Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että moni hamuaa nk. "täyden kennon" kameroita.
Mutta mihin päin kehitys oikeastaan kulkee? Optiikan kannalta kenno voisi säilyä APS-C-kokoisena vallan hyvin, ellei pienempänäkin. Kennotekniikkakin kehittyy jatkuvasti, joten kysynkin: miksi full frame -kamerat olisivat se paras ja lopullinen pyrkimys järkkäreissä, varsinkin kun otetaan tekniikan nopea kehittyminen huomioon?
Voi olla, että edessä on lyhyt aaltovaihe, jolloin paremman kuvanlaadun perässä tuotetaan täyden kennon järkkäreitä liukuhihnalta, mutta en usko sen jatkuvan kauan. Katsotaanpa kymmenen vuoden kuluttua...
Mutta mihin päin kehitys oikeastaan kulkee? Optiikan kannalta kenno voisi säilyä APS-C-kokoisena vallan hyvin, ellei pienempänäkin. Kennotekniikkakin kehittyy jatkuvasti, joten kysynkin: miksi full frame -kamerat olisivat se paras ja lopullinen pyrkimys järkkäreissä, varsinkin kun otetaan tekniikan nopea kehittyminen huomioon?
Voi olla, että edessä on lyhyt aaltovaihe, jolloin paremman kuvanlaadun perässä tuotetaan täyden kennon järkkäreitä liukuhihnalta, mutta en usko sen jatkuvan kauan. Katsotaanpa kymmenen vuoden kuluttua...
Vastaukset 80
Vanhimmat
Nyt näyttäisi siltä, että fysiikan lait tulevat vastaan ja koolla on väliä :D tässäkin asiassa. Kennon kokoa surempi pullonaula on kuitenkin näyttölaite. Ainoa järkevä näyttölaite harrastajalle on A3 tulostin. Näyttöjen ja tykkien kuva on vielä huono.
Mutta elektroniikallahan juuri pyritään eroon niistä fysiikan lakien aiheuttamista rajoituksista. Kun esim autoon on hyvin hankala valmistaa joka tilanteseen hyvin sopiva jousitus/alusta, niin autonvalmistajat ovat kehitelleet elektoniikan apuvälineeksi aktiivijousitusten muodossa. Kameroissa on vakaajat, kohinanpoistot, ym prosessoritehon kuluttajat. Ja suuren osan kehityksestä tuo nimen omaan prsessoritehojen kasvu. 1980-luvula olisi tietokoneet olleet melkoisia superkoneita, jos niissä olisi ollut nykykameroiden prosessoreita vastaavia prosessoreita.
Tulostin on hyvä "näyttölaite", mutta eivät ole näytöt ja tykitkäään ihan ala-arvoisia. 22-tuumainen näyttö vastaa kooltaan jo A3 kokoa. Eikä kohtuutonta ole hankkia vieläkin isompaa näyttöä, kun sellaisesta on muutenkin hyötyä.
Tykillä tuollainen 22-tuumainen kuva on/olisi erittäin terävä, ja muu kuvanlaatu riippuu valitusta laitteesta. Hintaa on luultavasti enemmän kuin tulostimella, ja lampunvaihdot vastaavat kustannuksiltaan hyvinkin tulostimen käyttökustannuksia.
Tulostin lienee silti "pakko" hankkia. Yksi mielenkiintoisimmista ratkaisuista on mielestäni sellainen, jossa kuva voidaan määrittää esim neljän A4:n kokoiseksi, ja tulostin tulostaa sen neljässä palassa A4-papereille. Oikein yhdistettynä saa siis oikean suurkuvan A2-koossa. Sopivalla katseluetäisyydellä palasten rajat ovat niin huomaamattomat kuin harrastuskäytössä voi vaatia. Eihän ne teidenvarsien jättimainostaulujen kuvatkaan ole yhdestä palasesta tehty.
Näyttölaitteen kuvan koko ei ratkaise mitään. Mikään markkinoilla oleva televisio tai tykki ei pysty näyttämään nykyisten digijärkkärien täyttä resoluutiota.
Kyllä sillä valolla on yhä sama aallonpituus, kuin ennen kennojen keksimistäkin. Koolla tulee aina olemaan merkitystä, kun käytetään nykyistä kennotekniikkaa.
Kyllä koko ratkaisee. Kysehän on loppujen lopuksi katsojan katselukokemuksesta. FullHD-kuvakin on hieman erilainen katsoo sitä 24-tuuman näytöllä tai 50-tuuman näytöltä. Katseluetäisyydellä kokemusta voi tietysti tasoittaa.
Toisaalta, eipä hyvätkään tulostimen osaa hyödyntää nykyisiä kennoja. Jo 4 Mpikselin kuva riittää A3 koolle, edelleen katselukokemuksena ajatellen. Vaikka pikseleitä olis 40 M, niin ei se kuva siitä oleellisesti parane.
Vasta, jos kuvasta tulostetaan osasuurennoksia, niin pikseleistä voi olla hyötyä. Mutta vastaavasti esim televisiossa kuvaa voisi osasuurentaa. Ensimmäiset A3-kuvani olen tulostanut alle yhden Mpikselin kuvista. Eipä niistä ole resoluution osalta tullut mitään erityistä kommenttia, vaikka vierellä on esim 8 Mpikselin kuvia saman kokoisena.
Minä toivoisin, että tämä nykyinen "kaikkea kaikille" hullutus lopetettaisiin ja valmistajat alkaisivat selkeämmin porrastaen profiloimaan kameratyyppejään. On ihan älytön ajatus, että joka kennosta ja kamerasta se kaksyt megapixeliä pitää löytyä riippumatta kennon koosta tai kameran muista ominaisuuksista. Tällainen yksiulotteinen resoluutiopainotteinen kehityspolitiikka on johtanut monin paikoin muiden ominaisuuksien laiminlyömiseen.
Fullframe on ilman muuta paras ratkaisu kaikissa kokoluokissa ja itse uskon, että cropit tulee tavalla tai toisella sulamaan pois markkinoilta. Kysymys kuinka monta kokoluokkaa 4/3:n ja keskarin väliin tarvitaan, jää viisaampien ja markkinoiden ratkaistavaksi. Perus juttu näissä kinkereissä pitäisi olla se, että pieni kenno olisi matalampi resoluutioinen ja kun tarkkuutta tarvitaan lisää ja isompia tulosteita, niin vaihdettaisiin isompaan systeemiin. Ei filmiaikanakaan niitä isoja vedoksia mistään kinosta vedostettu vaan keskaria tai laakaa siinä hommassa käytettiin.
Kennojen tekniikassa emme ole vielä nähneet viimeistä sanaa CCD ja CMOS tekniikat on alkujaan viedokameroille suunniteltuja ja tällä hetkellä näyttää siltä, että stillkamerat ja videokamerat saattavat yhdistyäkin, mutta toisaalta saattaa myös nousta erikoisempia paremmin stillkuvaukseen optimoituja tekniikoita, joka sitten veisikin kehitystä myös toiseen suuntaan. Kansan syvät rivit haluavat varmasti jatkossakin monikäyttöisiä allinone laitteita ja siksi pitkälle viedyt tekniikat tuskin koskaan tulevat saavuttamaan laajaa suosiota, mikä ei tarkoita sitä etteikö niillä olisi suosiota lainkaan.
Fuji ja Sigma ovat jo väläytelleet vaihtoehtoisia kennotekniikoita, mutta myös muita mahdollisuuksia on näköpiirissä. Mustapii millistavine ominaisuuksineen ja puolipallon muotoon taipuvat kennot enteilevät sitä, että tulevaisuudessa optiikka ja kenno voivat toimia yhdessä tavalla joita vielä ei osata ennustaa, mutta viimeisetkin rippeet kinofilmin taakasta tulee karisemaan. Innovatiiviset optiset ratkaisut kuten vaikkapa nestemmäinen objektiivi tulee olemaan helpompi toteuttaa pieneen kokoon, mikä osaltaan tulee myös tasoittamaan eri kokoluokkien välistä kädenvääntöä. Tulevaisuudessa pienet eivät ole pelkästään vajaita, vaan saattavat voida tarjota jotain mitä isot eivät voi.
Nykyiset kamerat ovat kautta linjan pitkälti filmikameroita, joihin on vaan ympätty digikenno prosessoreineen. Tulevaisuudessa kun tuo taakka ravistetaan hartioilta kokonaan ja digin mahdollisuuksia aletaan tosissaan tutkia, tulemme näkemään hyvin monenlaisia kameroita. Uskon muuten myös, että filmikin tulee vielä kasvattamaan suosiotaan muiden medioiden ohella.
Tekniikka tuo varmasti uusia mahdollisuuksia ja paljon.
Mutta miksi samaan yhteyteen hehkutit Full Framea? Miten se liittyy tekniikan kehittymiseen? Koko full framehan on vain sekin ikimuistoinen jäänne (pinta-alamitta) filmiajoilta. Mikä tarkoitus sillä on, jos sama resoluutio pystytään saamaan kohta irti pienemmästäkin? Vai onko kyse siitä, että FF-kameroita ostavat nykyisin pääasiassa aikoinaan filmillä paljon kuvanneet keski-ikäiset, joilla on varaa ostaa FF-kamera ja fiilistellä sitten menneitä aikoja? Kuluttamisessahan on paljon psykologiaa mukana. ;-)
Eikä pikseleissä tarvitse enää mennä paljon pidemmälle. 20 MP saadaan mahdutettua jonkin ajan kuluttua erittäin laadukkaasti aps-c:lle, eikä sen jälkeen tarvita mitään FF:ää.
"20 MP saadaan mahdutettua jonkin ajan kuluttua erittäin laadukkaasti aps-c:lle"
Pikselin valoherkkyys laskee kun pikseli pienenee. Samoin lyhenee pikselien välinen etäisyys toisistaan, ja se aiheuttaa kohinaa suurilla herkkyyksillä. Suuremmalla herkkyydellä kennon jännitettä nostetaan, ja jokainen sähkön perusteita ymmärtävä tietää mitä tapahtuu esim. johtimen ympärillä kun jännite kasvaa. Kääntäen sama ilmiö toimii molemmissa kun jännitteettömän johtimen ympärillä liikkuu magneettikenttä.
Toinen mikä puoltaa isompia kennoja on laajakulmaisten objektiivien rakenne. Pienikennoiselle on vaikeampi rakentaa laadukas 10mm/2.8. Huonolaatuisia ja pimeitä objektiiveja on helppo ja halpa rakentaa mille tahansa kennokoolle.
Kirjoitit tilanteesta nyt. Nyt ei pystytä ratkaisemaan kohinaongelmia.
APS-kokoisille pystytään tekemään laadukasta optiikkaa aivan riittävän alhaisiin millilukemiin asti, riittävällä valovoimalla (2.8 on mielestäni jo vähän pimeä, ja kuinka laajat markkinat 10 mm laajakulmilla edes on? Korkeintaan joku taide- tai lehtikuvaaja käyttää sellaista friikkipäivänään.)
Huom: jopa pokkareitten kärpäsenkakkakennoille pystytään nykyään tekemään suht' hyviä ja valovoimaisia ZOOMEJA 24-100 mm.
"2.8 on mielestäni jo vähän pimeä"
"pokkareitten kärpäsenkakkakennoille pystytään nykyään tekemään suht' hyviä ja valovoimaisia ZOOMEJA 24-100 mm"
Aika harvassa on valovoimaiset zoomit pokkareissa. Mikä on sinun mielestä suht valovoimainen?
Niitä pystytään tekemään, kun vain halutaan.
Panasonicin lx3 vai mikä se oli. Siinä taitaapi olla 2.0, joka on jo kohtuullisen siedettävä. :-D
Onhan se saavutus että ainakin yhdessä pokkarissa löytyy kohtuullisesti valovoimaa. Siitä on vielä pitkä matka järkkäreissä hyvin yleiseen 1.4 valovoimaan. Eikä sitä pokkareissa isommalla herkkyydelläkään kehtaa korvata.
Teknisesti on mahdollista tehdä 1.4 valovoimainen pokkari asiallisella piirrolla mutta sen hinta olisi sitä luokkaa että tuskin kukaan ostaisi.
Kuluttajille sattuvat riittämään tällä hetkellä surkeat peruspokkarit. Siksi niitä ei kehitetä suotta sen enempää. Perus pokkarikuvaaja ei tajua mitään valovoimasta.
Tuon LX3:n hintakin kertoo sen, että ylivoimaista ei kameran kehittäminen ole.
...mieltä filmin suhteen. Itse kuvaan joka vuosi pari kolme filmiä Canon AE-1 Programilla jotta totuus pysyisi mielessä. Kuvatessa filmille homma on jotenkin ihan toisen moista. Katsoo valon suunta niinkuin ennenvanhaa ja kuvan asetteluun panostaa toisella tavalla kuin digi-kuvauksessa. Ei millään pahalla, mutta digikuvaus on enempi tai vähempi roiskimista tyyliin "josko edes yksi kuva onnistuisi". Tiedän että saan digikuvaajien vihat päälleni, mutta näin se vaan on.
Jos kehitysaika rajataan tuohon kymmeneen vuoteen, niin paljon on silloin vielä vaikuttamassa nämä nykyiset "standardit". Jotain uutta varmasti kehitetään, mutta vielä edes kymmenen vuoden päästä niillä ei ole merkittävää vaikutusta kokonaisuudessa. Jokin mullistava idea voi saada jalansijaa ja siitä voi tulla yksi tulevaisuuden "standardeista".
Jos aikaa katsotaan tästä kymmenen vuotta taakse päin, niin onhan kehitys ollut valtavaa. Tässä on ollut kuitenkin kyse jonkinlaisesta alkurynnistyksestä, ja kehitystahti jossain mielessä tasoittuu. Vasta nythän digikamerat ovat saavuttaneet sen jonkinlaisen minimitason, jolta varsinainen muu kehitys vasta alkaa.
Tähän asti kennot ovat olleet siellä kehityksen kärjessä tai jarruna, miten sen haluaa ilmaista. Vaikka kennojen Mpikselit ovat tietyssä aikajaksossa kymmenkertaistuneet, niin nyt on vaikea kuvitella, mitä hyötyjä siitä olisi, että Mpikselimäärät edelleen kymmenkertaistuisivat. Voidaanko (tele)zoomeja joskus korvata pikseleillä?
Tuolta eräästä 4/3 p****njauhamisketjusta löytyi tällainen linkki, sopii hyvin tuohon kysymykseesi, että korvaavatko pikselit joskus telezoomit.
Olisikohan tämä oikeasti mahdollista, siis optisesti edes teoriassa, mahduttaa noin paljon informaatiota pienelle alalle kennolla?
http://www.yosemite-17-gigapixels.com/
...tuon kuvan infossahan lukee, että se on tehty yli kahdesta tuhannesta Nikonin kakkosella otetusta kuvasta. Saisiko tulevaisuudessa saman siis yhteen kuvaan, yhdelle 17 GP:n kennolle?
Toteutus tulee tällaiseksi:
http://www.fotoart.gr/photography/history/historyphotos/onephotoonestory/thelargestcamera.htm
Pokkariin, tai edes APS:n ei moista määrää koskaan saada mahtumaan. Laskekaa itse, mikä pixelin koko olisi.
Parempi laatu ja suuri pixelimäärä tulee aina edellyttämään suurta kennoa, ellei sitten siirrytä käyttämään skannerikennoja.
Pyyhkäisevä kenno voi olla hyvin pieni, mutta silti on kameran oltava melko kookas ja kuva-ala suuri.
Nykyisiin kennokokoihin (pinta-alaltaan) ei voi enää juurikaan lisätä pikseleitä, pikemminkin pitäisi poistaa. Vaikka tekniikka sallisikin pikselitiheyden nostamisen niin optiikka on pullonkaula. Valo on aaltoliikettä ja tietyssä pisteessä valon käyttäytyminen asettaa rajoituksen pikselitiheydelle. Fysiikan lait tulevat vastaan eikä sille mitään mahda.
kennot ovat tulevaisuutta. Kinokoon kennolla saa parempia kuvia ja optiikka käyttäytyy ilman kertoimia ja muuta ylimääräistä opettelua.
Kinokoon järkkäreistä ja optiikasta voi rahastaa enemmän kuin vajaakennoisista, joten valmistuskustannusten tippuessa tulemme näkemään kinokoon järkkärit ainoina oikeina järkkäreinä.
Muut koot kuolevat pois kun hinnanero kinokoon ja croppikoon välillä kutistuu olemattomaksi.
Tällä hetkellä kuvaan Nikonilla joka maksoi laseineen 1200€. Kinokoon kamera olisi maksanut samanaikaisesti >4000€.
Nyt kinokoon Nikonin hinta on puolittunut. Seuraava kamera jonka hankin on tod. näk. Nikon jossa on kinokoon kenno ja >20 mpixel. Tänään se maksaa >7000€, kahden vuoden kuluttua alle 2000€.
Tällä välillä ostan vain kinokoon kameralle suunniteltua optiikkaa kroppirunkoon.
Kinokoko voi yhtälailla olla myös historiaa ja kuolla pois piankin. Onhan noita bajonettejakin muutettu tunnetuissa kameramerkeissäkin.
Kamera- ja objektiivivalmistajia ei kiinnosta tippaakaan, miten monta tietyn bajonetin tai kinokoon objektiivia jollakin kuvaajalla on laukussa. Valokuvauslaitteiden kauppa ei eroa muusta bisnestouhusta millään tavalla eikä mieti käyttäjien "croppikertoimia" ja kinokokoa. Objektiiveja ei todellakaan kannata ostaa varastoon tulevaisuutta varten.
"kinokoon kenno ja >20 mpixel. Tänään se maksaa >7000€, kahden vuoden kuluttua alle 2000€."
Kahden vuoden päästä tuolla 2000€:lla voi saada muutakin, vaikkapa ihan uuden formaatin kameramallin. Mitähän voisi kuvitella saavansa silloin 7000€lla.
"Kamera- ja objektiivivalmistajia ei kiinnosta tippaakaan, miten monta tietyn bajonetin tai kinokoon objektiivia jollakin kuvaajalla on laukussa."
Ihan satavarmasti kiinnostaa. Jos kameramerkki vaihtaa bajonetin niin ettei vanhat putket käy uuteen runkoon, on ostajalla sopiva tilaisuus tarkistaa myös sitä leiriä johon kuuluu. Jos kerran joutuisi myös objektiivit vaihtamaan, voi samalla katsoa myös kilpailevat merkit ja ehkä siirtyä toiseen merkkiin.
Kameravalmistajat pitävät kiinni kynsin hampain käyttäjistään. Valmistajalle bajonetin vaihto olisi sama kuin ampusi itseään päähän.
Olympus on näyttänyt hyvää esimerkkiä miten banjonetti voidaan vaihtaa vastaamaan modernin digitekniikan vaatimuksia ja lopettanut historian painolastin perässä raahaaminen. 4/3 on saanut paljon käyttäjiä taakseen, vaikka se on ollut olemassa vasta muutaman vuoden. Suuriakin muutoksia pystytään siis tekemään jos sillä saavutetaan suuria hyötyjä.
"Jos kerran joutuisi myös objektiivit vaihtamaan, voi samalla katsoa myös kilpailevat merkit ja ehkä siirtyä toiseen merkkiin."
Mitähän se ostaja siitä merkinvaidosta hyötyisi, koska ne vanhan merkin objektiivit eivät käy siihen uuteen merkkiinkään. Merkinvaihtoruljanssissa valmistaja myös saisi tuon teorian mukaan uusia käyttäjiä toisilta valmistajilta.
.... mitä joku hyötyy merkin vaihdosta, mutta pointtihan olikin se ettei vanha objektiiviarsenaali ole enää merkinvaihdon esteenä. Kas kun sen bajonetin mukana valmistaja saa ilmaiseksi ne vanhat käyttäjät ilman että tarvitsee kilpailla laadulla.
"Merkinvaihtoruljanssissa valmistaja myös saisi tuon teorian mukaan uusia käyttäjiä toisilta valmistajilta."
Ainoastaan siinä tapauksessa, että myös muut valmistajat vaihtavat bajonettiaan samaan aikaan. Muuten valmistaja kantaa riskinsä itse. Se että haluavatko valmistajat jakaa asiakkaitaan uudelleen onkin sitten toinen kysymys. Silloin kun markkinat kasvavat keskittyy valmistajat enemmän haalimaan uusia asiakkaita (toisiltaan niitä harvemmin näissä karkeloissa saa) ja kun kasvu on hitaampaa, niin keskitytään pitämään ne olemassa olevat asiakkaat.
...., että olympus lopetti maineikkaan om-systeeminsä kuin seinään kauan ennen digiaikaa joten sillä ei ollut samanlaista jatkuvuuden vaatimuksen taakkaa kuten muilla. Toisaalta om-systeemin lopettamisessa omppu hylkäsi käyttäjänsä ja sen se voi tehdä milloin tahansa myös uudelleen.
Käsittääkseni Oly kehitti tuon OM-systeemin valmiiksi, eikä jättänyt sitä mitenkään kesken tai "hylännyt" käyttäjiä. Edelleen maailmassa on paljon tyytyväisiä OM-käyttäjiä, jotka eivät koe itseään mitenkään hylätyksi. Automallienkin valmistus loppuu aina aikanaan, mutta silti autolla voi ajaa vielä monta vuotta jos uusin tekniikka ei kiinnosta. Adapterillahan noi OM-lasit saa jopa toimimaan 4/3:ssa. Hylkäsivätkö Canon ja Nikon APS-C käyttäjänsä, kun keskittyvät vain kinokoon lasien kehittämiseen jatkossa?
.... Nikon ja Canon luopumassa APS-C koon optiikoistaan???? tuotapa en tiennytkään.
"Objektiiveja ei todellakaan kannata ostaa varastoon tulevaisuutta varten."
Lienee totta, mutta mitä minä häviän jos ostan optiikkaa joka käy myös kinokoon kennoihin? Entä mitä minä voitan jos nyt ostan DX laseja Nikoniin jotka sopivat vain croppirunkoihin mutta ei kinokokokennoisiin Nikoneihin?
Toimiiko kinokokoon pystyvä optiikka croppirungossa huonommin kuin DX objektiivit?
Mistä sitten johtuu että kaikki kalleimmat ja hienoimmat uutuusjärjestelmät ovat kinokoon kennolla ja +20 mpixel?
Yleensä valmistajat ovat tarkkoja tuotekehityspanoksistaan ja minun on hyvin vaikea uskoa että Sony, Nikon ja Canon panostaisivat suuria rahoja kinokoon järjestelmien kehittämiseen jos tarkoitus on siirtyä pienempiin kennoihin ja optiikkaan.
Yleensä valmistajat julistavat tuotekehitysprojekteistaan huippumallin jota sitten jatko kehitetään ja versioidaan halvempiin malleihin. Katso vaikka Nikon 300 - 700 - D3 ja D3x kehityskaarta.
Uusin on D3x, joka maksaa 100% enemmän kuin D3. Ainoa olennainen ero kameroiden välillä on kaksikertainen pikselimäärä D3x:ssä.
700 on karkeasti ottaen sisuskaluiltaan sama kun D3, mutta se maksaa 40% vähemmän kuin D3 vaikka on uudempi malli.
300 näyttää samalta kuin 700, mutta maksaa selvästi vähemmän koska on croppikennoinen. Mpixejä on saman verran.
Kehitys on Canonilla ja Sonylla samankaltaista, joten uskon vakaasti kinokoon kennon olevan lähitulevaisuuden ykkönen järjestelmärungoissa. Niin tuntuvat valmistajatkin uskovan.
Jos tähän asti jollakin merkinvaihto on ollut siitä kiinni ettei haluaisi vaihtaa objektiiveja, bajonetin vaihdon myötä tuo este poistuisi. Jos on pakko ostaa kaikki objektiivit uusiksi, silloin ei ole enää sidottu siihen merkkiin jonka kans oli aiemmin naimisissa vaan voi katsoa koko homman ihan puhtaalta pöydältä ja päätyä ihan johonkin toiseen systeemiin.
Onko tuossa jotain liian monimutkaista sinun pikkuruisille aivoille?
Näinhän siinä tulee hyvin todennäköisesti käymään. Kukaan ei enää osta croppilaseja uutena, vaan hankkivat kinokoolle sopivia varastoon. Jos croppilasi riittää, se ostetaan käytettynä koska niitä on niin paljon tarjolla (ihmiset haluavat niistä eroon kun ovat vielä arvossaan).
Kun uusien APS-C lasien myynti loppuu, loppuu myös valmistus. Tuotekehitys on todennäköisesti jo loppunut, koska kinokoon lasien kehitys vie ko. firmoilta kaikki resurssit.
Kun kinokoon kamerat halpenevat ja niitä tulee käytettynä enemmän myyntiin, loppuu myös APS-C runkojen myynti. Siinä sitten on APS-C kuvaaja linssikokoelmansa kanssa oikeasti hylätty, metsästäessään ebaystä hyväkuntoista D300 tai 50D runkoa kun uusia ei enää valmisteta.
Uskon että kinokoko syrjäyttää aps-c kennot myyntimäärissä ja pokkarit jäävät jossain vaiheessa lähes kokonaan pois mallistoista koska järkkärit on jo nyt niin halpoja ettei kannata enää pokkareita ostaa kuin kertakäyttökameroiksi tai lapsille harjoittelukameraksi.
Kunhan kennovalmistusprosessi saadaan vielä tehokkaammaksi, kennojen hinnat tulee reilusti alas, ja keskikoon kennojakin alkaa löytyä sitten jo alle 5000 euron kameroista ja vastaavasti kinokennoja tuskin myydään yli 2000 euron hinnoilla.
Tällä hetkellä kennojen valmistuksessa on ongelmana pöly, jonka takia kennoja menee murskattavaksi suoraan liukuhihnalta ja se nostaa valmiiden kennojen hintaa. Mitä vähemmän sutta ja sekundaa, sen pienemmät valmistuskustannukset yhtä onnistunutta kennoa kohti.
"Näinhän siinä tulee hyvin todennäköisesti käymään. Kukaan ei enää osta croppilaseja uutena, vaan hankkivat kinokoolle sopivia varastoon."
Luulisi olevan viisaampaa hankkia objektiiveja tarpeen mukaan eikä varastoon.
Jäävät pian objektiivit käyttämättä kokonaan kun ei ole tietoa mihin suuntaan digikamerakehitys kulkee.
Jääkö kinokokoiselle tehdyt objektiivit tarpeettomiksi jos kaikki valmistajat alkaa tehdä vain aps-c kokoisia kennoja tai pienempiä?
Vai miten perustelet että jää tarpeettomiksi?
Sinne jäävät varastoon, niin kinokoon kuin APS-C objektiivitkin, koska digikameroiden kehittymisuuntaa ei voi ennustaa kovin pitkälle. Tulevaisuus saattaa olla vaikka pokkareiden, mistäs sitä tietää.
Itselläni on muuten vain yksi APS-C objektiivi, se kitti pölyttymässä jossain laatikossa ja neljä täyskennoon sopivaa objektiivia. Ei tässä "oma lehmä ole ojassa" sen kummemmin.
Kysyntää riittää tulevaisuudessakin kameroille joihin käyttäjä voi itse valita mieleisen objektiivin. Ei kameravalmistajat niin idiootteja ole että tappaisi hyvän lypsylehmän. Yhtä järkkäriä kohden myydään aika monta samanhintaista ja kalliimpaakin objektiivia.
Jos pokkareiden kehityssuunta on se mitä ollut viimeiset 10 vuotta niin ei mitään pelkoa että pokkari syrjäyttää järkkäriä ikinä.
Vitsiksi se oli tarkoitettukin, pelkään vaan itse että se ei jää vitsiksi.
Kaksi järkkärirunkoa ja viisi objektiivia menisivät aivan hukkaan jos niitä ei enää tarvitsisi. Tänä päivänä mikään ns. pokkari tai SLR-like ei noille kyllä pärjää.
Jos nykyisen kaltaiset pokkarit tai bridget syrjäyttäisi järkkärit niin kyllä minulta loppuisi valokuvaaminen siihen. Nytkin pölyttyy uudenkarhea pokkari kaapissa. Niillä ei yksinkertaisesti tee mieli kuvata. Muutaman kuvan ottaa ja on jo sellainen vitutus päällä ettei todeksi usko. Järkkäreitä löytyy digi ja filmi. Niillä kuvailee ihan ilokseen. Saa just sellaisia kuvia kuin itse haluaa vaikkei mitään tuhansien eurojen vehkeitä olekaan.
Silloin jää kaikki useilta ostamatta. Rahat ei riitä kaikkiin leluihin.
Ne kehittyvät hetken ajan kinokoon suuntaan, mutta kehittyväthän samalla aps-kokoisetkin, btw. Megapikseleistä ei enää välttämättä tarvitse lisätä,
joten pian kroppikennosta saadaan sama ellei parempi kuvanlaatu irti.
Kamerapuolella vallitsevat aivan samat markkinoiden lait kuin muuallakin. Tehtaitten insinöörit eivät tee sitä mitä haluavat, vaan sitä mihin heidät käsketään. Ja kuluttajat toimivat käskyreinä.
Juuri nyt on kuluttajan mieleen iskostunut pakkomielle kinokoosta. Ja nehän menevät kaupaksi, kaikilla on suorastaan pakottava tarve ostaa kinokokoinen. Kysyntä -> tuotanto. Yksinkertaista.
Mistään kertoimista on turha puhua, ne ovat vanhan maailman juttuja.
.... "Ne kehittyvät hetken ajan kinokoon suuntaan, mutta kehittyväthän samalla aps-kokoisetkin, btw. Megapikseleistä ei enää välttämättä tarvitse lisätä,
joten pian kroppikennosta saadaan sama ellei parempi kuvanlaatu irti. "
Ei kinokoko ole edes mikään kehityksen päätepiste. Kun loputkin filmiajan taakat karisevat niin valmistajat vapautuvat valitsemaan sen kennokoon digin ehdoilla. Kinokokohan määräytyi aikoinaan halvan elokuvafilmin mukaan. Objektiivihankintojensa jatkuvuutta pähkäilevän painajaistahan tällainen aika on jolloin oikein minkään pysyvyyteen ei ihan satavaramsti voi luottaa. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan mitä tuleman pitää. Kylla nyt tietenkin kino näyttää vahvalta. Kiinnostava yksityiskohta on myös Leica, joka näyttää jättävän koko kinon väliin M ja R systeemit ovat aps-h kokoa ja uusi S sarja meneekin jo kinoa isommaksi.
"Kamerapuolella vallitsevat aivan samat markkinoiden lait kuin muuallakin. Tehtaitten insinöörit eivät tee sitä mitä haluavat, vaan sitä mihin heidät käsketään. Ja kuluttajat toimivat käskyreinä. "
Pahaa kyllä pelkään etteivät kuluttajat kuskin pukilla istu, vaan lienevät enemmänkin siellä narunpäässä olevia pässejä;-). Kuluttajathan ostavat sitä mitä myydään eivätkä käske myymään mitä haluavat. Ei aps-c:n läpilyönnille mitään varsinaista estettä olisi ollut, jos valmistajat ihan tosissaan olisivat siitä halunneet vallitsevan standardin tehdä. Kyllä vanhat jäärätkin olisi pitkälti voineet pienempään kennoon tottua kun siitä olisi tehty suosiolla fullframe ja nythän croppikoosta on varsinaiset huippulasit jääneet uupumaan. Canoinkin L-sarja taitaa olla kokonaa kinolle mountattua. Siinä mielessä molempien fullframekokojen tulevaisuus näyttää paremmalta kuin näiden croppikokojen.
"Juuri nyt on kuluttajan mieleen iskostunut pakkomielle kinokoosta. Ja nehän menevät kaupaksi, kaikilla on suorastaan pakottava tarve ostaa kinokokoinen. Kysyntä -> tuotanto. Yksinkertaista. "
Minusta kuluttajat ovat oikeassa siinä, että fullframe on parempi vaihtoehto ja tämä on valmistajien masinoima juttu. Kuten jo totesin, niin noita croppikokoja ei ole juuri kehitetty objektiivitarjonnan kannalta pidemmän päälle koska huippulasit puuttuu sinne on tehty vain muutama halpa klasi aloittelijoita varten joten kaikessa on vahva väliaikaisuuden leima.
Toisaalta valmistajilla on myös mahdollisuus valita kennokokonsa vapaasti kun karistavat kinoajan taakan harteiltaan. Uskonkin, että tulevaisuudessa saatamme nähdä enemmän kirjavuutta kennojen koossa ja samoin kuvasuhteissa, jotka myös vapautuvat filmin ikeestä. Kuluttajan kannaltahan ei ole juuri merkitystä mikä se kennon koko on kunhan se vain on sama koko järjestelmän elinkaaren ajan.
...koska kroppioptiikka ei vuosien kuluttua maksa yhtään mitään. Vaikka tässä intän kinokokoa vastaan koko ajan, niin enpä omista yhtään kroppiobjektiivia. Kinopuolella on myytävänä sen verran paljon vanhaa ja hyvää optiikkaa, varsinkin kiinteää.
Kovin kummalliselta se vain tuntuisi, jos kennokoko kasvaisi. Kuten joku täällä jossain totesikin, niin kaikella elektroniikalla on taipumus mennä parempaan ja käyttömukavuuden rajoissa pienempään suuntaan.
Hifi-elektroniikan markkinat ovat niin herkästi muuntuvat, että kinokoko saattaa aivan hyvin olla esim. kymmenen vuoden välivaihe.
P.S. Kuluttajat ostavat tosiaankin sitä mitä myydään. Selvästi eniten ostavat kroppikokoa. Jos valmistajat haluaisivat ohjata markkinoita kinokoon suuntaan, he järjestäisivät niin, että kinolasit eivät sopisi kroppikennoille. (Siitähän kinomiehet innostuisivat. :-) )
Ja kyllä siellä kanuunan ja niikkonin ja muitten markkinointiosastoilla käydään kerran viikossa aivan varmasti palaverissa läpi kuluttajien ostopäätöksiä. Välillä ehkä haistellaan, josko saataisiin jotakin kalliimpaa myydyksi, mutta kuluttajat tahdin määräävät. Kameravalmistajat ovat kaiketi pörssiyhtiöitä. Ja mikä on pörssiyhtiön tarkoitus? Tuottaa voittoa.
Tämähän menee kohta poliittiseksi keskusteluksi. :-D
Kumpi on pässi, firma vai kuluttaja. Itse olen aina pitänyt jotenkin huvittavana sitä, että me suomalaisetkin pidämme itseämme pieninä raukkoina työläiskuluttajina (ja sitten kylläkin ostamme nikonin kinokokosta kolmellatonnilla ja vähän optiikkaa ja sitten vähän vaihdellaan ja sitten vähän harrastellaan huvin vuoksi). :-) Kuin gigantin joulumainoksesta.
"Selvästi eniten ostavat kroppikokoa."
Minäkin ostin kropin mutta jos kinokoko olisi ollut suunnilleen samanhintainen, olisin päätynyt siihen. Uskon että aika moni on päätynyt kroppiin samasta syytä. Jos hasselin keskaridigiä saisi tonnilla, ostaisin mieluummin sen vaikka onkin isompi ja painavampi. Minulle koko ja paino on yks hailee, hinta ratkaisee tässä rahatilanteessa, ja mikään kennokoko ei ole minulle liian iso. Ostan siis niin isoa kennoa kuin lompsa antaa myöten. Tulevaisuudessakin.
No mitenkäs sitten käy, jos kroppijärkkäreitä saa tulevaisuudessa 299 eurolla ja niiden kuvanlaatu on vaikka nykyisiä 5d II:ta parempi iso-arvoista riippumatta, ja samaan aikaan täyskennoinen maksaa 599?
Jos kroppikennosta aikoo repiä parempaa kuvanlaatua kuin samanikäisestä kinokennosta, saa kroppikennossa olla helvetin paljon vähemmän pikseleitä. Nykyisellä pikselivouhotuksella on turha odottaa että tuollainen ihme tapahtuisi.
Sama kuin kuvittelisi että muutaman vuoden päästä muutaman satasen kiinaskootterit kiihtyy ja kulkee paremmin kuin yksikään urheiluauto. Pidetään kuitenkin se järki kädessä eikä lähdetä mihinkään salaiset kansiot-linjalle.
Kirjoitin nykyisistä 5D mark kakkosista. Ja se on mahdollista ja jopa väistämätöntä, että vaikkapa 4/3-järjestelmän kamerat tuottavat parempaa kuvaa (ilman julmettua pikselimäärää, tietty).
Niin mihin sitten tarvitaan sitä kinokennoa? Netissä itse asiassa povaillaan siellä sun täällä, että 4/3-järjestelmä voi räjäyttää potin jossakin vaiheessa. Pitäisiköhän alkaa harkita kanuunan myymistä...
Jos esim. Olympuksen seuraava harrastelijajärkkäri pystyy tuottamaan parempaa kuvaa kuin edeltäjänsä, niin en olisi lainkaan varma, että pysyttäytyisin isoissa canoneissa. E-6XX ja siihen joku kevyt pannukakku 50 mm kinovastaavuudella, niin avot! Mahtuisi kunnon kamera taskuunkin.
Toistaiseksi nykyisellä kehityssuunnalla minulla on tavoitteena mahdollisimman iso kenno. Jos koittaa ihmeidenpäivä että pikkukennot alkaa tuottamaan parempaa jälkeä kuin isot kennot, olen valmis vaihtamaan kennokokoa pienempään. Mutta siihen voi mennä aikaa, jopa niin kauan ettei minun lapsenlapsetkaan ehdi tuota ihmettä näkemään.
Minulla ei ole mitään tarvetta saada kameraa mahtumaan taskuun, ja jos kamera on yhtä säälittävän kokoinen kuin pokkarit yleensä niin eipä tee edes mieli kuvata olenkaan. Minulla on aikuisen miehen koura ja minä en ala kameraa pitämään millään pinseteillä.
Vielä kerran ja kerran: kukaan ei ole väittänyt, että pikkukennot alkaisivat tuottaa parempaa jälkeä kuin isommat samaan aikaan. Otetaan iisisti.
Tarkoitin, että lähitulevaisuuden pikkukennot tuottavat takuulla parempaa jälkeä kuin TÄMÄN HETKEN isot kennot.
Onnistuukohan nyt.
> kukaan ei ole väittänyt, että pikkukennot alkaisivat tuottaa parempaa jälkeä kuin isommat samaan aikaan. Otetaan iisisti.
...kuvien sävyjen syvyydellä mitataan kuvien laatua, niin mikään kinokenno ei vieläkään pärjää "croppi" Fujifilm FinePix S5 Pro:lle ja tämä saavutus on jo joitain vuosia vanha.
"Tarkoitin, että lähitulevaisuuden pikkukennot tuottavat takuulla parempaa jälkeä kuin TÄMÄN HETKEN isot kennot."
Tarkalleen ottaen, lähitulevaisuudessa tämän hetken isot kennot ei tuota enää kuvaa ollenkaan koska ne on loppuunkuvattuja.
Siksi en näe mitään järkeä verrata tämän hetken kinodigiä tulevaisuuden pikkudigiin. Se on päivänselvää että kehitystä tapahtuu molemmissa ja hinnat tulee alaspäin. Vaikka pikkukennoiset tuottaisi kuinka huippua kuvaa tulevaisuudessa, ostan silti parhaimman mihin varat antaa myöten. Jos päädyn uudelleen pikkukennoiseen, se ei johdu nykyistä paremmasta kuvanlaadusta vaan huonosta rahatilanteesta. Jos nykyinen hintakehitys jatkuu samalla tavalla, uskon että minulla on alle 10v kuluttua joku tämän hetken Hasselin digikeskaria vastaava uutuusmalli. Vaikka nykyiset digihasselit on se mistä nyt haaveilen (alkaen noin 12000 euroa), tuskin ostaisin 10v kuluttua sellaista kovinkaan monella satasella. Nykyisten kuvanlaatu on varmasti melko shaissea verrattuna uusimpaan malliin vuonna 2020 ja todennäköisesti hinnat on silloin loppuen tuohon 12000 euroon.
10 vuotta sitten harvalla oli varaa digijärkkäriin ja niiden laatu oli kaukana siitä mitä tämän päivän halvemmat mallit tekee. Olis ihan mielenkiintoista laittaa testiin tämän hetken halvin Canon ja 10v vanha sen ajan kallein digijärkkäri. Saattaisi monella halpojen runkojen vastustajalla nyrjähtää leukapielet. Se mikä kelpasi silloin ammattilaiselle, ei kelpaa tänään edes aloittelijalle koska parempaa on tarjolla ja halvemmalla. Nykyiset ammattilaiset taas ei kelpuuttaisi hinnat alkaen-malleja koska parempaa on tarjolla, vaikka 10v sitten eivät osanneet edes uneksia nykyisistä halpisrungoista.
Tämän hetken halvimmat Nokian kännyt on paljon monipuolisempia kuin 10v vanhat luxusmallit, ja hintataso on silti noin 90% alempi. Kaikki digitekniikka kehittyy huimaa vauhtia, joka vuosi saa samalla rahasummalla parempaa ja enemmän ominaisuuksia ja edellinen huippumalli on kohta naurettava purkkaviritys jolla ei paljoa ole arvoa.
Hips hei, ompa ihanaa pohdintaa....no katsotaan jo 10 v päästä. Mitä miä sanoin...
Siinäkö oli kaikki mitä sulla on tähän asiaan tarjota? Loppuiko ixuksesta virta vai vituttaako joku muu? Eikö vaimo anna, vai antaako jollekin toiselle jolla ottaa eteen?
Tuulipukukansa tekee ostopäätökset usein yhden selkeän numeron perusteella. Kun asioista ei paljon ymmärretä, takerrutaan johonkin lukuun ja valitaan vaihtoehdoista suurempi. Ennen vertailtiin megapikselien määrää ja zoomin pituutta, nyt vertaillaan kennon pinta-alaa. Oikeasti asioista tietävät lähinnä naureskelevat tällaisille vertailuille.
Kinokoko ei ole mikään optimi kennon koko, mutta Pertti Peruskuluttaja on saatu aivopestyä uskomaan että vain sellaisella voi saada kunnollisia valokuvia. Tämän tarkoituksena on tietenkin saada Pertti päivittämään kameransa usein ja maksamaan siitä aina entistä enemmän. Oikeasti Pertti vain joutuu kantamaan entistä isompaa ja painavampaa kameraa ja optiikkaa, jonka koolle muutaman vuoden päästä nauretaan.
Odottelen innolla mikä firma hyödyntää ensimmäisenä tätä pinta-alahysteriaa ja tuo kuluttajille suunnatun keskikoon kennolla varustetun kameran. Sitten saamme kuulla nettikeskusteluissa taas kuinka turha ja käyttökelvoton kinokoko on, kun se kohiseekin niin paljon kuusinumeroisilla ISO-arvoilla. :)
tällä hetkellä? Mitä järjestelmiä ammattilaiset käyttävät, tai haluaisivat käyttää jos työnantaja antaisi rahaa kalustohankintoihin?
Kinofilmiaikaan löytyi vaihtoehdoksi pieni ja laadukas Minox vaihdettavalla optiikalla. Siitä huolimatta niin tuulipukukansa kuin ammattinsa puolesta kuvaavat päätyivät tavallisiin kinokoon järjestelmäkameroihin.
Ne on pahempia kuin tuulipukukansa.
Montako Pentaxkuvaajaa tiedät jotka kuvaa kinokennoisella? Jos tiedät enemmän kuin 0, niin vedä pää ulos sieltä tinnerisaavista.
rrrrrrrrrrrrre
APS-C koko riittää mainiosti.
Parempaa valonmittausautomatiikkaa kaipaisin.
Pikselit saisivat olla isompia, ja kennon ISO-herkkyyttä tulisi voida säätää nykyistä korkeammalle ilman kuvanlaadun sanottavaa heikkenemistä.
No, kennot ja prosessorit kehittyvät
A: "APS-C koko riittää mainiosti."
B: "Pikselit saisivat olla isompia, ja kennon ISO-herkkyyttä tulisi voida säätää nykyistä korkeammalle ilman kuvanlaadun sanottavaa heikkenemistä."
Molempia et voi saada. Pikseleitä ei voi isontaa kuin kahdella tavalla: Isontaa kennoa( pikselimäärä samana) tai pienentää pikselimäärää (kennokoko samana). Kohina on suoraan verrannollinen pikselin pinta-alaan ja pikseleiden keskinäiseen etäisyyteen toisistaan.
Prosessointi on väärä lääke kohinan poistoon. Ensin tehdään paskoja kennoja ja sitten kehitetään poppakonsteja joilla kohina saadaan sutattua piiloon. Pelkkää kohinaa ei voi poistaa, vaan aina menetään myös kuvan yksityiskohtia.
Sama kuin pumppaisi rikkinäiseen renkaaseen ilmaa. Jos ei ilma siltikään pysy, haetaan tehokkaampi pumppu. Viisas hakee ensin paikkausvehkeet.
Joku 7mpix riittäisi vallan mainiosti, ja vähenisi kohina melkoisesti jos nykyisen 10mpix kennon pikselimäärää pudottaisi ja tekisi suosiolla isompia pikseleitä.
Prosessoinnin kehittyminen on auttanut melkoisesti kohinan vähentämisessä, lue huviksesi uusin kamera-lehti jossa on tesitissä Canon 50D ja Nikon 90D. Kummasti se parempi kuvaprosessori auttaa, eikä ne detaljit isommin kärsi.
Jos kameran ISO 12800 vastaa nykyisen kamerani ISO 1600 arvoa kohinatasoltaan, vaihdan mielelläni parempaan.
Kameravalmistajat ei suostu vähentämään pikseleitä. Niitä lisätään joka vuosi.
Itse toivoisin tätä digirunkojen keskikokoluokkaa pienempää runko (= samankokoinen kuin nykyiset pienimmät rungot), mutta maksimaalisella laadulla toteutettuna (rakenne, pikavalintanäppäimet, kenno, ja säätöpyörät). Kyllä nuo sinne sopisi, jos vain valmistajalla siihen löytyisi halua. Ja kennoksi vaikkapa joku Fujin päivitetty croppi kenno. Runkoon erill. akkukahva. Hinta max. 1200euroa
(eli ihan eri tasolle kuin mikään Leica).
Tuo olisi itselleni ihan riittävä.
Mielestäni hyvään suuntaan.
Hyvä suuntahan se on jos kennot ja samalla myös rungot pienenee ja kuvanlaatu paranee. Sähköllä toivilla laitteilla kehitys on ollut samanlaista muillakin kuin kameroilla. Kaikkein parasta, että hinnatkin tippuvat samaa tahtia.
Menee ehkä vähän alkuperäisen aiheen ohi, mutta suuresti ihmettelen ettei bajonettia olla vielä saatu standardoitua. On se sen verran yksinkertainen mekaanisesti ja sähköisesti.
Kuluttajille tuo olisi tietenkin hyvä ratkaisu kun saisi vapaasti valita yhdistelmät, valinnanvara ja kilpailu lisääntyisi, mutta firmat eivät tuohon tietenkään suostu. 4/3 on ainoa vapaa standardi, jonka kuka tahansa saisi ottaa käyttöön. Mutta esim. Canonin myynnille ei tekisi hyvää jos heidän runkoihin sopisi Olyn lasit. :D
Jos niiden laseihin sopisi canonin rungot.
Olympus on optiikkafirma ja saa varmasti pääosan tuotoistaan huippuobjektiiveista. Runkoja tehdään objektiivien myyntiä tukemaan. Tästä syystä he ovat ajaneet tuota 4/3 avointa standardia. Canonilla tämä taitaa olla toisin päin, eli rungot ovat pääbisnes ja lasit välttämätön paha.
4/3 -järjestelmän idea on juuri siinä, että rungot ja linssit voi vaihtaa ristiin. Olympuksen päätoimiala on sairaalaoptiikka ja sieltä on peräisin linssien tietotaito.
Meille olympuskuvaajille olisi ihannetilanne, jos kaikki siirtyisivät 4/3 -järjestelmään, kinokennoisiin, jossa linssit olisivat vaihtokelpoisia ja yhteen keskikoon standardiin. Luulen, että siitä hyötyisi kaikki kuluttajat ja suurimmat häviäjät olisivat Nikon ja varsinkin Canon.
mutta miksi sen pitäisi olla 4:3 suhteessa? Tuntuisi sille että Nikon/Canon/Sony 3:2 olisi järkevämpi standardointi, sillä käytännössä kaikki valokuvaukseen liittyvä (kino) on tehty juuri sille formaatille. Lisäksi 3:2 on lähempänä TV:n ja nykyään muidenkin näyttölaitteiden 16:9 kuvaa.
4:3 on vanha TV standardi, eikä siihen juuri muualla törmää kuin vanhoissa putkitelevisioissa ja näyttöpäätteissä. Jopa uusi pokkarini osaa ottaa 3:2 kuvia 16:9 ja 4:3 lisäksi. 3:2 kuvasuhde oli tosin ostoksen edellytys.
Linssin piirtämä kuva on ympyrä. Suorakaiteista suurin ympyrän sisään piirrettävä kuvio on neliö, joka olisi paras ratkaisu kuvanmuodoksi. Tästä neliöstä voisi kropata kaikki tarpeelliset kuvasuhteet.
Kehitys yleensä menee kaikissa muodoissa eteenpäin,esm: Olen vuosia seurannut mm autojen kehitystä,ja aina on ollut valittajia meidän joukoissa, automaatti oli suorastaan vanhan miehen apuväline, mutta nykyaikainen "juppi" mestyvä haluaa sen, ja kaikki muutkin herkut autoonsa. no meni vähän kauaksi kameroista, saatte huomata, että kamerittenkin osalta tekniikka menee valtavasti eteenpäin, itse ainakin odotan, kun digitekniikka kameroissa tulee vielä kehittymään tästä, tulevaisuudessa näemme super kameran, joka on kaikkien saatavilla?. Siis kennot tulevat kasvamaan yli kinokoon, ja pikseleitä tulee olemaan 10 kertaisesti nykykameroihin verrattuna, myös nähdään uuden sukupolven Zoomeja, koskaan ei tule filmi enään pärjäämään uudelle digitekniikalle. Kaikki tämä riippuu siitä onko maailmassa vielä rauha. minä en enään usko siihen. Ennustus !!!!!! tulossa taloudellinen sekasorto. 2 rajuja säänmuutoksia ja maanjäristyksiä 3 Saastan tulva mieletön vainoaminen 4 Maailman suuri valtioliitto Kasvava työtömyys, Tulee myös uusi maailman johtaja joka pelastaa maailman vääräoppisuudella, myös tulee (merkit ja "microsirut" yleismaailmallinen luottokortti). En tiedä miksi minun piti kirjoitta tällaisesta asiasta, mutta uskon 100% käyvän juuri näin, mutta silti nautin valokuvauksesta, Ja paljosta muustakin mutta huom: Valokuvaus se ei ole tärkein asia tässä elämässä.
Itse uskon, että pikkukennoiset järjestelmät pysyvät markkinoilla edelleen hyvin vahvana. Kinokoko tulee toki yleistymään ja halventumaan, mutta mikään valokuvaajaa määrittelevä tekijä siitä ei koskaan ehdi tulla.
Sitten kun joko itse SLR-ratkaisussa tai kennotekniikassa tapahtuu jotain mullistavaa, pitää asiaa taas arvioida uudelleen.
Kenno teknologia muuttuu, ja uusi astuu tilalle. jos ei vielä lähiaikoina, niin kyllä tulevaisuudessa.
> Mihin suuntaan kennot menossa?
...tuohon.
http://www.dpreview.com/reviews/fujifilms5pro/page2.asp
Todella hyvä viestiketju kaiken kaikkiaan. Itse olen ihan aloittelijan näkökulmasta pohtinut tulevaisuuden kameroita ja tekniikkaa ja tästä ketjusta opin todella paljon. Suuret kiitokset jokaiselle osanottajalle. Lisää vastaavanlaisia keskusteluja niin päivystän täällä lakkaamatta.
Ei muuta kuin kuvausintoa kaikille, toivoopi Tallustelija74 Mikkelistä.
Vrt. autot
Jokaiseen autmerkkiin sopisivat vain samanmerkkiset renkaat ja muutama piraattikumi sovitteella.
Kohta joku keksii taas uuden järjestelmän (esim. 3:8) ja sitten me taas ostetaan "uusia parempia malleja"
Pisteitä ropisee sulle,kun ymmärsit elämän raadollisuuen.