoa, tervehtimättä jättämistä, selän takana puhumista. Lopulta tilanne meni siihen, että yksi naapureista rupesi uhkailemaan ja väitti tulevansa vaikka väkisin sisälle asuntooni.
Tällaista pientä.
Minäkin olen kuullut kaikenlaista.
Sukulaiseni asui sielläpäin, ja vierailin aika usein yötämyöten.
Minusta naapurit olivat varautuneita, vaikka siinä portin vierellä istuin rappusilla kuin vanha katti, kukaan ei tervehtinyt saati sitten tullut puhumaan joutavia.
Oikein siinä vartoilin puhekumppania kun odottelin sukulaistani töistä.
He pitivät hajurakoa aika selvästi myös sukulaiseeni (hän on aika kova puhumaan, ei kaikki siitä pidä :D )
Mutta sukulaiseni kertoi seuraavaa:
Hän laittoi myyntii asuntonsa, esittelyyn riensivät lähes kaikki naapurit, ilman ostoaikomusta.
Sukulaistani jotenkin hienosti sanoen, ketutti, rumempi sana on olemassa.
Siinä oli sitten aihetta jutteluun, tulla katselemaan miten seinän takana elellään.