Perheet uupuvat arkielämässä. Keskisuomalainen 18.2.2008
Stakesin vuonna 2006 tekemä selvitys kertoo kuinka kolmesta lapsesta kahden kohdalla apu käynnistyy riittävän ajoissa, yhden osalta liian myöhään. Selvityksessä kysyttiin myös, voisivatko kotiapu ja toimeentulotuki ennaltaehkäistä asiakkuuden ja voisiko koulu satsata ennaltaehkäisevään työhön. Selvityksen tehneen erikoistutkija Tarja Heinon mukaan kaksi kolmesta lapsesta asui toisen biologisen vanhemman luona ja yli puolet asui eri tavoin muuttuneessa perheessä. Perheet olivat enimmäkseen köyhiä eikä yli 40 prosentissa perheistä, jommalla kummalla tai kummallakaan vanhemmista ollut työhistoriaa. "Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ja niistä johtuva jaksamattomuus tai lapsen hoidon laiminlyönti. Myös lapsilla ja nuorilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia", luettelee Jyväskylän Lastensuojelun palveluyksikön johtaja Anneli Nyrönen huostaanoton syitä.
Lastensuojelussa laman virheitä niitetään nyt. Keskisuomalainen 18.2.2008
Lastensuojelussa niitetään nyt lamanaikaisia laiminlyöntejä. Hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että 1990-luvun puolivälissä pienten lasten huostaanotot vähenivät suuresti ja nyt se näkyy 12–17-vuotiaiden huostaanottojen räjähdysmäisenä kasvuna. Kun lasten tarpeisiin ei ole vastattu, ne tulevat näkyviin murrosiässä. Huostaanoton syitä ei ole tilastoitu, mutta nyt ne kuuluu kirjata ylös. Tavallisimmat syyt ovat vanhempien päihdeongelma tai mielenterveysongelmat. Jyväskylässä kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet kolmanneksella 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Lastensuojelun avoasiakkaita oli koko maassa vuonna 2006 noin 59 000, Keski-Suomessa 3 300. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on koko maassa lähes 16 000, Keski-Suomessa 830. Huostaanotettuja oli koko maassa noin 9 500 ja Keski-Suomessa alle 500 lasta
Kodinhoitoapu voisi pelastaa monen perheen. Keskisuomalainen 18.2.2008
Monelta huostaanotolta saatettaisiin välttyä, mikäli perheet saavat ajoissa kodinhoitoapua. Hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula ovat sitä mieltä, että uupuneiden perheiden tulisi saada ajoissa apua arjesta selviytymiseen.Huostaanottojen määrän kasvu johtuu monesta eri tekijästä. Yksi syistä on resurssipula. Erikoistutkija Tarja Heino Stakesista kertoo, että väkeä on liian vähän töissä. Tällöin vakansseja ei saada täytettyä ja koulutettujen sosiaalityöntekijöiden puutteessa joudutaan palkkaamaan epäpäteviä. Keski-Suomessa viime vuoden keväällä tehty selvitys sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta paljasti, että muutamissa kunnissa toimittiin jopa laittomasti.
Vanhempien väsyminen vavisuttaa perheen perustaa. Pohjalainen 12.2.2008
Lasten ja nuorten ongelmat lisääntyvät sitä mukaa kun vanhempien jaksaminen horjuu. Ongelmien kasvu tuntuu erilaisissa kriisipuhelinpalveluissa, joihin vastaanotetaan satojatuhansia puheluita vuodessa. Jaana Paasu Suomen Mielenterveysseurasta kertoo, että alle 18-vuotiaiden yhteydenotot ovat lisääntyneet huimasti. Vuonna 2006 soittajia oli kymmeniä, nyt jo satoja. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen soittoja tuli toissa vuonna 70 000, viime vuonna useita tuhansia enemmän. Lasten- ja nuorten puhelimeen tulleista puheluista suuri osa käsittelee arkisia asioita, joita vanhemmilla ei ole riittävästi aikaa kuunnella. Vanhempainpuhelimessa kuuluu asian kääntöpuoli, vanhempien taloushuolet, arjen stressi, jaksamattomuus, suorituspaineet.
Lastensuojelun umpisolmu kiristyy. Kaleva 11.2.2008
Lastensuojelun tarve kasvaa kaupungeissa ja yhä selvemmin myös monessa maaseutukunnassa. Lasten lisääntyvät huostaanotot ovat mittava ongelma sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Lääninsosiaalitarkastaja Timo Mäkelä sanoo, että huostaanottojen määrän kasvu johtuu lisääntyneistä ongelmista eikä seulan tihentymisestä. Tavallisimpia syitä huostaanottoihin ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat. Mäkelä kieltää väitteen, että kunnat paikkaisivat talouttaan kasvattamalla valtionosuutta huostaanottojen kautta. "Lastensuojelun valtionosuus ei kata kuluja, vaan kunnalle koituu näistä todellisia menoja", hän sanoo. Sosiaalityöntekijöistä on kunnissa pulaa, sillä jopa alle 2000 euron palkka ei houkuta hakemaan virkaan. Valtionosuuksien lisäykset eivät ole näkyneet parempina palkkatarjouksina.
Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa. Helsingin Sanomat 9.2.2008
Hallinto-oikeudet ja uusi lastensuojelulaki horjuttavat maamme koko oikeuslaitoksen uskottavuutta, kirjoittaa lastensuojeluasioihin erikoistunut varatuomari Leeni Ikonen vieraskynä-artikkelissa. Vuonna 2006 KHO järjesti vain kaksi suullista käsittelyä (4006 ratkaistua asiaa), joista toisessa kirjoittaja toimi 13-vuotiaan nuoren lakimiehenä. Asiakas ei ollut saanut neuvoja lakimiesavun hakemiseen, vaan teki itse huostaanottopäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Hän ei osannut pyytää suullista käsittelyä eikä hallinto-oikeus sellaista hänelle tarjonnut. Hallinto-oikeus vahvisti huostaanoton perusteiksi sosiaalitoimen väitteet. Nuori valitti KHO:hon. KHO päätyi kotiuttamaan nuoren sosiaalitoimen vastustuksesta huolimatta. Ikosen mielestä hallintolainkäyttö ei sovellu lapsen asian käsittelyyn, sillä todistustaakka on käänteinen eli kansalaisen tulee "puhdistautua" viranomaisten väitteistä. Päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisten näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta. Yhteiskuntaa puhuttavat sosiaalityöntekijöiden heikko koulutus ja mielivaltaiset työtavat, mutta hallinto-oikeus pitää heitä asiantuntijoina.Lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden alussa, jolloin huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin. Lakiuudistus olisi vaatinut oikeudenkäyntimenettelyn perusteellista pohdintaa, mutta niin ei tapahtunut. Vuonna 2006 Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistiin 287 huostaanottotapausta. Suullisia käsittelyjä oli vain 28. Lastensuojeluilmoitusten suma on purettu huostaanotoilla. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin ollut huolissaan Suomen tilanteesta.
Vainoaminen tehtävä rangaistavaksi. IL 3.2.2008 11:42
Nykyisellään lähestymiskielto suojaa uhria, mutta ei rankaise vainoajaa ennen kuin tämä rikkoo kieltoa. Vainoaminen on rangaistavaa jo kahdeksassa EU-maassa. Helsingin yliopiston kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen esittää, että se on tehtävä rangaistavaksi myös Suomessa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200802037193369_uu.shtml
Lapissa tapahtuu henkirikoksia enemmän kuin Keski-Afrikassa. HS 22.1.2008
Sataatuhatta asukasta kohti Lapissa tapetaan vuodessa keskimäärin yli viisi ihmistä, kun taas Länsi- ja Keski-Afrikassa hitusen alle viisi ja Länsi-Uudellamaalla alle kaksi. Länsi-Uudenmaan henkirikosmäärä vastaa Länsi- ja Keski-Euroopan tilannetta. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lapissa tapahtuu henkirikoksia enemmän kuin Keski-Afrikassa/1135233452548
Poliisi vaatii pedofiili-yksikköä. IltaSanomat 21.1.2008
"Poliisin ei pidä odotella, että joku tulee tekemään rikosilmoituksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaan poliisin pitää itse
aktiivisesti paljastaa seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltyjä, Helsingin väkivaltarikosyksikön johtaja, rikosylikomisario Kari Tolvanen sanoo."
Lastenpsykiatri nostaa esiin erityisesti poikiin kohdistuvan hyväksikäytön. "Poikiin kohdistuva väkivalta on valtava ongelma, joka johtaa mm. poikien ja miesten itsetuhoisuuteen ja seksiongelmiin." http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1476539
Rattijuopumukset ja pahoinpitelyt lisääntyivät 17.1.2008 10:12, Iltalehti
Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen ja rattijuopumusten määrä kasvoi viime vuonna. Erityisesti nousi törkeiden pahoinpitelyjen määrä. Niitä tuli ilmi kaikkiaan 2 400. Tavallisia pahoinpitelyjä
tuli poliisin tietoon 34 000.Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna tehtiin kaikkiaan 814 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suhteellisesti eniten rikokset lisääntyivät Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.
Lasten hyväksikäyttäjille luvassa ankarampia rangaistuksia HS 12.1.2008
Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia liian lievinä. Virasto on huolestunut tuomioistuinten viimeaikaisista päätöksistä ja aikoo vastedes seurata tuomioita erityisellä huolella.Rangaistukset seksuaalirikoksista ovat jo jonkin verran koventuneet. Keskimääräiset tuomiot ovat nousseet jopa kolme kuukautta per vuosi. Rangaistus esimerkiksi lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on vankeutta vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasten hyväksikäyttäjille luvassa ankarampia rangaistuksia/1135233220446
Stoppa Våldet - Sluta Tiga, 10.1. 2008, Aftonbladet
http://www.aftonbladet.se/kvinna/article1380846.ab
Ruotsin hallitus asettaa tästä lähtien erikoistutkimuskomission jokaisen naiseen kohdistuneen, lähisuhdeväkivallan tuloksena tehdyn henkirikoksen jälkipuintiin. (10.1.2008) Kansanterveysministeri Maria Larsson haluaa pakolliset tutkimukset näistä henkirikoksista. Ruotsissa halutaan selvittää, mistä kohtaa 'yhteiskunnan suojaverkko on pettänyt'. Tavoitteena on sellaisten toimenpiteiden löytäminen, joilla parisuhdeväkivallan uhrina eläviä autetaan ja henkirikoksia ehkäistään. Vuosina 1990 - 2006 miehet tappoivat Ruotsissa 286 naista. Tutkimuskomissioiden mahdollisuus naisiin kohdistuvien henkirikosten osalta selvitetään sosiaaliministeriön toimesta kuluvana vuonna. Esikuvana tälle ehdotukselle toimii Lex Bobby, jonka mukaan jokaisen tapetun lapsen tapauksesta otetaan selville, mitä yhteiskunta tiesi lapsen tilanteesta, mitä toimenpiteitä toteutettiin ja miten lasta olisi voitu auttaa. Laki tuli voimaan vuoden vaihteessa. Mikael Rying, kriminologi Rikosten Ehkäisyn Neuvostosta (Brå), haluaisi nähdä jokaisessa kunnassa ympärivuorokautisesti toimivan tukihenkilöpalvelun,josta väkivallan uhriksi
joutuvat naiset saisivat oman tukihenkilön, joka järjestäisi apu poliisilta, lääkäriltä, psykologilta ja sosiaalipuolelta. Rying painottaa erityisesti maahanmuuttajanaisten tarvitsemaa apua, sillä
heitä on ylenmäärin surmattujen joukossa. Viranomaisten parempi yhteistyö ja järjestäytyminen on tavoitteena, sillä tiedossa on se, että apua saadakseen väkivallan uhrina olevan naisen
täytyy kääntyä ainakin 7 -8 eri tahon puoleen. Maahanmuuttajilta tämä yhteydenotto ei onnistu niin helposti ja heidän sosiaalinen verkostonsa on pienempi. Aftonbaldet 10.1.2008
Oikeusministeri Tuija Brax: Väkivallasta on puhuttava kovemmin sanoin. Rikosuhripäivystyksen RIKU-lehti 1.8.2007
Suomalaisen hyvinvointivaltion välinpitämättömyys kummastuttaa oikeusministeriä: lapset jäävät jalkoihin eikä lähisuhdeväkivaltaa saada loppumaan. Tarvitsemme entistä julkisempaa ja kovempaa puhetta epäkohdista – sitä on odotettavissa ainakin nykyiseltä oikeusministeriltä. Tuija Braxin ääni kuuluu selvänä myös oikeuslaitoksen uudistuskeskusteluissa.
Väkivallasta on puhuttava kovemmin sanoin
Jokelan surmien tutkintaa valmistellaan työryhmässä (27.11.2007)
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella lautakunnan asettamista tutkimaan Tuusulan Jokelassa tehtyä surmatyötä. Työryhmän on määritettävä kysymykset, joita on selvitettävä, jotta voitaisiin arvioida mahdollisuutta ennakolta estää tämän kaltaiset teot tai ainakin vähentää niihin liittyviä välittömiä vahinkoja. Tutkimussuuntia ovat mm. tekoon mahdollisesti johtavat psykologiset tekijät mukaan lukien Internetin, erilaisten pelien sekä median toiminnan vaikutukset, mielenterveyspalvelujen toiminta sekä koulu-, poliisi- ja pelastustoimen varautuminen. Työryhmä tekee esiselvityksiä tutkintalautakuntaa varten.
Lue lisää
Lasten ja nuorten yksityisyyttä kunnioitettava kriisiuutisoinnissa (20.11.2007)
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vetosivat Lapsen oikeuksien päivänä aikuisiin lasten kuulemisen ja kunnioittamisen puolesta. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti heitä itseään koskevissa asioissa. Lapsilla on ehdoton oikeus myös yksityisyyteen. MLL ja lapsiasiavaltuutettu vaativat, että nuorten esittämä kritiikki median toiminnasta Jokelan ampumavälikohtauksen uutisoinnissa otetaan vakavasti.
Lue lisää
Kuntiin nimetty viranomainen suunnittelemaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä (13.11.2007)
”Valtakunnallisella lähisuhde- ja perheväkivallan vastaisella toimintaohjelmalla on ollut merkittävä vaikutus väkivallan ehkäisytyön kehittämiseen. Lähes jokaiseen kuntaan on nimetty lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyötä koordinoiva viranomainen. Lisäksi jo yli puolet kunnista on perustanut laajemman työryhmän suunnittelemaan palvelujen kehittämistä alueellaan”, totesi toimintaohjelmaa johtanut ylitarkastaja Helena Ewalds sosiaali- ja terveysministeriöstä ohjelman päätösseminaarissa Helsingissä.
Lue lisää
Päätösseminaarin esitelmät löytyvät toimintaohjelman kotisivuilta
Lapset tarvitsevat pelottavien uutisten käsittelyyn aikuisten apua
Jokelan kouluammuskelun kaltaiset äkilliset ja järkyttävät tapahtumat ravisuttavat lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta. Uutiset tavoittavat paitsi nuoret koululaiset myös ihan pienetkin lapset. Lasta tai nuorta ei saa jättää yksin tai ikätovereiden kanssa pohdiskelemaan tapahtumia. Turvallisuuden tunteen palauttamiseksi lapset tarvitsevat tavallista enemmän aikuisten huomiota ja aikaa. http://www.mll.fi/ajankohtaista/uutiset/?x28190=2592660
Pahoinpitelyjä aiempaa enemmän (24.10.2007)
Poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2007 tammi-syyskuussa kaikkiaan 624 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon 25 000, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 16 prosenttia. Niitä tuli ilmi 1 900. 2000-luvulla pahoinpitelyrikoksia on ollut tammi-syyskuussa keskimäärin 22 000 ja törkeitä pahoinpitelyjä 1 700.
Lue lisää
Ministeri Risikko: Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen kuuluvat meille kaikille (9.10.2007)
”Liian usein väkivaltaa kokeneille naisille käy niin, ettei heidän kertomustaan uskota tai sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ohittavat ne. Puhumalla naisiin kohdistuvasta väkivallasta vahvistetaan, että uhrien kokema todellisuus on totta. Avun hakeminen lisääntyy, kun asiasta puhutaan. Väkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen kuuluvat meille kaikille,” sanoi peruspalveluministeri Paula Risikko puhuessaan Euroopan neuvoston seminaarissa Espoossa tiistaina 9. lokakuuta.
Lue lisää
Varhaisen puuttumisen mallilla tukea koulukiusaamisen poistamiseen (20.9.2007)
Ministeri Paula Risikko esitti varhaisen puuttumisen kansalliselle verkostolle toiveen ottaa koulukiusaaminen yhdeksi keskeiseksi teemaksi verkoston seuraavalla toimintakaudella. Koulukiusaamisen ehkäisyssä pitäisi ottaa huomioon myös maahanmuuttajalasten ja -nuorten erityistarpeet. Koulukiusaamisen lisäksi verkosto haluaa nostaa toiseksi teemaksi ”aikuistuvan nuoren valintojen paikat” ja niihin liittyvät syrjäytymisriskit. Noin 15-20-vuotiailla nuorilla on monia valinnan paikkoja, jotka ovat samalla monille vaikeita kouluun, opiskeluun ja työelämään siirtymiseen liittyviä saumakohtia.
Lue lisää
Välitunnilla kiusataan - Opettajat kaipaavat tukea puuttumiseen (19.9.2007)
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyyn vastanneista peruskoululaisista 72 prosenttia kertoo, että kiusaamista tapahtuu eniten välitunneilla. Opettajista yli kaksi kolmasosaa kertoo, ettei ole helppoa havaita ketä kiusataan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyssä selvisi myös, ettei noin 40 prosentissa Suomen kouluista ole yhteistä toimintamallia kiusaamistapauksiin puuttumiseen. Vuonna 2003 voimaan tulleen lainsäädännön mukaan sellainen on opetussuunnitelman yhteydessä oltava.
Lue lisää
Koulukiusaaminen on väkivaltaa, jota ei saa vähätellä 16.8.2007
Suomen kouluihin julistettiin koulurauha torstaina 16.8. Jyväskylässä. Koulurauhan julistus aloitti lukuvuoden 2007–2008 Koulurauha-ohjelman, jonka teemana on väkivallan ehkäisy. Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, poliisin ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma.
Koulurauhan julistustekstin laativat Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilaat Viitaniemen koulusta. Julistuksen lukivat 9-luokkalainen Marjut Lehtinen suomeksi ja 5-luokkalainen Oskar Matero ruotsiksi. Julistusteksti on osoitteessa www.mll.fi/koulurauha.
http://groups.google.com/group/yhdistys-love/web/uutisia?version=28&pli=1
Stakesin vuonna 2006 tekemä selvitys kertoo kuinka kolmesta lapsesta kahden kohdalla apu käynnistyy riittävän ajoissa, yhden osalta liian myöhään. Selvityksessä kysyttiin myös, voisivatko kotiapu ja toimeentulotuki ennaltaehkäistä asiakkuuden ja voisiko koulu satsata ennaltaehkäisevään työhön. Selvityksen tehneen erikoistutkija Tarja Heinon mukaan kaksi kolmesta lapsesta asui toisen biologisen vanhemman luona ja yli puolet asui eri tavoin muuttuneessa perheessä. Perheet olivat enimmäkseen köyhiä eikä yli 40 prosentissa perheistä, jommalla kummalla tai kummallakaan vanhemmista ollut työhistoriaa. "Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ja niistä johtuva jaksamattomuus tai lapsen hoidon laiminlyönti. Myös lapsilla ja nuorilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia", luettelee Jyväskylän Lastensuojelun palveluyksikön johtaja Anneli Nyrönen huostaanoton syitä.
Lastensuojelussa laman virheitä niitetään nyt. Keskisuomalainen 18.2.2008
Lastensuojelussa niitetään nyt lamanaikaisia laiminlyöntejä. Hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että 1990-luvun puolivälissä pienten lasten huostaanotot vähenivät suuresti ja nyt se näkyy 12–17-vuotiaiden huostaanottojen räjähdysmäisenä kasvuna. Kun lasten tarpeisiin ei ole vastattu, ne tulevat näkyviin murrosiässä. Huostaanoton syitä ei ole tilastoitu, mutta nyt ne kuuluu kirjata ylös. Tavallisimmat syyt ovat vanhempien päihdeongelma tai mielenterveysongelmat. Jyväskylässä kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet kolmanneksella 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Lastensuojelun avoasiakkaita oli koko maassa vuonna 2006 noin 59 000, Keski-Suomessa 3 300. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria on koko maassa lähes 16 000, Keski-Suomessa 830. Huostaanotettuja oli koko maassa noin 9 500 ja Keski-Suomessa alle 500 lasta
Kodinhoitoapu voisi pelastaa monen perheen. Keskisuomalainen 18.2.2008
Monelta huostaanotolta saatettaisiin välttyä, mikäli perheet saavat ajoissa kodinhoitoapua. Hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula ovat sitä mieltä, että uupuneiden perheiden tulisi saada ajoissa apua arjesta selviytymiseen.Huostaanottojen määrän kasvu johtuu monesta eri tekijästä. Yksi syistä on resurssipula. Erikoistutkija Tarja Heino Stakesista kertoo, että väkeä on liian vähän töissä. Tällöin vakansseja ei saada täytettyä ja koulutettujen sosiaalityöntekijöiden puutteessa joudutaan palkkaamaan epäpäteviä. Keski-Suomessa viime vuoden keväällä tehty selvitys sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta paljasti, että muutamissa kunnissa toimittiin jopa laittomasti.
Vanhempien väsyminen vavisuttaa perheen perustaa. Pohjalainen 12.2.2008
Lasten ja nuorten ongelmat lisääntyvät sitä mukaa kun vanhempien jaksaminen horjuu. Ongelmien kasvu tuntuu erilaisissa kriisipuhelinpalveluissa, joihin vastaanotetaan satojatuhansia puheluita vuodessa. Jaana Paasu Suomen Mielenterveysseurasta kertoo, että alle 18-vuotiaiden yhteydenotot ovat lisääntyneet huimasti. Vuonna 2006 soittajia oli kymmeniä, nyt jo satoja. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen soittoja tuli toissa vuonna 70 000, viime vuonna useita tuhansia enemmän. Lasten- ja nuorten puhelimeen tulleista puheluista suuri osa käsittelee arkisia asioita, joita vanhemmilla ei ole riittävästi aikaa kuunnella. Vanhempainpuhelimessa kuuluu asian kääntöpuoli, vanhempien taloushuolet, arjen stressi, jaksamattomuus, suorituspaineet.
Lastensuojelun umpisolmu kiristyy. Kaleva 11.2.2008
Lastensuojelun tarve kasvaa kaupungeissa ja yhä selvemmin myös monessa maaseutukunnassa. Lasten lisääntyvät huostaanotot ovat mittava ongelma sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Lääninsosiaalitarkastaja Timo Mäkelä sanoo, että huostaanottojen määrän kasvu johtuu lisääntyneistä ongelmista eikä seulan tihentymisestä. Tavallisimpia syitä huostaanottoihin ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat. Mäkelä kieltää väitteen, että kunnat paikkaisivat talouttaan kasvattamalla valtionosuutta huostaanottojen kautta. "Lastensuojelun valtionosuus ei kata kuluja, vaan kunnalle koituu näistä todellisia menoja", hän sanoo. Sosiaalityöntekijöistä on kunnissa pulaa, sillä jopa alle 2000 euron palkka ei houkuta hakemaan virkaan. Valtionosuuksien lisäykset eivät ole näkyneet parempina palkkatarjouksina.
Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa. Helsingin Sanomat 9.2.2008
Hallinto-oikeudet ja uusi lastensuojelulaki horjuttavat maamme koko oikeuslaitoksen uskottavuutta, kirjoittaa lastensuojeluasioihin erikoistunut varatuomari Leeni Ikonen vieraskynä-artikkelissa. Vuonna 2006 KHO järjesti vain kaksi suullista käsittelyä (4006 ratkaistua asiaa), joista toisessa kirjoittaja toimi 13-vuotiaan nuoren lakimiehenä. Asiakas ei ollut saanut neuvoja lakimiesavun hakemiseen, vaan teki itse huostaanottopäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Hän ei osannut pyytää suullista käsittelyä eikä hallinto-oikeus sellaista hänelle tarjonnut. Hallinto-oikeus vahvisti huostaanoton perusteiksi sosiaalitoimen väitteet. Nuori valitti KHO:hon. KHO päätyi kotiuttamaan nuoren sosiaalitoimen vastustuksesta huolimatta. Ikosen mielestä hallintolainkäyttö ei sovellu lapsen asian käsittelyyn, sillä todistustaakka on käänteinen eli kansalaisen tulee "puhdistautua" viranomaisten väitteistä. Päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisten näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta. Yhteiskuntaa puhuttavat sosiaalityöntekijöiden heikko koulutus ja mielivaltaiset työtavat, mutta hallinto-oikeus pitää heitä asiantuntijoina.Lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden alussa, jolloin huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin. Lakiuudistus olisi vaatinut oikeudenkäyntimenettelyn perusteellista pohdintaa, mutta niin ei tapahtunut. Vuonna 2006 Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistiin 287 huostaanottotapausta. Suullisia käsittelyjä oli vain 28. Lastensuojeluilmoitusten suma on purettu huostaanotoilla. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin ollut huolissaan Suomen tilanteesta.
Vainoaminen tehtävä rangaistavaksi. IL 3.2.2008 11:42
Nykyisellään lähestymiskielto suojaa uhria, mutta ei rankaise vainoajaa ennen kuin tämä rikkoo kieltoa. Vainoaminen on rangaistavaa jo kahdeksassa EU-maassa. Helsingin yliopiston kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen esittää, että se on tehtävä rangaistavaksi myös Suomessa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200802037193369_uu.shtml
Lapissa tapahtuu henkirikoksia enemmän kuin Keski-Afrikassa. HS 22.1.2008
Sataatuhatta asukasta kohti Lapissa tapetaan vuodessa keskimäärin yli viisi ihmistä, kun taas Länsi- ja Keski-Afrikassa hitusen alle viisi ja Länsi-Uudellamaalla alle kaksi. Länsi-Uudenmaan henkirikosmäärä vastaa Länsi- ja Keski-Euroopan tilannetta. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lapissa tapahtuu henkirikoksia enemmän kuin Keski-Afrikassa/1135233452548
Poliisi vaatii pedofiili-yksikköä. IltaSanomat 21.1.2008
"Poliisin ei pidä odotella, että joku tulee tekemään rikosilmoituksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaan poliisin pitää itse
aktiivisesti paljastaa seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltyjä, Helsingin väkivaltarikosyksikön johtaja, rikosylikomisario Kari Tolvanen sanoo."
Lastenpsykiatri nostaa esiin erityisesti poikiin kohdistuvan hyväksikäytön. "Poikiin kohdistuva väkivalta on valtava ongelma, joka johtaa mm. poikien ja miesten itsetuhoisuuteen ja seksiongelmiin." http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1476539
Rattijuopumukset ja pahoinpitelyt lisääntyivät 17.1.2008 10:12, Iltalehti
Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen ja rattijuopumusten määrä kasvoi viime vuonna. Erityisesti nousi törkeiden pahoinpitelyjen määrä. Niitä tuli ilmi kaikkiaan 2 400. Tavallisia pahoinpitelyjä
tuli poliisin tietoon 34 000.Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna tehtiin kaikkiaan 814 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suhteellisesti eniten rikokset lisääntyivät Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.
Lasten hyväksikäyttäjille luvassa ankarampia rangaistuksia HS 12.1.2008
Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia liian lievinä. Virasto on huolestunut tuomioistuinten viimeaikaisista päätöksistä ja aikoo vastedes seurata tuomioita erityisellä huolella.Rangaistukset seksuaalirikoksista ovat jo jonkin verran koventuneet. Keskimääräiset tuomiot ovat nousseet jopa kolme kuukautta per vuosi. Rangaistus esimerkiksi lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä on vankeutta vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lasten hyväksikäyttäjille luvassa ankarampia rangaistuksia/1135233220446
Stoppa Våldet - Sluta Tiga, 10.1. 2008, Aftonbladet
http://www.aftonbladet.se/kvinna/article1380846.ab
Ruotsin hallitus asettaa tästä lähtien erikoistutkimuskomission jokaisen naiseen kohdistuneen, lähisuhdeväkivallan tuloksena tehdyn henkirikoksen jälkipuintiin. (10.1.2008) Kansanterveysministeri Maria Larsson haluaa pakolliset tutkimukset näistä henkirikoksista. Ruotsissa halutaan selvittää, mistä kohtaa 'yhteiskunnan suojaverkko on pettänyt'. Tavoitteena on sellaisten toimenpiteiden löytäminen, joilla parisuhdeväkivallan uhrina eläviä autetaan ja henkirikoksia ehkäistään. Vuosina 1990 - 2006 miehet tappoivat Ruotsissa 286 naista. Tutkimuskomissioiden mahdollisuus naisiin kohdistuvien henkirikosten osalta selvitetään sosiaaliministeriön toimesta kuluvana vuonna. Esikuvana tälle ehdotukselle toimii Lex Bobby, jonka mukaan jokaisen tapetun lapsen tapauksesta otetaan selville, mitä yhteiskunta tiesi lapsen tilanteesta, mitä toimenpiteitä toteutettiin ja miten lasta olisi voitu auttaa. Laki tuli voimaan vuoden vaihteessa. Mikael Rying, kriminologi Rikosten Ehkäisyn Neuvostosta (Brå), haluaisi nähdä jokaisessa kunnassa ympärivuorokautisesti toimivan tukihenkilöpalvelun,josta väkivallan uhriksi
joutuvat naiset saisivat oman tukihenkilön, joka järjestäisi apu poliisilta, lääkäriltä, psykologilta ja sosiaalipuolelta. Rying painottaa erityisesti maahanmuuttajanaisten tarvitsemaa apua, sillä
heitä on ylenmäärin surmattujen joukossa. Viranomaisten parempi yhteistyö ja järjestäytyminen on tavoitteena, sillä tiedossa on se, että apua saadakseen väkivallan uhrina olevan naisen
täytyy kääntyä ainakin 7 -8 eri tahon puoleen. Maahanmuuttajilta tämä yhteydenotto ei onnistu niin helposti ja heidän sosiaalinen verkostonsa on pienempi. Aftonbaldet 10.1.2008
Oikeusministeri Tuija Brax: Väkivallasta on puhuttava kovemmin sanoin. Rikosuhripäivystyksen RIKU-lehti 1.8.2007
Suomalaisen hyvinvointivaltion välinpitämättömyys kummastuttaa oikeusministeriä: lapset jäävät jalkoihin eikä lähisuhdeväkivaltaa saada loppumaan. Tarvitsemme entistä julkisempaa ja kovempaa puhetta epäkohdista – sitä on odotettavissa ainakin nykyiseltä oikeusministeriltä. Tuija Braxin ääni kuuluu selvänä myös oikeuslaitoksen uudistuskeskusteluissa.
Väkivallasta on puhuttava kovemmin sanoin
Jokelan surmien tutkintaa valmistellaan työryhmässä (27.11.2007)
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella lautakunnan asettamista tutkimaan Tuusulan Jokelassa tehtyä surmatyötä. Työryhmän on määritettävä kysymykset, joita on selvitettävä, jotta voitaisiin arvioida mahdollisuutta ennakolta estää tämän kaltaiset teot tai ainakin vähentää niihin liittyviä välittömiä vahinkoja. Tutkimussuuntia ovat mm. tekoon mahdollisesti johtavat psykologiset tekijät mukaan lukien Internetin, erilaisten pelien sekä median toiminnan vaikutukset, mielenterveyspalvelujen toiminta sekä koulu-, poliisi- ja pelastustoimen varautuminen. Työryhmä tekee esiselvityksiä tutkintalautakuntaa varten.
Lue lisää
Lasten ja nuorten yksityisyyttä kunnioitettava kriisiuutisoinnissa (20.11.2007)
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vetosivat Lapsen oikeuksien päivänä aikuisiin lasten kuulemisen ja kunnioittamisen puolesta. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti heitä itseään koskevissa asioissa. Lapsilla on ehdoton oikeus myös yksityisyyteen. MLL ja lapsiasiavaltuutettu vaativat, että nuorten esittämä kritiikki median toiminnasta Jokelan ampumavälikohtauksen uutisoinnissa otetaan vakavasti.
Lue lisää
Kuntiin nimetty viranomainen suunnittelemaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä (13.11.2007)
”Valtakunnallisella lähisuhde- ja perheväkivallan vastaisella toimintaohjelmalla on ollut merkittävä vaikutus väkivallan ehkäisytyön kehittämiseen. Lähes jokaiseen kuntaan on nimetty lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyötä koordinoiva viranomainen. Lisäksi jo yli puolet kunnista on perustanut laajemman työryhmän suunnittelemaan palvelujen kehittämistä alueellaan”, totesi toimintaohjelmaa johtanut ylitarkastaja Helena Ewalds sosiaali- ja terveysministeriöstä ohjelman päätösseminaarissa Helsingissä.
Lue lisää
Päätösseminaarin esitelmät löytyvät toimintaohjelman kotisivuilta
Lapset tarvitsevat pelottavien uutisten käsittelyyn aikuisten apua
Jokelan kouluammuskelun kaltaiset äkilliset ja järkyttävät tapahtumat ravisuttavat lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta. Uutiset tavoittavat paitsi nuoret koululaiset myös ihan pienetkin lapset. Lasta tai nuorta ei saa jättää yksin tai ikätovereiden kanssa pohdiskelemaan tapahtumia. Turvallisuuden tunteen palauttamiseksi lapset tarvitsevat tavallista enemmän aikuisten huomiota ja aikaa. http://www.mll.fi/ajankohtaista/uutiset/?x28190=2592660
Pahoinpitelyjä aiempaa enemmän (24.10.2007)
Poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2007 tammi-syyskuussa kaikkiaan 624 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon 25 000, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 16 prosenttia. Niitä tuli ilmi 1 900. 2000-luvulla pahoinpitelyrikoksia on ollut tammi-syyskuussa keskimäärin 22 000 ja törkeitä pahoinpitelyjä 1 700.
Lue lisää
Ministeri Risikko: Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen kuuluvat meille kaikille (9.10.2007)
”Liian usein väkivaltaa kokeneille naisille käy niin, ettei heidän kertomustaan uskota tai sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ohittavat ne. Puhumalla naisiin kohdistuvasta väkivallasta vahvistetaan, että uhrien kokema todellisuus on totta. Avun hakeminen lisääntyy, kun asiasta puhutaan. Väkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen kuuluvat meille kaikille,” sanoi peruspalveluministeri Paula Risikko puhuessaan Euroopan neuvoston seminaarissa Espoossa tiistaina 9. lokakuuta.
Lue lisää
Varhaisen puuttumisen mallilla tukea koulukiusaamisen poistamiseen (20.9.2007)
Ministeri Paula Risikko esitti varhaisen puuttumisen kansalliselle verkostolle toiveen ottaa koulukiusaaminen yhdeksi keskeiseksi teemaksi verkoston seuraavalla toimintakaudella. Koulukiusaamisen ehkäisyssä pitäisi ottaa huomioon myös maahanmuuttajalasten ja -nuorten erityistarpeet. Koulukiusaamisen lisäksi verkosto haluaa nostaa toiseksi teemaksi ”aikuistuvan nuoren valintojen paikat” ja niihin liittyvät syrjäytymisriskit. Noin 15-20-vuotiailla nuorilla on monia valinnan paikkoja, jotka ovat samalla monille vaikeita kouluun, opiskeluun ja työelämään siirtymiseen liittyviä saumakohtia.
Lue lisää
Välitunnilla kiusataan - Opettajat kaipaavat tukea puuttumiseen (19.9.2007)
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyyn vastanneista peruskoululaisista 72 prosenttia kertoo, että kiusaamista tapahtuu eniten välitunneilla. Opettajista yli kaksi kolmasosaa kertoo, ettei ole helppoa havaita ketä kiusataan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyssä selvisi myös, ettei noin 40 prosentissa Suomen kouluista ole yhteistä toimintamallia kiusaamistapauksiin puuttumiseen. Vuonna 2003 voimaan tulleen lainsäädännön mukaan sellainen on opetussuunnitelman yhteydessä oltava.
Lue lisää
Koulukiusaaminen on väkivaltaa, jota ei saa vähätellä 16.8.2007
Suomen kouluihin julistettiin koulurauha torstaina 16.8. Jyväskylässä. Koulurauhan julistus aloitti lukuvuoden 2007–2008 Koulurauha-ohjelman, jonka teemana on väkivallan ehkäisy. Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, poliisin ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma.
Koulurauhan julistustekstin laativat Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilaat Viitaniemen koulusta. Julistuksen lukivat 9-luokkalainen Marjut Lehtinen suomeksi ja 5-luokkalainen Oskar Matero ruotsiksi. Julistusteksti on osoitteessa www.mll.fi/koulurauha.
http://groups.google.com/group/yhdistys-love/web/uutisia?version=28&pli=1
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.