paksuus. Kertokaa kokemuksia eri vahvuuksien reagoinnista lämpötilojen muutoksiin/hallittavuutten. Ulkolämpötilojen päivittäinen heitto on luokkaa tänään -2 huomenna 5,seuraavaksi 2 ja sitten -10. Itsellä tulossa vesikiertoinen lattialämmitys, suunnitelmissa tehdä 200mm eps 100mm valu, rakennusvalvonta sanoo että 180mm valu olisi hyvä...no niin...soppa valmis.
Eli käytännön kokemuksia tuosta asiasta kaivattaisiin...niin seinät on 400mm lämpökiveä (valm. ei viitsi mainita ;)
Eli käytännön kokemuksia tuosta asiasta kaivattaisiin...niin seinät on 400mm lämpökiveä (valm. ei viitsi mainita ;)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse taidat puhua pintalaatasta ja rakennusvalvonta kantavasta laatasta?
180mm lämmitettävä laatta ei tule onnistumaan ilman todella isoja viiveitä, eli asuinmukavuus tulee kärsimään paljon.
samoista asiosta, viittasivat tuleviin energiamääräyksiin (suositus)että suuntaus menee tuohon "paksumpaan" suuntaan. Kyseessä kellarikerroksen lattia, kantavat linjat on omilla anturoilla (ontelo välipohja). Yläkerran lattiavalu tulee olemaan 30mm eps valu n.70-80mm
Meillä oli rakennepiirustuksissa yläkerta 20 mm eriste 80 mm valu, ja näin täytyykin olla esim. Lammi-harkoissa, jotta oviaukkojen alareuna saadaan harkon rajalle. Tuo 80 mm ei ole ihan helppo tehdä, tehdä, kun lattiavaluun pitää mahtua 20 mm lämmitysputket, käyttövesijohtoja ja sähköjohtovetoja. Niitä saa aika huolellisesti sinne asetella, että lämmitysputken päälle jää vielä tarpeeksi valua.
Ne sähkö- ja vesiputket olisi pitänyt urittaa siihen EPS:ään.
Jos laatassa on paljon ohuempia kohtia niin lämmitettäessä se halkeaa juuri niistä kohdista.
Toivottavasti lämmitysputket kestää sen.....
eikö se ole sama, minkäpaksuinen laatta tulee.
Toisessa vaihtoehdossa saattaa huonetilakorkeus tulla 8 senttiä matalaksi, jos ei saa kaavittua alemmas.
Ainaskin meidän 336m2 siporex-talossa tuommoiset ulkoisen lämpötilan vaihdokset eivät paljon tunnu.
23C siellä pörrää oleskelutiloissa ja vähän alempi yläkerrassa, missä nukutaan. Lattialämmityksen säätö termareilla huoneissa ja ilmanvaihto huolehtii loppusilauksen esilämmityspatterinsa avulla. Viilennystä ei ole.
Suosittelen puumateriaaleja tai korkkia huonelattioihin ja kivilaatoitusta vain sellaisiin tiloihin, joissa voidaan pitää lattialämpöä ympäri vuoden päällä.
Anna nyt kuitenkin se lämpökivivalmistaja, anna...
Rakennusvalvonnalla voi olla mielipiteitä, mutta kyllä se talo tehdään rakennekuvien mukaan.
Valun paksuun on lähes aina 70-100mm.
Jos betonia pitää olla 180mm niin se pitää tehdä kahdella laatalla ja vaikka eps väliin. Ei toimi lattialämmitys noin paksussa laatassa.
8mm verkko = 16mm
20mm lämpöputki = 25mm (surrisolmut, eikä se kuitenkaan oikene, ellet tosiaan solmi 30 sentin välein suoralla ja mutkissa 10 sentin)
siihin molemmin puolin betonointi 20-30mm..
tekis mun matikkapäällä ehdottomaks minimiks lämmitetylle laatalle tommosen 9 senttiä ja siinäkin saa olla tarkkana verkonjatkoissa, että ei tuu nelinkertasta paksuutta millekkään kohdalle..
voihan tietysti olla että rakennesuunnittelija on saanu päähänsä että 6 millinen verkko piisaa eikä tarvi mitään muuta tueks, mutta ainakin julkisella puolella tuntunu löytyvän 8 verkkoja ja niihin vielä kaikenmaailman vinoreivoja vähintään yhtä paksusta..
ohan se tietysti hauskaa veikkailla lattian päällystystä alotellessa että kuinka monta lämpöputkea sieltä kaivetaan esiin pelkällä hiomakoneella.. mut eipähän tuu mitään väliseiniä ja kynnyksiä ankkuroitua putkiin kiinni, kun putkenselän erottaa huonompisilmäsetkin..